Käden ja sydämen liitto
2
Käden ja sydämen liitto on paljon enemmän kuin neula, kanka ja kangas. Se on hetki, jossa mieli hiljenee ja kädet alkavat puhua. Tässä blogitekstissä sukellan siihen erityiseen tilaan, jossa aika katoaa ja tekeminen virtaa kuin itsestään. Flow-tila ompelussa ja käsitöissä on hetki, joilloin käsi ja sydän kulkevat samaa tahtia ja syntyy jotain kaunista, näkyvää ja kosketettavaa.
Käden ja sydämen liitto
Käsitöiden ja ompelun flow-tila on arjen pelastus. On hetkiä, jolloin aika pysähtyy. Kun keittiön kello vaikenee, ajatukset hiljenevät ja ainoa mitä kuulet, on ompelukoneen tasainen hurina tai puikkojen lempeä naputus. Siinä hetkessä olet kokonaan tässä, juuri nyt. Se on flow. Se on taikaa. Se on käsityön ja ompelun parantava voima.
Mutta mitä flow-tila oikeastaan on?
Flow on syvän keskittymisen ja täyden läsnäolon tila. Psykologi Mihaly Csikszentmihalyin mukaan se on hetki, jolloin ihminen on niin uppoutunut tekemiseensä, että hän unohtaa ympäristönsä, ajantajun ja jopa itsensä. Se on luovuuden, mielenrauhan ja intensiivisen nautinnon risteys, paikka, jossa sielu saa hengittää vapaasti. Flow tuntuu kuin keho ja mieli sulautuisivat yhteen ja kaikki olisi hetken täydellisesti kohdallaan.
Ja mikä avaa tuon portin? Käsityöt. Ompelu. Langan rytmi, neulan tanssi ja koneen tasainen hyrinä.
Kun otan käteen neulepuikot tai virkkauskoukun, keho rentoutuu, hengitys syvenee ja jokainen silmukka vie minut lähemmäs sitä maagista tunnetta – flow’ta. Mutta aivan yhtä voimakas on hetki, jolloin levitän kankaan, painan jalan polkimelle ja annan ompelukoneen alkaa laulaa omaa, tasaista lauluansa. Se hurina ei ole vain ääni, se on rauhoittava kehto ajatuksille. Se on kuin sydämen toinen syke, joka sanoo: ”Olet turvassa. Jatka vain.”
Ompelukoneen hyrinä on kuin kodin sydän. Kun kangas kulkee sormien alta, kun tikki syntyy rivi riviltä, syntyy samalla rauha. Koneen rytmi tasoittaa mieleni, rauhoittaa levottoman sydämeni ja antaa tilaa uudelle luovuudelle. Se on meditatiivinen tila, jossa arjen kiireet haihtuvat kuin sumu aamuauringossa.
Käsityön parantava voima
Tutkimusten mukaan käsityöt, ja aivan erityisesti ompelu, voivat vähentää stressiä, ahdistusta ja parantaa keskittymiskykyä. Mutta vielä enemmän: ne palauttavat meidät siihen, mikä on aitoa. Siihen hetkeen, jossa ei ole multitaskingia, ei jatkuvia ärsykkeitä, ei suorituspainetta. Vain minä ja luominen.
Oletko koskaan huomannut, miten neula uppoaa kankaaseen täydellisellä tarkkuudella? Miten tikki kulkee suoraan, melkein kuin itsestään? Tai miten yhtäkkiä huomaat, että olet ommellut tunnin ilman, että muistat edes vilkaisseesi kelloa? Se on flow. Se on se syvä, huumaava tunne, kun olet täysin yhtä työn kanssa, ja samalla enemmän oma itsesi kuin missään muualla.
Olipa kyse sitten ompelusta, virkkauksesta tai neulomisesta, käsityöt ovat sielun lepohetkiä. Ne ovat hiljaisia rukouksia, jotka soljuvat silmukasta silmukkaan, pistosta pistoon. Jokainen työ, olkoon se takki, tiskirätti tai villasukka, on kuin pieni meditaatio, joka rakentaa rauhaa, tasapainoa ja iloa. Joten jos kaipaat hetkeä, jossa voit olla täysin sinä, tartu kankaaseen, lankaan tai puikkoihin. Anna sormiesi puhua ja koneen hurista. Flow-tila ei ole vain teoria, se on todellinen, käsinkosketeltava pelastus arjen kaaoksesta.
Ja juuri siinä, ystävä hyvä, on käsityön ja ompelun syvin taika.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
Lankajämistä bolero
Tee se itse lankajämistä bolero. Sain juuri valmiiksi lankajämistä boleron. Niin kuin huomaatte, haluan ehdottomasti hyödyntää kaiken mahdollisen materiaalin johonkin ja tällä kertaa keräsin kaikki pikkuruiset jämälangat ja tein jotakin hyvin persoonallista ja hauskaa. Tulee vähän pelle mieleen tästä bolerosta, mutta se on vain hyvä, vai mitä?
Lankajämistä bolero
Keräsin kaikki pikkuruisetkin langanpätkät, solmin kaikki yhteen miettimättä sen enempää sopivatko ne yhteen väreiltään tai paksuudeltaan. Kaikki vain samaan kerään. Sen jälkeen valitsin puikot numero 5,5mm ja aloin tikkuttamaan. Tein etu -ja takakappaleet erikseen ja hihat halusin mahdollisimman suuriksi. Joten volyymia niihin sain yksikertaisesti niin, että ensin resorin jälkeen lisäsin jokaisen silmukan väliin uuden silmukan. Sen jälkeen lisäsin tasaisesti reunoihin silmukoita niin, että määrä oli 112. Kun kiinnitin hihat miehustaan, tein vastalaskoksen. Koin sen olevan ehkä parempi vaihtoehto kuin rypytys. Tai sitten olin vain laiska.
Kun hihat olivat kiinni ompelin sivusaumat ja keräsin alaosasta pyöröpuikoille silmukat ja tein noin 3 cm leveydeltä kaksi oikein ja kaksi nurin resoria. Kun se oli hoidettu, keräsin pääntieltä silmukat ja neuloin jälleen kaksi oikein kaksi nurin resoria sen verran mikä tuntui hyvälle. Todellisuudessa ajattelin neuloa pitkän kauluksen, mutta valitettavasti meikäläinen ei enää jaksanut tikutella. Tuosta tuli nimittäin yllättävän painava tuotos, vaikka ei sitten käytössä olekaan niin painava.
Missäs tämmöistä vaatetta sitten käytetään?
Ihan missä tahansa. Tosin tässä on niin paljon villaa, että on parempi jättää tämä työ odottamaan ensi talvea. Tai sitten ei, katsotaan millainen kesä tulee. Mutta tätä nyt voi yhdistää ihan minkä tahansa vaatteen kanssa. Korkea vyötäröiset alaosat on hyviä. Ihan vaan farkut, vaikka Leviksen tutut 501 mallin kanssa ja t-paita alle. Mekkojen kanssa, hameiden. Oikeastaan kaiken mahdollisen kanssa voi tätä boleroa käyttää.
Tämä ei muuten ole minulla mikään muoti villitys, vaikka näitä on ollut jo pidemmän aikaa. Minä olen aina tykännyt boleroista ja niitä aina tehnytkin. Tosin minulla oli tuossa pieni väli, etten tehnyt ainuttakaan. Mutta kaikki kropattu on mun juttu, edelleen, vaikka olenkin tässä iässä. Ja uskon, että tulen käyttämään näitä myöhemminkin. Mutta minkä kanssa sä yhdistäisit tämän ja mitä tykkäät muuten tästä?
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: