Hypeconista Nuuksion kautta lomille
0
Kolme viikkoa, kolme erilaista kesäleiriä. Hypeconista Nuuksion kautta lomille, niin se kolme viikkoa meni, oikeasti. Minulla oli kolme täysin erilaista leiriviikkoa ja nyt vihdoin loma. Lomalla olen suunnitellut makoilevani vain. Kyllä, tämä kesä on omistettu vain ja ainoastaan lötköilyyn, en meinaa tehdä mitään muuta. Paljon haluan tehdä sellaisia asioita, joita teimme ennen koronaa ja koronan aikana. Mutta palataan silti tuohon kolmeen viikkoon.
Hypeconista Nuuksion kautta lomille
Ennen lomaa pääsin eläytymään Cosplay -maailmaan, tutustuin myös Therianeihin sekä vaelsin Nuuksiossa. Nuorisotyö on siitä mielenkiintoista, että pääsee tekemään paljon erilaisia asioita, varsinkin näin kesätoiminnoissa.
Cosplay vei minut Hypeconiin
Cosplayn kohokohta oli retki Hyvinkään Hypeconiin. Siellä nuoret pääsi eläytymään todella niihin rooleihin, joita rakensivat. Ennen retkeä, päästiin kirppareita kiertämään ja hankkimaan materiaalia asuihin, sen lisäksi saimme Sanna Partasen pitämään pienen oppitunnin mistä kaikesta voi tehdä asuja ja tietenkin toinen tärkeä asia: Meikkausta. Koko viikko oli minulle opettavainen.
Therianit hyppelehti Lomamäen lemmikkipuistoon
Toinen viikko meni therian -leirin tiimellyksessä ja lopulta löysimme itsemme Lomamäen lemmikkipuistosta ja minä sain viljakäärmeen kaulaani. Miten upea eläin käärme onkaan. Pakko sanoa, oli kyllä viikon kohokohta kaikkinensa tuo Lomamäki. Ei vain se, että käärme kutitti kaulaani. Siitä onkin vuosia jo aikaa kun viimeksi kyseisessä paikassa kävin.
Viikko Nuuksiossa on seikkailu
Nuuksio on oikeasti upea kohde, ihan kaikille. Varsinkin kun lähtee kiertämään vähän niitä reittejä, jotka ovat tuntemattomampia. Ei niitä reittejä, joissa tarvitaan liikennevalojakin, kun ihmisiä on niin valtavat määrät. Tänä vuonna leiri, johon sallistuin oli neljä päiväinen, koska juhannus. Mutta se riitti oikein hyvin. Saatiin nauttia auringosta, mutta myös sateesta, ihan kunnon sateesta.
Siitä on tosiaan muutama vuosi aikaa kun olen viimeksi ollut Nuuksiossa vaelluksella ja osa alueesta olikin muuttunut ihan positiivisesti. Klassarin kierroksella oli nyt ihan kunnon grillikatos, jota ennen ei ollut ja camping -alue oli edelleen paikalla, vaikka sekin hitusen muuttunut. Grillipakkoja on kierroksella useampi, joka on erittäin hyvä juttu. Vaikka saatiin sade niskaan, niin oli silti kiva pitkästä aikaa samoilla Nuuksiossa.
Mutta nyt lomille!
Ihanaa kesää kaikille!
Seuraa minua:
Viikot ennen lomaa:
Hääpäivä Vihti Ski Centerissä – aurinkoinen laskettelupäivä
Aurinko nousi kirkkaana kuin meille tilauksesta, kun vihdoin koitti se päivä, jota olimme siirtäneet kalentereissa ja mielissämme: hääpäivämme juhlistaminen rinteessä. Suuntasimme juhlan viettoon Vihti Ski Centeriin, paikkaan, jossa talvi tuntuu vähän taianomaisemmalta ja arki liukuu hetkeksi pois suksien alta. Päivästä tuli kaikkea sitä, mitä toivoimme ja vähän enemmänkin. Mikään ei voi olla niin ihanaa kuin hääpäivä Vihti ski centerissä tai näin minä ajattelen. Hääpäivän ei aina tarvitse olla hotelleja, luksus ravintoloita, se voi olla aina jokaisen itsensä näköinen.
Tämä on tarina siitä, miten vietimme hääpäivää Vihti Ski Centerissä: aurinkoisessa pakkassäässä, laskujen välissä leväten, lohikeittoa syöden ja silti yhä uudelleen rinteeseen palaten, kunnes rasitusvamman poikanen oikeassa pohkeessani lopulta veti rajat vastaan.
Hääpäivä Vihti Ski Centerissä – aurinkoinen laskettelupäivä, lohikeittoa ja rakkautta rinteessä
Talvinen hääpäivä rinteessä
Vihti Ski Center on ihastuttava laskettelukeskus Vihdissä, vain sopivan ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Se on täydellinen kohde, kun haluaa viettää talvipäivän rinteessä ilman Lapin tunturimatkaa. Rinteitä löytyy eri tasoisille laskijoille, joten niin aloittelijat kuin kokeneemmatkin viihtyvät.
Me emme lähteneet valloittamaan kaikkein vaikeimpia rinteitä. Valitsimme ne, joissa voi keskittyä nautintoon, kaarroksiin ja siihen tunteeseen, kun lumi pöllyää kevyesti suksen kannoilla. Pakkasta oli noin –6 astetta ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Hanget kimalsivat kuin juhlapöytä hopeakynttilöineen ja me olimme pukeutuneet talviseen juhlaamme.
Rasitusvamman poikanen ja sinnikkäät laskut
Oikeassa pohkeessani oli jo ennen päivää rasitusvamman poikanen. Sellainen pieni, varoittava tunne, joka muistuttaa kehoa sen rajoista. Mutta hääpäivänä en halunnut antaa kivulle pääroolia. Halusin liukua rinnettä alas, tuntea vauhdin ja katsoa vierellä laskevaa puolisoani, jonka kanssa olen jakanut niin monta muutakin rinnettä elämässä.
Ensimmäiset laskut menivät kevyesti. Naureskelimme, pysähdyimme välillä ihailemaan maisemaa ja hengittämään kirpeää ilmaa. Pohje tuntui, mutta ei vielä hallinnut.
Kun kipu alkoi voimistua, päätimme tehdä fiksusti. Söimme lohikeiton, lepäsimme laskujen välissä ja annoimme keholle aikaa palautua. Se hetki ravintolassa, höyryävän keiton äärellä, oli kuin pieni hengähdystauko maailmasta. Jalat pöydän alla, posket pakkasen punaamina ja katseet, jotka sanovat enemmän kuin sanat.
Ja arvaa mitä? Sen jälkeen vielä laskimme monen kerran.
Emme luovuttaneet heti. Annoimme päivän jatkua, mutta omilla ehdoillamme. Laskimme rauhallisemmin, kuuntelimme kroppaa tarkemmin. Jokainen lasku tuntui entistä arvokkaammalta, koska tiesimme, ettei päivä olisi loputon.
Vihti Ski Center – täydellinen kohde talvipäivään
Jos etsit laskettelukeskusta Etelä-Suomessa, Vihti Ski Center tarjoaa monipuoliset rinteet, toimivan hissijärjestelmän, välinevuokraamon ja viihtyisät ravintolapalvelut. Se sopii loistavasti päiväretkikohteeksi niin pariskunnille, perheille kuin ystäväporukoille.
Erityisesti pidän siitä, että alue on kompakti mutta silti vaihteleva. Voit valita loivempia rinteitä nautiskeluun tai haastavampia, jos kaipaat enemmän sykettä. Meille riittivät tällä kertaa ne keskivaikeat ja helpommat rinteet ne, joissa voi oikeasti keskittyä tunnelmaan.
Kun jalka sanoo stop
Lopulta tuli kuitenkin se hetki, jolloin oikea jalka ei enää suostunut toimimaan kunnolla. Ei draamaa, ei suurta kaatumista, vain selkeä viesti keholta: nyt riittää.
Ja tällä kertaa kuuntelin.
Päivän päättäminen ei tuntunut epäonnistumiselta. Päinvastoin. Se tuntui kypsältä, rakastavalta teolta itseäni kohtaan. Olimme saaneet aurinkoa, naurua, monta yhteistä laskua, lohikeittoa ja lepohetkiä, jotka tekivät päivästä pehmeän ja täydellisen omalla tavallaan.
Kotimatkalla pohje jomotti, mutta sydän oli täynnä. Täynnä kiitollisuutta siitä, että saimme viettää hääpäivää juuri näin rinteessä, talviauringon alla, toisiimme nojaten.
Ehkä ensi vuonna palaamme taas Vihti Ski Centeriin viettämään hääpäivää rinteessä. Ehkä pohje on silloin vahvempi. Mutta tämän vuoden tarina jää mieleen erityisenä: aurinkoinen laskettelupäivä, jolloin söimme lohikeittoa, lepäsimme laskujen välissä ja palasimme silti yhä uudelleen rinteeseen, koska rakkaus ei lopu ensimmäiseen kipuun.
Se jatkuu. Aina uudelleen.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Lisää hääpäivä artikkelieta löytyy luettavaksi:
20 vuotta naimisissa – tämä ei pitänyt kestää, mutta kesti silti