Onko mun pakko ommella
8
Minulta kysyttiin: Onko mun pakko ommella?
Vastaan, ei tietenkään. Mikään pakonomainen tarve minulla ei ole ommella. Välillä voi olla taukoa monta kuukautta, ennen kuin ompelen jotakin. Toki töissä on pakko hiukan touhuta, että saa tehtyä testiversioita, että kykenee ohjaamaan nuoria. Mutta muutoin voi tosiaan mennä pitkäänkin etten koske ompelukoneeseen.
Onko mun pakko ommella
Toki ompelu on minulle sellainen asia, jolla kykenen tehokkaasti poistamaan myös stressiä, rauhoittamaan levottoman sieluni. Ompelu on siis minulle hyvin tärkeä asia siitä huolimatta, ettei sitä ole mikään pakko tehdä. Toinen samanlainen tärkeä asia on neulonta ja nyt olenkin jo jonkin aikaa keskittynyt vain tähän asiaan. Nimittäin neulomiseen. Molemmilla tekemisillä on myös terveydellinen vaikutus hyvinvointiin. Aivot nimittäin tarvitsevat myös omaa jumppaa ja käsityöt ovat oiva tapa antaa aivoille rapistumista estävää toimintaa. Tai noh, ei ne estä, mutta pienentää mahdollisuutta sairastua muistisairauteen. Nyt näin esimerkiksi.
Käsityöt tuovat myös hyvää mieltä, ponnistelet saadaksesi työn valmiiksi, haastat itsesi tekemään jotakin vaikeaa ja kun olet saanut työn valmiiksi, nousee itsetuntosi kohti taivasta. Huomaa, että hei, tämän tein ihan omin pikku kätösin. Siitä tulee niin hyvä fiilis monin tavoin. Itselleni ainakin. Tosin useasti rakastan myös sitä matkaa, jonka teen vaatteen valmistuksen alusta loppuun. Saatan jo matkan aikana ihastua vaatteen jokaiseen saumaan. Joskus mielikuvitus lähtee lentämään ja näen sieluni silmin missä mitäkin vaatetta tulen käyttämään tulevaisuudessa. Mihin maailmaan vaate sopii. Luon jo leikkuuvaiheessa suhteen vaatteeseen.
Itse tehdyn vaatteen tuoma ilo
Olen useamminkin kirjoittanut siitä, että itse tehdyn vaatteen tuoma ilo on moninkertainen. Itse tehtyä vaatetta kunnioittaa eri tavoin, kuin ostettua. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ostettua vaatetta ei huolla samoin kuin itse tehtyä. Kyllä huoltaa, mutta sen ostetun vaatteen antaa helpommin pois kuin itse tehdyn. Tai näin on ainakin minulla. Itse tehdyistä ei halua luopua millään.
Vaikka ompelu on minulle tärkeää ja myös osa työtäni, en koe pakonomaista tarvetta ompeluun. Toki kun ompelumania iskee, niin silloin ompelee ja ompelee, eikä sille näy loppua ollenkaan. Mutta sekin alkaa useasti yllättäen ja kestää sen minkä kestää. Viimeisin mania minulla oli keväällä, mutta se ei kestänyt mitenkään pitkään, vain muutaman päivän. Ompelun vähenemiseen liittyy myös se, ettei ole samalla tavoin enää aikaa keskittyä vain ompeluun ja töiden suunnitteluun. Sitä suunnittelua saa puuhata töissä sen verran paljon, ettei kotona enää inspiroi se homma.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Ompelussa on jotain rentouttavaa, vähän kuin meditaatiossa. Mutta onhan se kivaa myös nähdä konkreettista oman käden jälkiä.
On todella, pääsee flow -tilaan aika nopeasti.
Minä taidan olla vähän ylikriittinen, sillä vaikka nuorempana ompelin ja neuloin, niin vähitellen huomasin käyttäväni niitä vaatteita sittenkin aika vähän ja sen myötä into tekemiseenkin alkoi vähetä – miksi hankkia materiaaleja ja käyttää aikaa johonkin, jonka lopputulos jää sitten kaappiin …
Ehkä kyse oli osittain osaamisestakin – tai kärsivällisyydestä, jos ei jaksa paneutua yksityiskohtiin kunnolla, niin lopputulos ei ole riittävän siisti, edes omaan makuun, tai etenkään omaan makuun 🙂
Onkin tärkeää, että vaatetta käyttää, oli se sitten itse tehty tai ostettu. Ja ylikriittinen olen itsekkin, siksi en juuri osta valmiita vaatteita 🙂
Olisi kyllä kiva kokeilla ompelua. Jotenkin käsityöt ovat mulla jääneet ihan täysin yläasteen jälkeen 😀
Ei muuta kuin kokeilemaan vain. Pikku jutuista lähteä liikkeelle ja vaikeutta lisää pikku hiljaa.
Itselleni on myös kovin terapeuttista tehdä käsillä, kuten maalata. Se on mukavaa ja vielä mielelle hyväksi sekä saa nähdä oman työn jäljen. 🙂
Se on juuri näin. Siitä tulee niin hyvälle mielelle kun saa nähdä lopputuloksen.