Onko vaatteille ikärajaa?

Kesä tulee ja samalla tulee myös keskustelut naisten kesäpukeutumisesta. Keskustellaan paljon siitä mitä nainen ei saisi päälleen laittaa ja minkä ikäinen ei saisi laittaa päälleen. Minulle tulee näistä keskusteluista vähän sellainen olo, että nauretaan sille, että meillä saa pukeutua miten haluamme, saamme korostaa omaa identiteettiämme ja saamme pitää hauskaa vaatteilla. Emme asu maassa missä päättäjät päättää meidän vaatteista. Näitäkin maita on. Nämä listat tuovat mieleeni aina sen, että haluttaisiin mieluiten, että joku päättää meidän puolesta mitä laitetaan. Ei olisi enää omaa identiteettiä, ei minua itseäni, ei vapautta pukeutua oman maun ja tyylin mukaan.

Tyyli ei myöskään ole sama asia kuin muoti, tyyli ja tyylikkyyskään ei kulje käsikädessä. Tyyli on aina henkilökohtainen, se korostaa pukeutujan ajatusmaailmaa, genreä sekä omia tunteita. Tyyli on myös se, joka monesti luo muotia. Ne ovat siis eri asioita mutta nekin sekoitetaan useasti toisiinsa. Tyylejä on valtavasti, yhtä paljon kuin on ihmisiäkin ja ajatuksia, se jos mikä on upeaa katsottavaa. Kenenkään tyyli ei ole väärää vaan juuri sitä häntä itseään.
Onko sillä oikeasti mitään väliä mitä muut päälleen laittaa? Katseleeko ihmiset oikeasti koko ajan miten muut pukeutuu, siis niin, että bongailee vain niitä joilla on omaan silmään jotain ”rumaa”? Minä kun en niitä rumia ikinä nää, vaan näen aina joitain mielenkiintoisia kokonaisuuksia, joitain yksityiskohtia, jotka kiinnostaa ja haluan kokeilla niitä omiin juttuihini. En näe muiden makkaroita tai selluliittejä vaan ajattelen, että ”onpas tuossa mielenkiintoinen leikkaus”.
Keskityn myös sen verran hyvin omiin vaatteisiini, ettei ole aikaa keskittyä muiden asuihin, sitä toivon myös kaikilta tyylipoliiseilta, keskittykää vain niihin omiin tyyleihin ja lumppuihin, tärkeää on se, ettei kukaan meistä kulje alasti tuolla kadulla.

Minulle kesäisin ihan ykkös asia on minishortsit. Minishortsit kuulemma kuuluu siihen kategoriaan, joita tällainen mummeliini ei saisi käyttää, eikä ne joilla on selluliittia jaloissa. Minä sanon siihen, että höpötihöö ja hömpömpöö. Jos henkilö haluaa laittaa minishortsit jalkaan niin siitä vaan. Täällä onkin monet kerrat nähty minun tekemiä minishortseja, kaikki ovat yleensä tehty tilkuista mutta ei tietenkään kaikki. Olenkin muutama kesä sitten julkaissut Voicen muotimoka listan jossa oli juurikin nämä ihanat minishortsit listattu. Juttun tyngän voi lukaista täältä.
Minä puen mielelläni minishortsit jalkaan kesällä, jos on helteinen päivä. Ne ovat ihanan viileät, voin hypätä ne jalassa pyörän selkään ja lähteä retkelle, matkalla jos on vettä, voin myös pulahtaa ne jalassa uimaan. Ne kuivuvat kyllä. Ei pidä ottaa vaatteita ja muiden pukeutumista niin kovin vakavasti, leikkiä tämä vain on.

Kuvan sinipohjaiset minishortsit ompelin meidän viime kertaiselle Krakovan reissulle, valitettavasti en ehtinyt käyttää niitä siellä ollenkaan. Siellä muuttui ilma niin nopeasti, että mieluummin kulki liian toapattuna kuin lähti ulos hepenissä. Meidän matkasta voi käydä lukemassa noin 11 postauksen verran vinkkejä täältä.
Nämä shortsit on ommeltu pienestä tilkun palasesta ja paita on löytynyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Käytin paitaa aika paljon muutama vuosi sitten ja on keväällä laitettu Hope- yhdistykselle. Näin ne minun vaatteeni kiertää. Minulla on muuten myös vaatteiden myynti olemassa täällä bloggerissa. En vain ole hetkeen jaksanut keksittyä siihen, nyt kesällä laitan sen aktiiviseksi ja toivon saavani näitä lumppujani pois nurkista. Kannattaa siis jäädä norkoilemaan…