Kun rajoitukset katoaa
12
Tätä hetkeä on kaikki odottaaneet, tätä hetkeä kun rajoitukset katoaa, kun koulut avautuu ja kun elämä alkaa normalisoitua. Tätä olen niin kovasti odottanut, myös sitä, että pääsee tekemään tätä työtä niin kuin ennen. Pääsee retkeilemään, nauttimaan elämästä, sellaisena kuin se on. Tosin, ei tämä meidän elämä juuri muuttunut koronarajotteiden myötä. Toki poika joutui jäämään kotikouluun ja meidän työ siirtyi digitaaliseen muotoon, sekä jalkautumisia tehtiin koko viikko aina. Nyt on ihanaa odotella kesätoimintojen alkamista, pääsee vihdoin tekemään töitä niin kuin sitä tehdään oikeasti.
Minulle rajoitusten poistaminen tarkoittaa vapautta. Vaikka meillä ei juuri elämä muuttunut, niin ahdistus oli suurta kun ei vaan voi mennä ja tulla miten tahtoo, kun kaupat sulkee ovensa, kun ravintolat sulkee ovensa, matkustaa ei saa yms. Tokikaan vieläkään ei voi lähteä matkalle, mutta siitä huolimatta minulla on jo suurin ahdistus ohi, sillä korvaavaa matkustelua on meidän perheessä alettu suunnitella.
Kun rajoitukset katoaa
Mitä suunnitelmia meillä siis on kesän varalle? Lomaahan minulla ei ole kuin viikko, mutta siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Retkeilyä ja pyöräilyä olisi tarkoitus tehdä enemmän mitä ennen, mutta matkailu rajoittuu ihan vain Uudenmaan alueelle. Täällä on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että kesä menee kyllä siihen. Lähimatkailuun. On alueita, joita en ole koskaan nähnyt, joten tämä tekee kyllä todella hyvää.
Mitä teen heti kun ravintolat avaavat ovensa? Nappaan pyörän ja polkasen Halitalan tilalle syömään grilliruokaa. Nauttimaan kesäpäivästä ja ehkä pulahdan myös Vantaanjokeen uimaan. Se olisi kyllä mahtavaa. Sen jälkeen Tuomarilankylän kartanolle jäätelölle. Siinä olisi täydellinen päivä, jälleen. Tosin nyt on ne hetket käsillä, kun kiivetään Vuosaaren huipulle, katsellaan miten eluetta on saatu jälleen rakennettua yms. Niin paljon kaikkea, mitä pitäisi tehdä…Ja minua on vain yksi.
Jämäprojekti jatkuu
Tämä projekti jatkuu ensi vuoteen asti. Materiaalia riittää, mutta toki meinaan tehdä myös noita kankaita, joita tuli ostettua, kun rajoitukset astuivat voimaan. Sain jonkin sekopoltsi kohtauksen ja ostin kaksi kassia kankaita, paniikissa. Onneksi tämä on ohi, ja sain niskasta itseäni kiinni nopeasti. Monen vuoden jälkeen hairahdus. Kirpparille meinaan mennä myös, on muutama juttu, joita etsin. Ne tulee tarpeeseen, eivätkä ole vaatteita. Niitä en tarvitse. Muuta kyllä.
Nyt kun toivottavasti saan vihdoin tuon farkkujämäkassin tyhjäksi, niin meinaan ommella yhden mekon kankaistani, ihan kankaasta, oikeasta kankaasta. Sen jälkeen voinkin jälleen keskittyä jämien maailmaan. Minäkin kun tarvitsen pienen loman tuosta jämähommasta. Toinen käsityö suunnitelma on saada vihdoin nuo minun keijuhatut valmiiksi ja kuvia esiin, että mitä ihmettä niistä myssyistä tuli. Ne kun eivät oikeasti ole myssyjä ollenkaan. Sen jälkeen onkin hyvä jatkaa muita keskeneräisiä neuletöitä, niitä kun näköjään löytyy monen monta.
Minun asuni
Viikonloppuna oli aivan ihana ilma, oli ihanaa laittaa mekko päälle ja nauttia pihalla olostaan. Mekko on itse ommeltu ja neuletakki on ostettu Kierrätyskeskuksesta. Mekon kaava on Sewing lehden the liberty dress. Vailitettavasti kaavasta en tykkää yhtään. Se ei oikein istu meikäläiselle millään tavoin. Ainakaan kun sen tekee viskoosista. Tämä on harmi, sillä kangas on niin ihana ja mekon malli täydellinen. Kaava ei vaan toimi, ei sitten millään. Olen joutunut fiksailemaan kaavaa todella paljon ja se on tehnyt sitten sen, ettei mekko istu kunnolla. Tämä on ihan super ärsyttävää. Mutta olkoon. Tulen käyttämään mekkoa siitä huolimatta ja varmasti koitan saada tehtyä tästä vielä sen toimivan versionkin.
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
Toivottavasti kesästä tulisi koronasta ihana siitä huolimatta 🙂
Kyllä, sitä toivon minäkin.
Nyt menee vähän ohi ehkä aiheen, mutta oletko katsonut Netflixistä Anne Burdasta kertovan sarjan? Blogiasi ajoittain lukeneena kyseinen sarja voisi Sinulle olla jopa sen arvoinen, että otat Netflixin vaan sitä varten kokeiluun ellei Sinulla sitä jo ole.
Burda -sarja on tullut katsottua Yle Areenasta heti kun tuli sinne. Onhan hän yksi meikäläisen muoti idoleista, joka on kulkenut ja ohjannut muodin maailmassa minua.
On kyllä ihanaa kun rajoitukset katoavat,osittain, täällä lähes 2 kuukauden jälkeen. Vapaus todellakin tuntuu kun on joutunut istumaan kotona ja saanut mennä vain ruokaa ostamaan tai apteekkiin, ja täällä meillähän on ollut tosi tiukat rajoitukset teihin verrattuna. Täällä avattiin koulut tällä viikolla, mutta vain osalle luokista, niin että pienet ryhmät, lyhyemmät päivät ja yksi päivä vähemmän opiskelua viikossa. Huomenna pitäisi kauppakeskusten avautua, mutta en tiedä jos ihan lähiaikoina aion mennä sellaiseen sillä sisäänkäynnissä tarkistetaan kuume, ja myös otetaan henkilötiedot ylös, mikä on se vähemmän kivempi juttu. Mutta kiva että ne kuitenkin avautuvat. Täällä ei vielä’ saa mennä esim., rannalle, mutta ihmiset ovat jo niin kypsiä rajoituksiin että ovat kyllä menneet. Ja maskipakko jatkuu täällä. Kivaa kesän odotusta Melissa.
Samoin sinulle, voimia kovasti tähän korona aikaan.
Tuo keltainen mekko on ihana!
Rajoitusten purkamiseen mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset. Uskaltaako tässä nyt hirveästi iloita?! Mitä seuraavaksi? Oman näkemyksen mukaan ihmiset on jo alkaneet elää vapaammin suosituksista välittämättä.
Täällä Helsingissä ollaan aika varovaisia, vaikka nuoriso onkin sitten toista laatua.
Hienoa, kun paikkoja alkaa pikku hiljaa avautua. Kunhan vielä kahvilat alkaisivat avata oviaan ja elokuvateatteri, niin sitten olisi hyvä. Koronan aikanakin olen käynyt pyörimässä Prismassa ja Citymarketissa ja kaupungin keskustassa. Tässä päivä, pari sitten huomasin, että UFF on avannut ovensa ja kävin siellä ja ostin yhden huivin. Olen käynyt myös kahdella itsepalvelukirpputorilla, jotka on auki (en ostanut niistä mitään) ja yhtenä päivänä kävin yhden huoltoaseman terassilla/kivetyllä ulkoalueella jossa penkkejä ja pöytiä syömässä voileipiä ja tuntui hienolta syödä jotain ulkona.
Nyt on alkanut olla enemmän ihmisiä liikenteessä, kun pahin hysteria on mennyt ohi ja ihmiset alkavat pikku hiljaa palata normaalimpaan rytmiin. Olen kyllä ollut nyt koronan aikana kotona sisätiloissakin, kuten olen välillä ilman koronaa ja poikkeusolojakin. Täällä vain on välillä aika kylmä, vaikka huoltomies kävi tiivistämässä parvekkeen ovea ja makuuhuoneen tuuletusikkunaa joista vuoti kylmää ilmaa, kun lattian läpi hohkaa kylmyys kun asunto katutasossa. Välillä tuntuu että ulkonakin on lämpimämpi =) Nilkkoihin ottaa kylmyys vaikka on kahdet villasukat päällekäin ja vielä pitkät säärystimet.
Me olemme olleet vappuna ekaa kertaa liikkumassa oikein kunnolla, siis retkellä. Muuten tässä omassa ympäristössä, koirien kanssa vain.
Itseäni vähän mietityttää kun nyt ”avaudutaan” lähteekö jollain tilanne ”ihan lapasesta”. Viikonloppuna Roihuvuoren Kirsikkapuistossa oli aivan liikaa ihmisiä viettämässä hanamia ja nyt on pelkona tuliko siitä ”uusi viruslinko”. Ymmärrän, että kun ollaan oltu kotona ja eristyksissä – ja kun vielä on kevät – tekee mieli tehdä kaikkea mikä on ollut kielletty pitkään. Pandemia ja korona on edelleen olemassa ja pitäisi muistaa ettei paluuta ”entiseen normaaliin” ole ennen kuin koronarokotus ja estolääkitys on kehitetty.
Itse en tee suunnitelmia kesää varten vaan yritän elää nyt päivän kerrallaan.
https://styleheaven-marjorie.blogspot.com/
Ehkä saattaa tulla, mutta kun tuolla nähnyt isoja ihmismassoja koko tämän sulun aikana, niin osaa odottaa mitä tahansa. Meidän työ on ollut aktiivisesti tuolla ulkona toimimassa. Tokikaan ei sentään noin isoja massoja olla nähty kuin tuolla oli.
Itselleni on tärkeää suunnitella asioita, koska se pitää hengissä, en halua elää niin ettei mitään voi suunnitella, tuntuu kuin odottaisi hautaa.