Hae
VillaNanna

En halua päästää kesästä irti

En halua päästää kesästä irti

Mikä siinä on, että en halua päästää irti, kesästä. Haluan roikkua siinä loppuun asti huutaa ja kirkua! Älä meeeeee! Mutta se menee, syksyn tieltä on kesän väistyttävä, vaikka mikä olisi. Välillä meikäläisellä on sellainen olo, että minua ei ole luotu elämään arkea, vain tyhjän toimitus on mulle kaikkein parasta. Voi se toki olla jokin muukin asia miksi rakastan kesää niin paljon, että meinaan tukehtua kun työn oveen pitää koputtaa.

En halua päästää kesästä irti

Minulla oli viisi viikkoa lomaa ja tuntuu sille, että loma ei ollut riittävä. Koko kevät on ollut yhtä vuoristorataa ja isoja asioita pohdittavana. Ei ihme, että väsymys on niin lannistavaa. Eikä kyse ole vain yksityiselämästä vaan työelämästä myös. Monen asian summana etsin nyt uusia tuulia, uusia mahdollisuuksia, uusia haasteita. Minkä vuoren valloitan seuraavaksi? Se jää nähtäväksi. Nyt katse on tulevissa kerhoissa ja tulevassa joululomassa. Otetaan asia kerrallaan ja katsotaan mihin seuraava ovi minut johtaa. Tai näin ainakin nyt toivon, odotan ja haaveilen.

Aina hommat ei mene niin kuin suunnittelee, vaikka kuinka haluaa jonkin asian järjestyvän, niin se ei aina järjesty. Kun eteen tulee tienhaara, on suunta valittava, vaikka se tekisi miten kipeää ja vaikka se miten harmittaisi. Mikään ei kuitenkaan käy käden käänteessä, joten on mahdollisuus nähdä myös se miten tässä nyt lehti kääntyy. Mutta jätetään tällaiset höpöt nyt muuhun tilanteeseen ja jutellaan myös minun playsuitista, jonka olen ommellut tilkusta itselleni.

Playsuit kesän lämpimiin päiviin

Olen aikanaan ommellut tästä pikeekankaasta mekon ja kangasta jäi sen verran yli, että pakkohan se oli johonkin käyttää. Kaapista löytyi myös ylimääräinen palan resoria ja ei kun hommiin. Ensin mittasin rinnanympäryksen ja lisäsin siihen 6cm. Siitä sain hyvin yläosan. Alaosa leikattiin vanhoja minishortseja hyödyntäen, sivut pyöristin ja helmaan ompelin kapean nauhan resoria. Ylä ja alaosan väliin ompelin myös palan resoria. sekä yläosaan kapean palasen. Näin yläosa pysyy hyvin päällä, eikä valu. Niin yläosan kuin vyötärönosan kaitaleiden pituus saa olla napakka, ei liian kireä mutta napakka. Ei siis tarvitse olla ihan samaa pituutta mikä on rinnan -ja vyötärönympäryksessä.

Koko puku on nopea ommella saumurilla, muuta ei tarvita. Tällä kirmailee niin pihalla kirsikkapuun varjossa kuin hypähdellen etupihan nurmikolla. Pyöräreissutkin sujuu näppärästi tämä puku päällä. En kyllä ole kokeillut mutta uskoisin niin. Minua tosin ei kannata uskoa tässä asiassa. Joten ei auta kuin kokeilla.

En halua päästää kesästä irti

Kivaa  päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

Ex tempore reissu Porvooseen

Ex tempore reissu Porvooseen

Tehtiin viimeisellä lomaviikolla ex tempore reissu Porvooseen koko porukalla. Yleensä me olemme menneet mieheni kanssa kahdestaan viimeisenä lomapäivänä Porvooseen, mutta nyt tämä tapahtui ihan yllättäen. Pomppasin puolilta päivin ylös ja sanoin, että nyt mä lähden ja vähän kauemmas. Kauemmas tarkoitti Porvoota.

Ex tempore reissu Porvooseen

Olen tosiaan sen luontoinen, että olisin menossa ihan koko ajan. Varsinkin kesällä, toki myös talvellakin mutta en pidä kylmästä, joten kesät on sitten niitä hetkiä kun menen ja tulen kuin tuulispää. Miehen on vaikea pysyä mukana ja joskus lapsetkin tuskailee tempauksilleni. Tämä oli juuri sellainen tempaus. Oltiin juuri palattu road tripiltä, paluu päivä oltiin levätty, purettu laukkuja ja pesty pyykkiä. Joten tietenkin seuraavana päivänä aamulla alkoi meikäläisen jalkaa taas vapisuttamaan, että nyt mennään.

Heitin nopeasti lumput niskaan, hiukan koitin saada naaman ryppyjä silitettyä, silitysrautaa en tosin uskaltanut lämmittää. Ja juoksin alakertaan kuin gaselli. Miesväki katseli meikäläistä taas suu ja silmät auki ja vihdoin mies kakisti suustaan ulos, että mihin sä nyt taas olet menossa. Sanoin, että mä meen nyt ja vähän kauemmas. Mies pomppasi pystyyn kuin raketti ja komensi pojan vaatekaapille. Ja alkoi armoton show.

Tunnissa oltiin autossa ja nokka oli kohti suoraa tietä. Vasta kun ajeltiin pihasta mies kysyi, että minne me olemme menossa. Sanoin, että pois Helsingistä, jonnekkin vähän kauemmas ja samaan aikaan töräytettiin ilmoille, että suuntana on Porvoo. Ja auto singahti ulvoen matkaan. Valittiin tosin maisemareitti, joka on paljon hitaampi kuin moottoritie, mutta niin paljon kivempi katsella maisemia.

Ex tempore reissu Porvooseen Ex tempore reissu Porvooseen

Porvoo sekunnissa

Porvoo on otettu haltuun jo vuosia sitten. Vuodesta 2013 ollaan joka kesä tehty pikareissu kaupunkiin ja joka reissu on ollut erilainen. Niin oli myös tämä reissu. Käveltiin vain sinne tänne sinkoillen, ei mitään järkevää määränpäätä. Ohitettiin aika pian kirkon vieressä oleva jäätelötehtaan baari ja päätettiin, että ruokailun jälkeen mennään ottamaan jäätelö-överit tänne. Matka jatkui kuitenkin eteen päin. Olin pukeutunut pikkuisen liian lämpimästi, mutta lähtiessämme Helsingistä oli ilma kylmä kostea, mutta Porvoossa taas paistoi aurinko ja oli lämmin. Hiki vaan valui pitkin poskia kun käveltiin pitkin katuja ristiin rastiin vanhassa kaupungissa.

Lopulta suunnistimme rannalle ja suoraan ravintolaan. Täällä lokkeja ammuttiin vesipyssyllä tai noh, ei ne lokkeja olleet vaan naakkoja. Pahat oli mielessä heillä kun odottelivat asiakkaitten jättämiä jämiä pöydillä. Paria naakkaa ehdin komentamaankin, sormen laitoin pystyyn kun lennähtivät meidän vierelle. Jäivät sille sijoilleen katsomaan, että mitä nyt oikein meinaan. Lopulta saimme syödä rauhassa ja naakat kaakatti katolla.

Ex tempore reissu Porvooseen

Tampereen UFFista löydetty farkkuhame

Road tripillä Porista Hämeenlinnaan pysähdyimme Tampereella, koska koirat tarvitsi lepoa matkasta. Kävin pojan kanssa myös pikaisesti Tampereen UFFissa ja teimme muutamia löytöjä. Itselleni löysin hauskan kietaisumallisen farkkuhameen. Hame tosin on hivenen liian iso ja joudun sitä tiukentamaan, jotta ei valuisi päältäni koko ajan. Oli siis aika päivän selvää, että tämä söpö hamonen menee tälle reissulle päälleni. Paidaksi valikoitui H&M paita, joka on ostettu 2012. Jalkaan sujahti poikani vanhat lenkkarit. Hieno matka-asu vai mitä?

Tai no, meikäläinen ainakin tykkää, sun ei tarvitse jos et halua. Kun olimme syöneet ja tuhonneet naakkojen mahdollisuuden ryystää ylijäänyttä valkosipulimajonesia, lähdimme vatsat pulleina valumaan pitkin rantaa kohti kirkkoa, jossa odottaisi jäätelö-överit. Ja sitä ne tosiaan oli, ne överit. Huh, lupasin, etten syö jäätelöä enää ennen seuraavaa kertaa ja se kerta tosiaan tulisi ennen kuin ehdin sanoa haluan jäätelöä. Vatsat täynnä, hikisenä ja väsyneinä suuntasimme illan tullen kohti autoa ja sulauduimme autoon, olimme yhtä auton kanssa koko paluumatkan Helsinkiin. Sellainen oli se ex tempore reissu Porvooseen.

Ex tempore reissu Porvooseen Ex tempore reissu Porvooseen

Mukavaa päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

LUE MYÖS:

Loman viimeinen päivä

Kaunis Porvoo