Hae
VillaNanna

Kuvien stailaaminen arjen keskellä

Tuitui!

Olen aika huono stailaamaan kuviani ja teen sitä aika harvoinkin mutta välillä innostun ja haluan, että kuvissa on tietty ajatus. Koska blogi on käsityöaiheinen niin juurikaan mitään arkea ei nää blogissa vaan mielikuvia arjesta. Arjen ei tarvitse olla myöskään aina harmaata ja tylsää, vaan siitä voi tehdä pienillä asioilla kauniimpaa ja hauskempaa. Ei pidä olla niin vakava sen arjen suhteen.

Miksi kirjoitan tästä?

Sain eilen palautetta sukkakuvistani, että stailatut sukat ovat kauniita mutta ei kuvasta todellista arkea. Syy on se, että kuvat on stailattu tietynlaisiksi eikä todellinen elämä näy ympäriltä. 

Minun arkeeni tosin kuuluu miettiä niitä kuvia, miten kuvaan, missä ja milloin. Arkeeni kuuluu myös ompelu, neulominen ja ruoka. Ei ne kuvat ole pelkästään teitä varten vaan myös minua varten. Itse kuitenkin haluan nähdä kivan kuvan tuotteesta kuin arjen tiimmelyksessä otetun räpsyn. Toki minulla on paljon niitäkin mutta silloin ei kuvata mitään tiettyä asiaa tarkkaan, luoda asiaan kuuluvaa tunnelmaa.

Kumpia tykkää katsella mieluiten? 

Minulle on siis aika sama stailaanko kuvia vai en, sillä ne kuvat ovat arkeani siitä huolimatta. Miksi kuvien stailaamisesta on tullut monille ei arkinen asia? mitä tarkoitetaan sillä arjella? Meillä kaikilla on arki erillainen ja jokaisella on omat erilaiset tavat tehdä arjesta hieman värikkäämpää.
Meillä esimerkiksi katetaan aina pöytä kun mennään syömään, se on meidän arkea. Joskus kuvaan sitä, joskus taas en. Nyt ei ole ollut sellaista reseptiä mitä haluaisin esitellä täällä, joten ruokakuvia ei ole tullut yhtään pitkään aikaan. Tosin en ole juuri halunnut edes panostaa ruokapuoleen tällä hetkellä. on muita kiinnostuksen kohteita, joita haluan kuvata.

Nautitaan siis omasta arjesta, luodaan kuvia siitä. Kerrotaan kuvilla tarinaa, tarinaa siitä mitä kädet ovat saaneet aikaan. On kuvat sitten stailattu tai ei.

Kuvat on osa bloggaajan arkea, käsityöt on osa arkea, samoin kun se päivätyö ja päivän askareet. Käsityöt vaan poistaa tehokkaasti stressiä ja tuo hyvän fiiliksen kun näkee mitä on saanut aikaiseksi, joskus jopa ylittää omat rajansa ja tekee asioita, joita ei ole koskaan ennen tehnyt. Se nostaa itsetuntoa paljon.

Ei arkea tarvitse ottaa niin vakavasti…
Mukavaa alkanutta viikkoa!
-Melissa-

Kauneimmat villasukat – Jäämeren velho

Onko mikään niin ihanaa, kuin aloittaa aamu kuppikakulla ja heräillä ihan hitaasti ja rauhallisesti? Villasukat jalassa, rakkaat vierellä. Lueskella ihania vanhoja neulelehtiä ja unelmoida uusista ihanista neuleista. En tiedä mitään niin ihanaa aamua. Mihinkään ei ole kiire, mitään ei ole pakko tehdä, vain kölliä rauhassa ja nauttia olosta. Voin kuulla pakkasen kiukkuisen koputuksen verhojen takana, tunnen miten aurinko kutittaa nenääni ikkunasta. Voin aistia jäämeren hyytävän syleilyn.
Olen onnellinen kun olen omassa kodissa lämpimässä ja miten ihanasti uudet, kauniit villasukkani lämmittävät minua kokonaan ja voin näyttää kieltä inhalle pakkasukolle.

Mieheni osti jokin aika sitten aivan ihanan Kauneimmat villasukat- kirjan ja olen tehnyt nyt ensimmäiset ihanuudet. Jäämeren velho- sukat ovat niin upeat ja niistä huokuu jäämeri, tai ainakin minusta. Jouduin muokkaamaan ohjetta, jotta sopisivat paremmin tällaiselle pikkujalkaiselle ihmiselle. Muutin myös sukkaosan kuviointia, ohjeen kuvio oli jalkaani liian raskas.

Ihanan kuppikakun voi toteuttaa niistä tarvikkeista mitä sattuu kaapissa sillä hetkellä olemaan, ei tarvitse sitä varten kauppaan lähteä. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että kaapissa on vähintään jauhoja, kaakaota ja voita. Muuta ei tarvita. Välillä voi aloittaa päivän eri tavalla kuin normaalisti. Tänä hiihtolomalla ei olla tehty mitään normaalisti. Tai siltä ainakin tuntuu.

Ihanaa päivää kaikille!

-Melissa-