Riehakas vappu

Ei, ei meillä ollut riehakas vappu. Oikeastaan meiltä meinasi mennä vappu ohi kokonaan. Se ohitus näkyi niin, että emme varanneet pöytää vappulounaalle ollenkaan. Meille kun tuo vappulounas on muodostunut perinteeksi, mutta valitettavasti tajuttiin aivan liian myöhään, että vappu on seuraavana päivänä.

Riehakas vappu

Suunnitelmissa siis oli, että vietämme vapun sitten toisella tavoin. Aattona töiden jälkeen suunniteltiin, että lähdetään pienelle yömyssylle, mutta kävikin lopulta niin, että me molemmat nukahdimme. Eli meidän riehakas vappu vietettiin unissa. Me vanhukset… Ehkä ihan hyvä vain. Tiistaina ehdittiin kuitenkin tehdä vappuruokaa ja käydä kaupassa. Siinä kaikkein riehakkaimmat hetket.

Keskiviikkona heräsimme kukonlaulun aikaan ja aloimme valmistaa brunssia munkkien kera, nekin kun jäi tiistaina tekemättä. Onneksi brunssin jälkeen päästiin sitten toteuttamaan meidän toinen suunnitelma, nimittäin lähdettiin kävelemään kohti Eiraa. Ihmettelemään maailman menoa ja tietenkin suuntasimme kohti Löylyä, jossa oli hyvä meno käynnissä. Musa soi, ihmiset vietti aikaa syöden ja juoden ja osa nautti löylyistä.

Ihana keli lämmitti mieltä

Keskiviikko vietettiin siis tosiaan ulkona sekä parvekkeella. Uni maistui, vaikka vähän harmittaa palata töihin. Nämä keskellä viikkoa olevat vapaat on hiukan ärsyttäviä, kun rentoutuu, niin jo pitää lähteä takaisin töihin. Parhaiten viikkovapaat toimisi, jos ne olisi perjaintaisin. Saisi pitkän viikonlopun. Mutta näillä mennään mitä on. Mutta hyvää kuitenkin on se, että vappua saatiin viettää lämpimässä, on aika uskomatonta, että hetki sitten oli vielä lunta maassa ja oli takatalven takatalvi. Toivottavasti lumi pysyy nyt poissa ja tulee seuraavan kerran vasta marraskussa aikaisintaan.

Kyllä, en ole mikään lumen ystävä, vaikka pyrinkin nauttimaan talvisistakin puuhista. Mutta nyt keskitytään aurinkoisiin päiviin ja lämpöön, joka tulee vähitellen iholle ja saa jättää vihdoin paksuimmat vaatteet kaappiin. Tämä on se aika vuodesta, jolloin minä herään eloon ja juoksen kuin aropupu pitkin pitäjää. Minua ei estele enää mikään.

Onko kevät ja kesä sun juttu, vai elätkö mieluummin hämärässä ja viielässä syksyllä ja talvella?

Mutta nyt nautitaan tästä ajasta, koska se on lyhyt ja ei välttämättä aina niin ihanan lämpöinen. Olen kuitenkin lähettänyt äitimaalle toiveen, että lämpöä piisaisi ja mielellään aika pitkäänkin, kun talvi oli niin valtavan pitkä.

Rentoa lauantaita kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest