Hae
VillaNanna

Kun harmaantuu

Kun harmaantuu

Kun harmaantuu, tuleeko silloin identiteettikriisi? Muuttaako harmaat hiukset jotakin? Tätä asiaa olen alkanut pohtia kun punaisen värini alta alkaa paljastua harmaat. Aikanaan punainen väri oli minulle kauhistus ja monta vuotta värjäsin punaista pois hiuksistani, mutta sitten kaikki muuttui yllättäen ja aloin arvostamaan punaista päätäni.

Jännä miten nuorena näkee asiat niin toisin ja kun ikää tulee muuttuu ajatuksetkin, varsinkin itsestään paljon. Näin ainakin kävi minulle. Nuorena en välittänyt punaisesta kuontalostani ja vitivalkoinen ihoni oli minulle kauhistus. En voinut käsittää miksi juuri minulla pitää olla pisamia ja niin herkkä iho, että kun aurinko nousee taivaalle, muutun punaiseksi kuin katkarapu.

Kun harmaantuu

Jotenkin vain sitä sitten pikku hiljaa alkoi rakastumaan itseensä, se viimeinen rakastuminen tapahtui lopulta silloin kun sairastuin vakavasti ja oli pakko alkaa miettiä elämää toisella tavalla tai katkeroitua. Katkeroituminen ei ollut kuitenkaan vaihtoehto, ei mitenkään päin. Silloin aloin rakastaa myös punaisia hiuksiani. Samalla opettelin rakastamaan uutta kehoani, sen hyväksyminen oli kuitenkin kaikkein vaikeinta. +30kg tuli painoa lisää varteeni ja toki aina välillä kaipaan siihen toiseen kroppaan, siihen jota en koskaan kuitenkaan hyväksynyt.

Nyt kun olen jo kauan hyväksynyt itseni sellaisena kuin olen, niin jälleen kaikki itsessäni muuttuu ja sen hyväksyminen on sitten taas uusi asia. Mitä tälle tulevalle harmaalle päälle tekee? Miten hyväksyn valkoisessa ihossani elävän vitiligon, joka hävittää ne ihanat pisamat, joita ennen niin kovasti inhosin? Miten näen roikkuvan naamani? Pitääkö sekin leikata ennen kuin astuu kameran eteen? Vai pitääkö alkaa opetella muokkaamaan naamaansa?

Onko näihin kysymyksiin vastauksia?

Välillä minusta tuntuu, että vastauksia ei ole. Välillä taas tuntuu, ettei vanhenemisella ole mitään väliä, mutta sitten taas valuva iho ja harmaa tukka harmittaa. Kyllä, minua harmittaa luopua punaisesta tukastani. Voisihan sen värjätä, olenhan sitä värjäillyt nuorempana ennenkin. Ja myöhemmin sävytellyt porkkanalla tai tomaatilla. Mutta onko se sitten enää se minun oikea väri? Onko tämä nyt se ikäkriisi, josta puhutaan? Saattaa olla tai sitten ei ole. Ei tämä asia ainakaan pyöri aina mielessä, vain joskus silloin tällöin ja nyt varsinkin kun näin nämä viimeiset kuvani hiuksistani…Minä vanhenen!

Kun harmaantuu

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

VillaNanna SecondHand

 

10 kommenttia

  1. Jael kirjoitti:

    Punainen tukka on ihana:) Olen aina ihaillut punatukkaisten tukkia;D Mutta varmaan harmaakin sopii sulle, ja onhan niitä nykyään sellaisia spray-juttuja, joilla voi paikkailla niitä kohtia missä harmaata.

    • villananna kirjoitti:

      Punainen on tosi ihana, nuorena en tosin arvostanut ollenkaan. Yritin värjätä vaikka minkä väriseksi, mutta aika pian punainen pukkasi läpi.

  2. Silke kirjoitti:

    Minä olen miettinyt omia harmaita juuriani jotka erottuvat tummanruskeassa tukassani todella selvästi. Aluksi käytin ruskeaa kuivashampoota peittämään ne kunnes yks aamu katsoin että hitto, nehän on kauniin hopeanharmaita.. Ne saa rauhassa kasvaa, vaikeampi on hyväksyä suurta ylipainoa joka on tullut lääkityksen myötä. Mutta se puolestaan on ”pakottanut” kaivaan ompelukoneen naftaliinissa ja kuinka ollakaan, saan vaatteita jotka ovat persoonallisia ja juuri minun näköisiäni.

    • villananna kirjoitti:

      Mulla on niskassa ollut jo vuosia harmaa kiehkura, se vilkkuu aina kuvissa jos mun hiukset on kiinni. Tuo mun harmaa kypärä on nyt lähinnä se mikä häiritsee. Olisi ollut kiva harmaantua hiukan toisin kuin näin, että tulee tuommoinen kypärä päähän 🙂

  3. Diiskuneiti kirjoitti:

    Ihana postaus ja varmasti moni pohtii näitä samoja asioita. Itselläni on tullut pieni kriisi, kun naama on alkanut ns. ”roikkua” ja juonteita on tullut selvästi esiin. Täytyy vaan opetella elämään uuden naamataulun kanssa ja todeta, etten ole enään 25. Sulla on todella kauniit hiukset ja ihana myös toi mekko – ihankun olisin tuon jossain kaupassa vastikään nähnyt 🙂

    • villananna kirjoitti:

      Mua ei niin tuo naaman roikkuminen ole häirinnyt, on kivaa katsella miten elämä näkyy kasvoissa, mutta pisamien katoaminen sekä punaisen tukan katoaminen on ollut mulle aika kova paikka.

  4. Mira / Blinger shimmer -blogi kirjoitti:

    Itsellänikin on jo muutaman vuoden ollut nähtävissä yksittäisiä harmaita suortuvia, nyt hiuksia värjätessä ne ovat toki piilossa. Ikääntymiseen liittyvät muutokset kyllä ajoittain itselläkin mietityttää… Osa muutoksista on jopa hyviä (varsinkin ne sisäiset muutokset mitä ikä tuonut mukanaan), mutta tiettyjä on hieman vaikeampi hyväksyä. Kaikesta huolimatta olen nyt paljon tyytyväisempi omissa nahoissani kuin nuorempana 🙂

    • villananna kirjoitti:

      Mulla tosiaan kävi niin pöljästi, että kun leikkasin hiukseni niin hiukset tummui ja nyt ovat aika kiivaaseen tahtiin harmaantuneet…Ei olisi pitänyt leikata…

  5. Jasmin kirjoitti:

    Hyvä teksti! Ja kauniit hiukset ❤️ Välillä tuntuu että harmaat hiukset puheenaiheena on tabu, harmi!

    • villananna kirjoitti:

      Kiitos. Ainakin silloin se on tabu kun vanhenee. Monet nuoret kun on harmaaksi värjänneet tukkansa, silloin on ollut ihan ok puhua harmaista, mutta ei vanhenemisen yhteydessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *