Hae
VillaNanna

Loma on jo nurkan takana

Loma on jo nurkan takana

Kyllä, loma on jo nurkan takana, huomenna perjantaina kello 16.00 minulla alkaa vihdoin kauan odotettu kesäloma. Odotan sitä innolla mutta varjojakin on mukana tässä innossa. Nimittäin, iso pelko RCVS:n uudelleen aktivoitumisesta sekä siitä, että miten paljon olen sitten omillani, kun mies toipuu olkapääleikkauksesta.

Loma on jo nurkan takana

Lomalla meillä on valtavasti kaikkea kivaa tekemistä ja menoa, mutta nyt ei mies oikein pyörän selkään voi nousta, ainakaan vielä. Matkailukin on ajankohtaista lomalla, mutta nyt ei voida juuri sellaista puuhata. Saa siis nähdä miten paljon menen ympäri Suomen yksinäni. Ensimmäinen reissu on jo varattu heti ensi viikoksi. Hiukan surullista, sillä tänä kesänä oli tarkoitus aloittaa treenaaminen Ride for the living -ajoja varten. Mutta saankin näillä näkymin suoriutua treeneistä ihan itse. Samalla kaikki kivat seikkailut polkupyörällä jää unholaan.

Ehkä pieniä juttuja, mutta tällä hetkellä aika isojakin, sillä avioliittoa ei olla saatu hoidettua parempaan suuntaan vielä ja lomalla olisi molemmilla ollut aikaa viedä asioita eteen päin, nyt tällä hetkellä kaikki vain roikkuu. Mikään ei siis ole oikein edennyt siitä, kun kirjoitin postauksen aiheesta (voit lukea sen täältä). Emme tarvitse pelkästään keskusteluja, vaan sitä yhteistä aikaa ja tekemistä, keskustelu ei siis nyt riitä, sitä ollaan kyllä tehty ja tehdään varmasti lisääkin.

RCVS ja toipuminen

Olin kesäkuun puolessa välissä jälleen aivokuvassa ja vihdoin tuli vahvistus siihen epäilyyn, että minulla on RCVS. Tällä hetkellä en syö enää lääkkeitäkään ja toivon kovasti, etten enää moista hommelia saa. Pelko on tosin erittäin suuri ja yksin matkustelu sekä puuhastelu saa meikäläisen varpailleen, mitä jos saan taas kohtauksen? En halua elää pelossa koko ajan, mutta totuus on se, että pelko nyt vain on jäänyt ja tuntemukset siitä, että valtimot elää omaa elämää ja minä tunnen niiden laajentumisen.

Pelkään myös, että saan aivoverenvuodon, vaikka kaiken pitäisi nyt tällä hetkellä olla kunnossa, valtimo on laajentunut oikeaan kokoonsa ja veri virtaa normaalisti. Mutta voiko tämän jälkeen enää elää normaalisti? Koko ajan etsin selvyyttä siihen, miksi tällaiset kohtaukset sain. En halua olla niitä ihmisiä, joille tällainen nyt vain tuli tuosta vain, eikä syitä sen enempää tiedetä. Arvaillaan vain mistä voisi johtua… Toivon kuitenkin, ettei koko kesä mene pelossa oli kyse sitten mistä tahansa, vaan voisin myös nauttia elämästäni!

Loma on jo nurkan takana

Rentoa päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

LUE MYÖS:

Thunderclap headache

 

Paluu zero waste -ompeluun

Paluu zero waste -ompeluun

Paluu juurille, eli zero waste -ompelun pariin. Zero waste tarkoittaa monille hiukan eri asioita, toiset hyödyntää alun perinkin koko kankaan ilman minkäänlaista hävikkiä ja toiset taas hyödyntää leikkuujätteen ja jopa ompelujätteen.

Paluu zero waste -ompeluun

Itse en ole tainnut tehdä kuin yhden vaatteen niin, että leikkuujätettä ei syntynyt yhtään. Itselle siis zero waste -ompelu liittyy pitkälti siihen, että voidaan hyödyntää myös kaikki ylijäänyt materiaali johonkin. On se sitten tilkkutyö tai jotakin muuta, kunhan kaikki materiaali tulee käytettyä. Eniten harmaita hiuksia saan ompelujätteestä, joka on siis sitä materiaalia, jota tulee esimerkiksi saumurilla ommeltaessa, siihen kuuluu myös kaikki langanpätkät yms. Näistäkin olen tehnyt kyllä kaikenlaista kuten viirejä, mutta ompelujätteen hyödyntäminen on aika tuskallista puuhaa ja onko se ihan tarpeellistakaan yrittää hyödyntää ihan kaikkea mahdollista?

Siinä hommassa kun tuntuu menevän ikä ja terveys, eikä ompelujäte tunnu loppuvan koskaan. Siksi pyrin siihen, että sitä tulisi mahdollisimman vähän. Olen siis yhden projektin jälkeen jättänyt ompelujätteen omaan arvoonsa ja keskittynyt vain lähinnä leikkuujätteeseen, josta on enemmän hyötyä ja siitä saa enemmän irti. Näin pääsemme tämän kertaisen työn alkulähteelle, miten tämä vaate liittyy zero waste -ompeluun?

Kesäinen tunika jämistä

Tunikani on tehty t-paidan yläosasta (helma käytettiin muuhun) sekä paitojen ylijäämästä. Koska ompelen paljon erilaisia vaatteita miesten kauluspaidoista, niiden jämiä kerääntyy aika nopeasti nurkkiin. Yksi tapa hyödyntää jämät on tehdä niistä esimerkiksi vaikka tällaisia tunikoita. Kaavoja ei tarvita näihin ollenkaan, paidoissa on jo hyvin tietty muoto, jota voi helposti hyödyntää leikkuussa. Kannattaa käyttää myös hihat, jotka ovat myös jo leikattu sellaiseen muotoon, ettei niille tarvitse tehdä yhtään mitään.

Tunikan helma muodostui epäsymmetriseksi ihan vahingossa, sillä paitojen jämät olivat eri mittaisia, joten asettelin lyhyemmät eteen sivulle, niin sain tunikasta mahdollisimman kevyen näköisen minulle. Loput jämät yhdistin toisiinsa ja tein helmaan rypytyskaitaleen, näin tunikasta tuli suloisen boheemi, juuri minun makuuni sopiva. Halusin ehdottomasti yhdistää tunikan valkoisiin leggareihin, joissa lahkeissa on pitsikoristukset. Muistatteko kun tällaiset oli muotia 2000 -luvun alussa? Jalkaan laitoin farkun jämillä tuunatut läpsyttimet ja farkkujämistä tehty vyölaukku keikkui mukana. Päähän painoin virkatut hatun, jonka olen ostanut vuosia sitten Kierrätyskeskuksesta. Kaikki materiaalit, joita olen tunikaan käyttänyt on myös aikanaan haettu Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta.

Asu

Mitä mieltä olette tällaisista vaatteista?

Paluu zero waste -ompeluun

Ompelun iloa kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest