Ihanat pastellisävyt – vanha neule uuteen uskoon
Kesän ihanat värit loistaa jos ei vielä maassa, niin vaatekauppojen hyllyillä. Hempeät pastellivärit sulostuttavat katunäkymää, eivätkä kalpene kirkkaampien värien joukossa. Minulle pastellivärit tuovat mieleen oman nuoruuteni, jolloin kirkkaiden neon värien joukossa hempeili kauniit pastellivärit. Kyllä, minun nuoruuteni aika oli 80 -luku.
Ihanat pastellisävyt
Vaikka muoti saa tänä vuonna vaikutteita 1920 -luvulta, 1970 -luvulta sekä 2000-luvulta, niin minä sonnustaudun edelleen siihen 1980 -luvun muotiin. En osaa päästää siitä irti. Mutta jos katselemme muotia noin yleisesti, niin päälle voikin pukea ihan mitä vain. Kaikki riippuu omasta tyylistä ja siitä, miten kaiken pukee päälleen. Itselle pastellit eivät ole ihan ensimmäinen väri, jonka valitsen mutta koska niiden hempeys kuitenkin ihastuttaa minua, niin muutamia pastellisävyisiä vaatteita kuitenkin löytyy kaapista.
Onko se muoti sitten tärkeää?
Ei ole, tärkeää on se, miltä vaate tuntuu päällä, miltä itsestä tuntuu kun vaate on päällä. Jaksan aina sanoa samat viisaat sanat, jotka oma vaatetusalan opettajani hoki meille: Muoti ei luo tyyliä, vaan tyyli muodin. Ja tästä olen pitänyt kiinni. Mutta toki sitä saa katsella mitä muotimaailma touhuaa ja innostua joistain trendeistä, kuten nyt vaikka pastelliväreistä. Itselläni tosin pastellivärejä on kaapissa ollut jo pidempään, kirpparit ovat tällä tavoin hyvin monipuolisia ostospaikkoja, koska siellä on ihan kaikkea. Aivan kaikkea.
vanha neule uuteen uskoon
Koska kirppareilla on kaikkea maan ja taivaan välissä, niin sen vuoksi satuin tämänkin härpäkkeen löytämään Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. En tiedä onko kyseessä jokin keskeneräinen työ vai valmis, enempää osia en löytänyt. Löysin nimittäin söpön hempeän keltaisen kasarineuleen, hihattoman ja laatikkomallisen. Minä niin rakastan näitä kasarilankoja, jotka olivat epätasaisia ja loivat kivan elävän pinnan vaatteisiin, eikä kuvioita tarvinnut tehdä. Se olikin se ensimmäinen syy miksi halusin napata tällaisen itselleni täysin sopimattoman vaatteen.
Toinen syy oli tietenkin väri, minulla ei juuri ole tuollaista ihanan hempeää keltaista kaapissani ja minusta se toimii hyvin mintun vihreän värin kanssa. Mintun vihreää minulla on kaksi vaatetta ja mietin näitä kahta kun nappasin vaatteen mukaani. Kotiin päästyäni, pesin vaatteen ja purin langan, sillä tarkoitukseni oli virkata siitä itselleni toppi. Kyllä, kuulit oikein! Minä halusin topin, mitä 50v vatsakas täti-ihminen. Ohjeen löysin kivasti Novita kesä 2/2020 -lehdestä.
Langan jämistä virkkasin kännykkäpussukan, vuosiksi hyödynsin tilkkuja. Lankaa on vielä reilusti jäljellä ja mietin, että teenkö päähän huivin vaiko pannan. Mitä mieltä olette, kumman virkkaisin? Saattaa toki olla, että lanka riittäisi molempiinkin. Onhan sitä sen verran jäänyt yli. Mutta saatte nyt sanoa kumman tekisin.
Ihanat pastellisävyt – vanha neule uuteen uskoon
Tähän asuun sopii hyvin myös iki-ihana junk journal muistilehtiö, jonka kansi on valmistettu itse tehdystä paperista. Näiden kirjojen ja vihkojen teko on oikeasti aivan ihanaa puuhaa.
Junk journal
Kuvissa vilahtaa yksi muistikirja, jonka olen tehnyt kokonaan itse. Kansi on valmistettu paperiroskasta. Paperimassan valmistus on helppoa ja itse tehtyä paperia voi käyttää lähes mihin tahansa. Meidän paperi on aika jämäkkää ja paksua, joten se kelpaa hyvin juuri kansiksi päiväkirjaan. Tämä versio on lähinnä muistikirja, jonka sivuille laitan muistiin joitain tärkeitä asioita. Mutta se ei ole päiväkirja, sivuja on sen verran vähän.
Mutta kannattaa tosiaan kokeilla tehdä itse paperia lasten kanssa. Se on hauskaa puuhaa ja lapset tykkää tehdä paperista kaikenlaista kivaa. Antaa mielikuvituksen vain lentää. Artikkelini: Ihanat pastellisävyt – vanha neule uuteen uskoon päättyy siis tähän askarteluun ja toivottelen suloista sadepäivää kaikille, joilla sade kopsuttelee ikkunan takana!
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Ihana pastellinen asukokonaisuus 🤩
Kiitos 🙂
itse olen enemmän kirkkaiden sävyjen ystävä 🙂
Itse pidän eniten murretuista väreistä.
En kestä kuinka ihana asukokonaisuus! Tuo pitsitoppi on too cute 🙂
Kiitos paljon 🙂
Mun katseeni jäi noihin asun kenkiin! Muistelen että ala-asteella tehtiin itsepaperia ja siitä sitten joku äitienpäiväkortti tms. 😀 Pitäisikin kokeilla uudestaan! 😀 Eipä itselleni ehkä olisi tullut mieleen pelastaa tuota ”täysin turhaa” neliötä jotta siitä saisi tehtyä jotakin aivan muuta! Rakastan sun luovaa ajattelua! 🙂
Kengät on kyllä ihanat, mutta vähemmän ihanat jalassa. Ne on niitä kenkiä, joita ei olisi saanut valmistaa ollenkaan. Tai mulle ne ei käy, kun pikkuvarpaat tulee ulos kengistä rumasti.