Hae
VillaNanna

Suomenlinnan kekri

Tämä tarina piti tulla ulos jo sunnuntaina, mutta meidän Suomenlinnan kekri muuttui osaltani helvetiksi, joten nyt kun se helvetti on pikku hiljaa ohi, voin kertoa teille meidän reissusta, kertoa mikä on kekri sekä mitä tapahtui sellaista, että meidän piti lähteä kesken juhlan pois. Vaikka homma ei mennyt suunnitelmien mukaan, niin se hetki kun kaikki oli hyvin koitetaan muistaa kauan.

Kekrijuhlissa oli kekritär rakentamassa kekripukkia, jota ei tänä vuonna poltettu, sai myös selvittää oman voimaeläimensä. Minä olen susi, pokani metso ja mieheni on hirvi. Valoesityksiä, musiikkiesityksiä, museo oli ilmainen (käytiin sotamuseossa), erilaisia opastettuja kierroksia ja tietenkin ruokaa ja juomaa.

Suomenlinnan kekri Suomenlinnan kekri Suomenlinnan kekri

Suomenlinnan kekri

Kekri on suomalainen syysjuhla, jonka juuret menee syvälle maatalouskulttuuriin. Ennen kekriä vietettiin sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Kekrin tarkoitus on olla yhdessä kaikki, ikään ja sukupuoleen katsomatta ja nauttia sadon tuomista herkuista. Kekrisesonki on koko lokakuu. Tällainen on siis kekri lyhykäisyydessään. Kekrinä voidaan myös pukeutua. Metsän eläimiksi, kekrittäreksi, kekripukiksi. Tuodaan valoa pimeyteen, juhlitaan myös valoa, kun se on kesän jäljiltä muisto vain. Erilaiset tarinat haltioista ja tietenkin vainajista.

Meidän suunnitelmissa oli kierrellä niitä museoita, joissa emme ole vielä käyneet, iltapäivällä syömään kekrimenuun mukaan, käydä tapaamassa kekritärtä ja selvittää meidän voimaeläin, seurata valon reittiä, nauttia musiikista ja kiertää Kustaanmiekkaa. Osa jäi siis tällä kertaa toteutumatta, sillä sain armottoman migreenikohtauksen, jonka kourissa olen tälläkin hetkellä, tai oikeastaan migreeni on jo poissa ja pikku hiljaa pääsen valoa päin. Vaikka ihan kaikkea ei päästy kokemaan, niin tärkeää oli, että jotain edes. Vaikka migreeniin sairastuinkin, niin haluan muistella reissua vain lämmöllä ja unohtaa sen osan, missä voin pahoin.

Minusta Viaporin kekri oli onnistunut tapahtuma ja vaikka korona aiheuttaa päänvaivaa, oli siellä mukava käydä. Aika väljästi sai silti vaeltaa, vaikka ihmisiä kuitenkin oli paljon ja virtasi joka puolella, niin samaa ihmismäärää ei silti ollut mitä normaalisti Suomenlinnassa olisi. Ilma oli myös hiukan harmillinen, vettä saatiin päivällä niskaan, onneksi päästiin sateen suojaan museoon, sekä kahvilaan. Illalla ei satanut enää ollenkaan ja saatiin nauttia ihanasta valokarnevaalista.

Suomenlinnan kekri Suomenlinnan kekri

Mukavaa viikkoa kaikille!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

VillaNanna SecondHand

Yhteinen aika on tärkeää

Yhteinen aika on tärkeää

Yhteinen aika on tärkeää ja sitä meillä ei oikein tällä hetkellä tunnu olevan ollenkaan. Tuntuu myös sille, etten oikein nää perhettäni enkä kavereita enää ollenkaan, olen aina töissä ja katselen muiden lapsia, juttelen muiden lasten iseille ja äideille. Työ muokkaa meidän kaikkien elämää, se vähentää meidän kaikkien sosiaalisia kontakteja ja hups vaan, huomaat olevasi pihalla kuin lumiukko omassa elämässäsi.

Tämä vuosi on ollut todella erikoinen, enkä tarkoita vaan koronaa, vaikka sillä on iso merkitys kuitenkin tämän vuoden tapahtumiin. Niin paljon on mahtunut tähän pieneen aikaan, kohta on taas joulu ja uusi vuosi ja millainen on se tuleva vuosi? Onko se parempi kuin tämä vuosi on ollut? Itse haluan uskoa siihen. Uskon myös, että nyt saan myös aikaa enemmän perheelleni ja ystävilleni, kun työkuvioni ovat jälleen muuttuneet.

Ai, mitä on sitten tapahtunut?

Niin paljon on tapahtunut ja pelkäänkin, että nyt kun tilanne rauhoittuu, niin sitten käykin hullusti ja meneekin kaikki päälaelleen. En tokikaan halua tätä edes miettiä.

Yhteinen aika on tärkeää

Yhteinen aika on tärkeää

Luulen, että kaikille on tärkeää se, että vietetään perheen kanssa yhteistä aikaa. Tehdään ruokaa yhdessä ja syödään yhdessä, ulkoillaan ja puuhataan yhdessä. Meillä tämä ei ole niin yksinkertaista. Olemme eri aikaan töissä mieheni kanssa, näen nuorimmaiseni ohimennen aamulla ja illalla. Isompia en näe kuin harvoin. Olen niin tottunut siihen, että meillä on yhteisiä seikkailuja, yhteisiä matkoja ja yhteisiä juttuja. Minun työni on vähentänyt tätä roimasti ja se myös näkyy meidän arjessa. Lapsi kaipaa, mies kaipaa, kaikki kaipaa.

Toki tässä kohtaa voisi sanoa, että ammatinvalintakysymys ja kaikkea ei voi saada, vai voiko? Meidän elämässä on tapahtunut nyt viimeisen vuoden aikana ihan hirmuisesti. Olen vaihtanut työtilaa neljä kertaa. Kaksi kertaa minut pyydettiin tietyille tiloille ja kaksi kertaa olen hakenut tietyille tiloille. Nyt vaihdoin sellaiseen tilaan, jossa teen vain kädentaitoja. Vedän pajoja ja kerhoja eri ikäsille (9-18 vuotiaille) ja tämä tila on minun valtakuntani ja unelmien täyttymys. Tätä olen pitkään unelmoinut, että voin yhdistää nuorisotyön sekä pajatoiminnan ja tehdä kädentaitojen parissa töitä eläkeikään asti. Urani on siis päässyt sellaiseen tilanteeseen, joka on ollut minulla tavoitteena.

Tämän vuoden aikana on myös esikoiseni vaihtanut työpaikkaa, vakipaikkaan, poikani alkoi vuosi sitten seurustella ja nyt tänä syksynä muutti tytön perässä toiselle paikkakunnalle. Näin kaksi lapsistani asuu nyt kaukana kotoa. Se on ollut raskasta aikaa, mutta pikkuhiljaa tähänkin on alkanut tottua. Mutta keskimmäisen muutto oli iso askel meille kaikille ja nuorimmaisen on vaikea sopeutua. Mutta nyt uusien työtuulien tullessa, minulla onkin myös enemmän aikaa olla perheeni kanssa ja näin tukea myös tätä nuorintani, joka palvoo isoveljeään.

Millä keinoin koitamme lähentyä perheenä jälleen?

Nyt minulla on pääsääntöisesti viikonloput vapaat ja ihan ensin otan meidän vanhan tavan takaisin ja se on yhdessä ruoan valmistus sekä yhdessä syöminen. Sen jälkeen voidaan alkaa suunnitella taas yhteisiä ihania retkiä eri paikkoihin. Olen niin ansainnut tämän ja nyt onkin katse jo kohti kesälomaa, jota minulla ei viime kesänä ollut kuin viisi päivää. Uskon myös, että nyt ehdin taas ommella ja keskittyä muihinkin hommiin kuin työhöni. Ihminen tarvitsee muutakin kuin oravanpyörän.

Nautinnollista pikkulauantaita!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

VillaNanna SecondHand

LUE MYÖS:

Kaunis Nuuksio

Aurinkoinen lauantai

Huipulla tuulee