Mä oon mikä oon!
8
Mä oon mikä oon ja niin olet myös sinä mikä olet. Me olemme silti ihmisiä, ihania, persoonallisia ja kauniita ihmisiä. Me kaikki olemme omanlaisiamme, me kaikki kuitenkin olemme ihmisiä, joten samanlaisia. Samanvärinen veri virtaa meillä suonissa. Mutta miksi on niin vaikeaa hyväksyä se, ettemme kaikki voida olla saman näköisiä, kokoisia ja värisiä. Miettikää nyt itsekkin, jos koko maailma olisi täynnä sinun kuviasi ja sinun luonteen omaavia henkilöitä. Olisiko se oikeasti kovin mielenkiintoista? Ei, ei minusta ainakaan. Olisi pidemmän päälle aika tuskallista jutella omalle kuvalleen. Oikeasti. Minusta on ihanaa katsella ihmisten moninaisuutta, ihmisen kauneutta (siitäkin huolimatta, että olisiva tehneet toisilleen pahaa). Ihminen on kaunis, vaikka sisällä asuisi pieni demoni.
Nyt kun elämme korona aikaa, se saa monet ihmiset näyttämään huonoimmat puolensa ja se valitettavasti näkyy varsinkin somessa. Siellä on helppo olla ruudun takana, ajattelematta yhtään, että toisella puolella on ihan samanlainen ihminen, joka tuntee asioita. Ei osata millään tavoin asettaa toisen kenkiä omiin jalkoihin, kaikki nähdään oman elämän kautta, silloin ei tietenkään toisen elämä näytä samalta, mitä oikeasti, todellisuudessa on.
Mä oon mikä oon
Sanoi laulun sanat, ne kaikuu korvissani aina. Sillä näin se on. Mä oon mikä oon ja en muutu tästä ja siis iloitsen elämästä. Näin me ollaan kaikki, mutta elämästä pitää voida iloita, sen kaiken jälkeenkin mitä negatiivista tulee ulkoa päin. Aina. Koska, kukaan ei elä elämääsi paremmin kuin sinä itse. Jokaisella meistä on oma elämä elettävänä ja se jää elämättä, jos keskittyy muiden elämiseen niin kovasti. Elämä on liian lyhyt ja siksi siitä pitää nauttia, omalla tavalla. Ylä-ja alamäkiä tulee aina, elämä ei mene tasaisesti, näin elo on myös mielenkiintoista eikä muutu tasapaksuksi.
Korona aikaan on kaivettava mielikuvitus syvältä ja keksittävä erilaisia uusia toimintoja, miten voidaan touhuta ja olla. Se ei mitenkään ole huono asia, se voi myös opettaa meitä ymmärtämään paremmin maailmaa. Ymmärtämään sitä, että me olemme kaikki erilaisia mutta silti samanarvoisia. Ei me muututa huonommaksi vaikka uskontomme olisi mikä tai ihon väri toinen. Olemme ihmisiä, kauniita ihmisiä. Eri asia on sitten se, miten näitä kauniita asioita alkaa käyttää hyväksi ja omaksi aseeksi. tehdään yhteistä hyvää, nyt kun sitä hyvää tarvitaan.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
Lue myös:
Eiköhän ainakin ikä tuo varmuutta siihen, että tällainen minä olen ja jos ei kelpaa jollekin, niin ei se niin tärkeää ole. Meitä on maailmassa niin monta ja kaikkia ei kukaan voi kuitenkaan miellyttää – ja tuskin se on tarpeenkaan!
Ikä tuo varmuutta ja mitä enemmän ikää sen vähemmän miettii mitä muut ajattelee.
Minuakin on ikä auttanut hyväksymään itseni tällaisena kuin olen. Olen aina yrittänyt olla suvaitsevainen muita ihmisiä kohtaan. Ehkä sekin on helpompaa iän myötä, kun ei itse enää ole niin ehdoton ja ymmärtää asioiden eri puolia paremmin.
Kyllä, aivan totta tuo
Olisi niin tärkeää olla ylpeästi oma itsensä, koska jokainen meistä on uniikki kappale <3
Kyllä, ihminen vaan on itsensä pahin vihollinen.
Minulle ikä on tuonut roppakaupalla lisää itsevarmuutta. Jos en tälläisenä kelpaa niin antaa olla sitten 🙂
Näin on. Se ei ole minun häviö, jos joku ei hyväksy minua tällaisena.