Miksi palaamme aina Krakovaan?
16
Miksi palaamme aina Krakovaan? Se on kysymys, jonka kuulen yhä uudelleen. Maailma on täynnä upeita matkakohteita, mutta silti palaamme aina tähän Puolan entiseen kuninkaalliseen pääkaupunkiin. Syynä eivät ole pelkästään Wawelin linna, vanhakaupunki tai suositut nähtävyydet. Ne ovat toki vaikuttavia, mutta eivät ole se syy, miksi haluamme palata.
Miksi palaamme aina Krakovaan?
Krakova tuntuu kaupungilta, joka elää jatkuvasti. Jokaisella matkalla löytyy uusi ravintola, uusi second hand -liike, uusi kävelyreitti tai pieni yksityiskohta, jota ei aiemmin ollut huomannut. Vaikka kulkisimme samoilla kaduilla, kaupunki näyttää aina hieman erilaiselta. Ehkä juuri siksi Krakova ei tunnu koskaan valmiilta.
Kazimierz – kaupunginosa, jossa viihdymme
Tälläkin matkalla majoituimme Kazimierziin. Se on kaupunginosa, johon palaamme mielellämme. Vanhat kivitalot, sisäpihat, pienet putiikit, ravintolat ja kahvilat luovat tunnelman, jossa viihtyy aamusta iltaan. Hotelli Estera on juuri vilkkaan Plac Nowyn kulmassa. Tämä on se kohta, jossa kaupunki ei koskaan nuku. Aamulla aikaisin torikauppiaat saapuvat paikalle ja illalla ravintolat ovat avoinna yömyöhään.
Ensimmäisenä iltana söimme Hamsassa, kävimme hetken hotellilla levähtämässä ja lähdimme sen jälkeen pitkälle iltakävelylle. Suuntasimme Galeria Kazimierzin ohi Veikselin rantaa seurailevalle Bulwary Wiślanelle. Useimmat kävelevät Wawelin suuntaan, mutta me päätimme jatkaa tällä kertaa itään. Rantareitti tuntui jatkuvan lähes loputtomiin. Ohitimme lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä, iltaa viettäviä paikallisia ja lopulta saavuimme Banana Beachille asti.
Paluumatkalla poikkesimme tutkimaan uusia asuinalueita. Modernit rakennukset lasiparvekkeineen olivat aivan erilaisia kuin Kazimierzin historialliset kadut. Juuri tällaiset yllätykset tekevät Krakovasta niin kiinnostavan.
Podgórze herättää ristiriitaisia tunteita
Seuraavana päivänä ylitimme joen ja suuntasimme Podgórzen puolelle. Täytyy myöntää, että tämä kaupunginosa herättää minussa aina hieman ristiriitaisia tunteita. En oikein osaa selittää miksi, mutta tunnelma tuntuu siellä erilaiselta. Ilmassa on jotain raskasta ja painostavaa.
Ehkä tunne liittyy alueen historiaan. Podgórze oli toisen maailmansodan aikana Krakovan juutalaisgheton sijaintipaikka, ja lähistöllä sijaitsevat myös Schindlerin tehdas sekä entisen Plaszówin leirin alue. Historia on täällä vahvasti läsnä, vaikka kaupunginosa elää nykyään aivan omaa elämäänsä. Silti päätin tällä matkalla ottaa härkää sarvista. Podgórzessa on paljon nähtävää, ja erityisesti second hand -liikkeitä löytyy runsaasti.
Yksi tämän matkan suosikeistani oli Thrifty. Siisti, hyvin järjestetty liike, jossa oli ilo kierrellä. Harmillisesti osa suunnittelemistamme second hand -liikkeistä oli maanantaina suljettuina, joten kaikkea emme ehtineet nähdä. Se jäi hyväksi syyksi palata vielä joskus takaisin.
Kesken ostoskierroksen taivas kuitenkin repesi. Rankkasade ja ukkonen saapuivat hetkessä. Kadut täyttyivät vedestä, ihmiset juoksivat suojaan ja hetken aikaa näytti siltä, että sade jatkuisi pitkään. Noin kymmenen minuutin kuluttua aurinko kuitenkin pilkisti jälleen esiin, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Zakrzówek yllättää joka kerta
Yksi matkan kohokohdista oli Zakrzówekin louhos. Turkoosi vesi näyttää lähes epätodelliselta, vaikka paikka sijaitsee aivan kaupungin tuntumassa. Vietimme päivän ensin altailla ja myöhemmin rannalla. Samalla tuli heitettyä myös tämän kesän talviturkki. Päivän jälkeen oli mukava palata hotellille, vaihtaa vaatteet ja suunnata illalliselle. Juuri tällainen yhdistelmä tekee Krakovasta meille niin mieluisan, aamupäivä luonnossa, ilta kaupungin sykkeessä.
Zakrzówek ei ole luonnonjärvi, vaan entinen kalkkikivilouhos. Louhinta päättyi, kun alueelle alkoi virrata pohjavettä, ja vuosien saatossa louhos täyttyi kirkkaasta vedestä. Turkoosin värinen vesi ja jyrkät kalkkikiviseinämät ovat tehneet Zakrzówekista yhden Krakovan näyttävimmistä luontokohteista. Alue on viime vuosina kunnostettu virkistyskäyttöön, ja nykyään siellä voi uida valvotuilla altailla, rentoutua ranta-alueella sekä kulkea kävelyreiteillä ihailemassa ainutlaatuista maisemaa.
Tämä on mielestäni yksi niistä paikoista, joka yllättää ensikertalaisen, harva odottaa löytävänsä näin kirkasvetisen uimapaikan aivan suuren kaupungin kupeesta.
Matkatyyli syntyy omasta vaatekaapista
Yksi asia, josta saan usein kysymyksiä, ovat matka-asuni. Tälle matkalle en pakannut mukaan uusia vaatteita. Laukussa oli itse ompelemiani vaatteita, kirpputorilöytöjä ja vanhoja suosikkeja, joita olen käyttänyt vuosien ajan. Minusta matkailun ei tarvitse tarkoittaa uuden vaatekaapin ostamista.
Rakastan sitä, että sama vaate näyttää täysin erilaiselta eri ympäristössä. Vihreä mekko sopi täydellisesti vanhojen kivitalojen keskelle, pellavahousut toimivat kirppiskierroksella ja iltaisin oli ihana pukeutua hieman juhlavampaan mekkoon hyvän ruoan äärelle.
Miksi juuri Krakova?
Minulle Krakova ei ole kaupunki, jonka voisi nähdä valmiiksi. Se on paikka, jossa pienet asiat tekevät vaikutuksen. Vanha katutaideteos on saattanut kadota ja sen tilalle on tullut jotain uutta. Ravintola on vaihtunut, pieni putiikki on avannut ovensa tai tuttu katu näyttää aivan erilaiselta kuin edellisellä kerralla.
Kaupunki muuttuu, mutta tunnelma säilyy. Ehkä juuri siksi palaamme tänne yhä uudelleen.
Seuraavassa osassa vien sinut mukaan Krakovan second hand -liikkeisiin, persoonallisiin putiikkeihin sekä omille ostosreiteilleni. Kerron myös, miksi Deccoria, Inspiro ja Mavera Spot Josefa kuuluvat aina matkasuunnitelmaamme.
Ihanaa viikonloppua!
Seuraa minua:
Lisää juttuja Krakovasta:
10 minuutin tuunaus muutti kaiken
10 minuutin tuunaus muutti kaiken. Joskus vaate kaipaa vain pienen muutoksen, jotta siitä tulee jälleen sellainen, jonka haluaa pukea ylleen. Tällä kertaa kirpputorilta löytynyt pitkä paita sai uuden elämän vain kymmenessä minuutissa ja samalla syntyi asu, jossa lähes jokaisella osalla on oma kierrätystarinansa.
10 minuutin tuunaus muutti kaiken
Kuinka monta vaatetta vaatekaapissasi odottaa sitä kuuluisaa ”joskus”? Minullakin niitä on ollut. Sellaisia vaatteita, joista pidän ajatuksena, mutta joita en lopulta koskaan käytä. Tällä kertaa päätin tehdä asialle jotain.
Kirpputorilta löytynyt pitkä valkoinen paita, luultavasti Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, oli juuri sellainen vaate. Se oli kaunis, kevyt ja mukava, mutta tuntui päälläni liian pitkältä. Sen sijaan että olisin siirtänyt sen takaisin vaatekaappiin odottamaan parempaa päivää, otin sakset käteen.
Lopputulos syntyi yllättävän nopeasti:
- Leikkasin helman lyhyemmäksi
- huolittelin reunan saumurilla
- käänsin noin 1,5 senttimetrin päärmeen nurjalle
- ompelin sen suoralla ompeleella.
Koko projektiin kului noin kymmenen minuuttia. Joskus juuri näin pienet muutokset tekevät suurimman eron.
Vanhoista vaatteista uusi kokonaisuus
Valmis paita löysi heti paikkansa vaatekaapissani. Se tuntui heti enemmän omalta kuin ennen tuunausta. Asun muutkin osat kertovat samaa tarinaa.
Hame ei ole kaupasta ostettu sellaisenaan, vaan olen tehnyt sen jo vuonna 2022 vanhoista farkuista. Se on kulkenut mukanani useita kesiä ja osoittanut, että kierrätysmateriaaleista voi tehdä pitkäikäisiä vaatteita.
Mukana kulkeva pussukka puolestaan on tehty vanhasta huivista. Sitä ei ole ommeltu, vaan huivi on muutettu laukuksi ilman ompelua. Se on hyvä muistutus siitä, ettei jokainen vaateprojekti edes vaadi ompelukonetta.
Kun katson koko asua, näen paljon enemmän kuin paidan, hameen ja pussukan. Näen vaatteita, jotka olisivat voineet päätyä pois käytöstä, mutta jotka saivat uuden mahdollisuuden.
Kierrätys voi olla yllättävän helppoa
Moni ajattelee, että vaatteiden tuunaaminen vaatii paljon taitoa, aikaa tai kalliita välineitä. Todellisuudessa ensimmäinen askel voi olla hyvin pieni. Joskus riittää, että
- lyhennät helman.
- Joskus riittää, että vaihdat napit.
- Joskus riittää, että katsot vaatetta uusin silmin.
Tämän projektin parasta antia ei ollut pelkästään uusi paita. Parasta oli tunne siitä, että vaate muuttui jälleen käyttöön sopivaksi. Sen sijaan, että ostaisin uuden, pystyin tekemään vanhasta juuri sellaisen kuin halusin. Se on yksi niistä asioista, jotka tekevät kierrättämisestä niin palkitsevaa.
Jokainen onnistunut tuunaus opettaa katsomaan kirpputoreja hieman eri tavalla. En enää näe pelkästään valmiita vaatteita, vaan mahdollisuuksia. Liian pitkä mekko voi muuttua paidaksi. Farkut voivat muuttua hameeksi. Vanha huivi voi löytää aivan uuden käyttötarkoituksen.
Siksi viihdyn kirpputoreilla niin hyvin. En koskaan tiedä, mikä löytö odottaa seuraavan rekin päässä. Ehkä juuri se vaate, josta tulee seuraava suosikkini, pienen tuunauksen jälkeen.
Ja ehkä juuri siksi tämä kymmenen minuutin projekti tuntuu paljon suuremmalta kuin pelkältä helman lyhentämiseltä. Se muistuttaa siitä, ettei vastuullisempi pukeutuminen aina tarkoita suuria päätöksiä. Joskus se tarkoittaa vain sitä, että antaa vanhalle vaatteelle uuden mahdollisuuden.
Rakkaudella, Melissa!
Seuraa minua:
Lisää kivoja tuunauksia alla olevissa linkeissä: