Hae
VillaNanna

Mitäs nyt, Vanhuusko kolottaa?

Mitäs nyt, Vanhuusko kolottaa?

Mitäs nyt, Vanhuusko kolottaa? Vai onko kyse jostakin ihan muusta? Ehkä tämä selviää minullekin ihan pian, kun vihdoin pääsen kuvauttamaan jalkani. Eli vihdoin mennään eteen päin asioissa ja ehkä selviää mikä jaloissa on vialla. Ehkä.

Mitäs nyt, Vanhuusko kolottaa?

Pikainen historia siitä, mistä oikein on kyse. Minulle pyöräilystä on tullut tärkeä asia, koska samban olen joutunut unohtamaan työn vuoksi, ei aika riitä enää treeneihin, joten pyöräily on ottanut paikkansa elämässäni. Meidän pyöräretkiä on saanut seurata blogissa jo monen vuoden ajan. Mutta muutama vuosi sitten kesken pyöräreissun vasemmasta jalasta lähti tunto kokonaan. Levättiin hetki ja lähdettiin kotiin päin. Koko matkan jalkaan sattui ja vasemman jalan reiteen tuli sellainen kuuma kipupiste.

Lepäilin muutaman päivän ja halusin sen jälkeen jälleen lähteä pyöräilemään, kipu paheni ja sain unohtaa pyöräilyn lopulta kokonaan. Mutta lepo ei hellittänyt kipua, joten päätin mennä lääkäriin. Sieltä sain lähetteen suoraan fysioterapiaan, josta sainkin ajan nopeasti. Minut tutkittiin, korkkarit sain unohtaa ja sain jumppaohjeita, joita tehdä kotona. Tilanne helpottui paljon eikä toista käyntiä tarvittu. Meni rapiat puoli vuotta ennen kuin kipu ilmestyi uudelleen, soitin heti fysioterapiaan ja sain ajan. Tutkittiin uudelleen ja selvisi, että homma lähtee lonkista ja sain uudet jumppaohjeet, mukana oli kuitenkin vanhoja liikkeitä myöskin.

Nykyhetki

Joulukuussa tilanne paheni niin paljon, että molemmat lonkat ovat todella kipeänä, jalkoja ei oikein pysty liikuttamaan, toisesta jalasta lähtee myös välillä tunto, välillä en saa liikutettua jalkaa ja meinaan kaatua. Lääkärillä eilen tehtiin päätös, että lantio kuvataan ja minä saan tulehduskipulääkkeet ja lähetteen fysioterapiaan jälleen. En niin tällä hetkellä luota fysioterapiaan, mutta kaipa sinne on mentävä. Lääkkeet taas tekee minut uniseksi ja aivot on vatkulia. Eli pitää soittaa lääkäriin lääkkeistä. Mutta nyt jalat toimii paremmin, kipua on kyllä, mutta ei niin pahaa mitä oli ja jalat liikkuu kyllä. Niksun ja naksun kuitenkin lähes joka askeleella ja välillä tuntuu kuin jalka pullistuisi ulos kuopastaan.

Minä siis itse epäilen vahvasti, että minulla on lonkan nivelrikko, lääkäri on taas toista mieltä, mutta toivon, että tämä vihdoin saadaan tutkittua ja minä saisin pyöräillä ja vihdoin treenata ride for the living -ajoihin. Niihin osallistuminen on minulle tärkeätä, se on minun matka, joka pitää tehdä. Mutta näillä kintuilla ei pyörän selkään nousta. Yritetty on viime kesänä. Kuului vain kunnon rusahdukset lonkista ja oli pakko nousta pois pyörän selästä ja niksauttaa lonkkia, että pääsee taas liikkumaan. Näillä mennään!

Rentoa iltaa kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

4 kommenttia

  1. Jael kirjoitti:

    Tsemppiä, toivottavasti saat jalat ym, kuntoon, että voit kunnolla pyöräillä sitten kun lumet sulaneet.

  2. Yksi jalkavaivainen mies kirjoitti:

    Tuolla on luettavissa kertomusta omista vaivoista jalkojeni kanssa. Jonkin verran sivutaan myös sitä, miten turhauttavalta tuntuu ravata lekurissa, kun joku yleislekuri vajavaisilla taidoilla tekee diagnoosia polven vaurioista, ja lopuksi toteaa vaan, että ota särkylääkettä jos särkee. Omakohtaisten kokeilujen perusteella suosittelen kokeilemaan tukisukkahousuja. Ei ne mitkään ihme parannusvälineet ole, mutta kun saa ylimääräistä nestettä pois, niin olo voi helpottua paljonkin.
    https://www.vahvastiaikuinen.com/terveys/jalkoja-sarkee

    • villananna kirjoitti:

      Nestettä ei ole jaloissa. Ja tosiaan ongelma on lonkassa, se on jo selvinnyt. Mutta mikä vika siellä on, onkin ihan toinen juttu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *