En halua päästää kesästä irti
Mikä siinä on, että en halua päästää irti, kesästä. Haluan roikkua siinä loppuun asti huutaa ja kirkua! Älä meeeeee! Mutta se menee, syksyn tieltä on kesän väistyttävä, vaikka mikä olisi. Välillä meikäläisellä on sellainen olo, että minua ei ole luotu elämään arkea, vain tyhjän toimitus on mulle kaikkein parasta. Voi se toki olla jokin muukin asia miksi rakastan kesää niin paljon, että meinaan tukehtua kun työn oveen pitää koputtaa.
En halua päästää kesästä irti
Minulla oli viisi viikkoa lomaa ja tuntuu sille, että loma ei ollut riittävä. Koko kevät on ollut yhtä vuoristorataa ja isoja asioita pohdittavana. Ei ihme, että väsymys on niin lannistavaa. Eikä kyse ole vain yksityiselämästä vaan työelämästä myös. Monen asian summana etsin nyt uusia tuulia, uusia mahdollisuuksia, uusia haasteita. Minkä vuoren valloitan seuraavaksi? Se jää nähtäväksi. Nyt katse on tulevissa kerhoissa ja tulevassa joululomassa. Otetaan asia kerrallaan ja katsotaan mihin seuraava ovi minut johtaa. Tai näin ainakin nyt toivon, odotan ja haaveilen.
Aina hommat ei mene niin kuin suunnittelee, vaikka kuinka haluaa jonkin asian järjestyvän, niin se ei aina järjesty. Kun eteen tulee tienhaara, on suunta valittava, vaikka se tekisi miten kipeää ja vaikka se miten harmittaisi. Mikään ei kuitenkaan käy käden käänteessä, joten on mahdollisuus nähdä myös se miten tässä nyt lehti kääntyy. Mutta jätetään tällaiset höpöt nyt muuhun tilanteeseen ja jutellaan myös minun playsuitista, jonka olen ommellut tilkusta itselleni.
Playsuit kesän lämpimiin päiviin
Olen aikanaan ommellut tästä pikeekankaasta mekon ja kangasta jäi sen verran yli, että pakkohan se oli johonkin käyttää. Kaapista löytyi myös ylimääräinen palan resoria ja ei kun hommiin. Ensin mittasin rinnanympäryksen ja lisäsin siihen 6cm. Siitä sain hyvin yläosan. Alaosa leikattiin vanhoja minishortseja hyödyntäen, sivut pyöristin ja helmaan ompelin kapean nauhan resoria. Ylä ja alaosan väliin ompelin myös palan resoria. sekä yläosaan kapean palasen. Näin yläosa pysyy hyvin päällä, eikä valu. Niin yläosan kuin vyötärönosan kaitaleiden pituus saa olla napakka, ei liian kireä mutta napakka. Ei siis tarvitse olla ihan samaa pituutta mikä on rinnan -ja vyötärönympäryksessä.
Koko puku on nopea ommella saumurilla, muuta ei tarvita. Tällä kirmailee niin pihalla kirsikkapuun varjossa kuin hypähdellen etupihan nurmikolla. Pyöräreissutkin sujuu näppärästi tämä puku päällä. En kyllä ole kokeillut mutta uskoisin niin. Minua tosin ei kannata uskoa tässä asiassa. Joten ei auta kuin kokeilla.
Kivaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Kesästä on tosi vaikeaa päästä irti. Vaikka palelee ja vilustuu, ei millään jaksa siirtyä syksyyn, myös vaatetuksessa.
Tää onesie on aivan ihana! Erityisesti jos on terassi, jolla siinä lököttelisi 🌞
Se on totta. Varsinkin jos on nauttinut kesästä täysillä. Tosin itsellä on koko elämä ollut samaa taistelua…
Kivan pirteä! Itselläni on ”aina” ollut pari punaista vaatetta vaatevarastossa, mutta lopulta niiden käyttö jää kuitenkin vähälle, kun on helpompi valita mustaa, beigeä, harmaata, valkoista, jotain neutraalimpaa.
Ehkä syysreissulle pitäisikin ottaa punaiset housut!
Itse tarvitsen värejä elämääni, masennun nopeasti jos kaikki värit on neutraaleja. Voin toki käyttää jonkin ajan täysin mustaa esimerkiksi, mutta väsyn nopeasti jos koko päivän on mustaa päällä. Tarvitsen piristävää siihen mukaan.
En haluaisi minäkään, mutta täällä on jo ihan syksyiset säät 🥶
Sanoppa se, ei auta maamme laulukaan tähän nyt.
mä oon niin happy kun on syksy! 🙂
Mä en ole niin syysihminen.