Miksi ostaisin uutta, kun Helsingin kirppikset ovat täynnä aarteita?
0
Miksi ostaisin uutta, kun Helsingin kirppikset ovat täynnä aarteita? Siinä kysymys, johon palaan yhä uudelleen. Samaan aikaan kun pikamuotiketjut houkuttelevat uusilla mallistoillaan viikosta toiseen, kirpputoreilla odottaa valtava määrä laadukkaita vaatteita valmiina uuteen elämään. Tällä kertaa lähdin kirppiskierrokselle Helsingin keskustaan. Reitin varrella olivat Fredan UFF, PrePorté ja Bulevardin UFF, eikä kotiin tarvinnut palata tyhjin käsin.
Miksi ostaisin uutta, kun Helsingin kirppikset ovat täynnä aarteita?
Kirppisvaatteilla kesäpäivään
Joskus tuntuu siltä, että nykyään on melkein outoa sanoa ääneen ostavansa suurimman osan vaatteistaan käytettynä. Sosiaalinen media täyttyy jatkuvasti uusista ostoksista, ”pakko saada” -trendeistä ja vaatehalleista, jotka vaihtuvat nopeammin kuin vuodenajat.
Minä kuljen mielelläni vastavirtaan. En siksi, että haluaisin olla erilainen, vaan siksi, että en yksinkertaisesti näe järkeä ostaa uutta, jos käytettynä löytyy parempaa.
Päivän asu löytyi kirpputoreilta
Tämän päivän asu on siitä hyvä esimerkki.
Valkoiset leveälahkeiset housut löysin Tallinnan kirpputorilta. Ne ovat kevyet, mukavat ja juuri sellaiset, joita olen käyttänyt tänä kesänä jatkuvasti. Vaaleansininen kirjailtu pusero puolestaan löytyi Paavli Kaltsukasta. Rakastan sen rentoa mallia ja pieniä kirjailtuja yksityiskohtia, jotka tekevät siitä paljon kiinnostavamman kuin tavallinen kesäpusero.
Itse ommeltu laukku kruunasi asun
Ja sitten se laukku. Moni on kysynyt siitä jo aikaisemmin.
Kyseessä ei ole minkään luksusmerkin uutuus eikä sosiaalisen median hittituote. Se on itse ompelemani oversized-vartalolaukku. Piirsin siihen oman kaavan, koska halusin juuri sellaisen laukun, jota en löytänyt kaupoista. Siihen mahtuu kaikki tarpeellinen, myös kirppiskierroksen löydöt, eikä sitä tarvitse asetella olkapäällä jatkuvasti uudelleen. Juuri tällaiset projektit muistuttavat minua siitä, miksi rakastan ompelemista. Jos sopivaa ei löydy, sen voi tehdä itse.
Kirppiskierros Helsingissä: Fredan UFF, PrePorté ja Bulevardin UFF
Kirppiskierroksemme alkoi Fredan UFFilta. UFF kuuluu niihin paikkoihin, joissa käyn lähes aina, kun liikun Helsingin keskustassa. Valikoima vaihtuu nopeasti, joten koskaan ei voi tietää, mitä rekistä löytyy. Tällä kertaa löytyi enemmän kuin osasin odottaa.
UFFin parhaat kirppislöydöt
Mukaan lähti ihana L’Atelier de Mila Paris -neule, joka huokuu ajatonta ranskalaista tyyliä. Lisäksi löysin beigen suoran hameen, valkoisen A-linjaisen hameen sekä harmaan trikoohameen.
Hameet ovat vaatekaappini todellisia työhevosia. Niitä voi yhdistellä loputtomasti erilaisiin yläosiin, ja tarvittaessa niitä voi myös muokata ompelukoneella. Välillä pienikin muutos tekee vanhasta vaatteesta aivan uuden.
PrePorté yllätti jälleen
UFFilta matka jatkui PrePortéen. Sieltä löytyi kokonainen asu, johon ihastuin heti. En kuitenkaan paljasta siitä vielä enempää, sillä se ansaitsee aivan oman postauksensa. Siinä riittää yksityiskohtia, joita haluan esitellä kunnolla.
Miksi kirppistely vie aina mukanaan?
Lopuksi kävimme vielä Bulevardin UFFilla. Vaikka suurimmat löydöt olivat jo kassissa, kirppiskierroksen parasta antia ei oikeastaan ole edes ostaminen. Se on etsiminen. Se tunne, kun rekistä pilkistää jotain kiinnostavaa. Se hetki, kun huomaa vaatteen olevan juuri oikean kokoinen.
Ja ennen kaikkea se ilo, kun ymmärtää pelastaneensa laadukkaan vaatteen takaisin käyttöön. Minulta kysytään joskus, eikö kirppiksillä käyminen vie liikaa aikaa. Varmasti vie enemmän kuin verkkokaupan ostoskoriin klikkaaminen.
Mutta juuri siinä piilee koko viehätys. Kirpputorilla ei voi ostaa kaikkea heti. Siellä täytyy pysähtyä, tutkia materiaaleja, tunnustella laatua ja käyttää mielikuvitusta. Se on vastakohta pikamuodin nopeudelle. Ehkä juuri siksi viihdyn siellä niin hyvin.
Joskus törmään myös kommenttiin: ”Minä en koskaan löydä kirppiksiltä mitään.” Usein vastaan siihen, ettei kirpputorilta lähdetä hakemaan yhtä tiettyä vaatetta. Sinne lähdetään etsimään yllätyksiä. Kun odotukset ovat avoimet, löytöjä alkaa kummasti ilmestyä.
Kirpputorit ovat elämäntapa, eivät pelkkä ostospaikka
Minulle kirppikset eivät ole pelkkä tapa säästää rahaa. Ne ovat osa elämäntapaa. Rakastan sitä, että vaatteilla on historia. Että joku toinen on käyttänyt niitä ennen minua ja nyt ne saavat uuden elämän. Joskus ne päätyvät käyttööni sellaisenaan. Joskus puran ne osiin ja ompelen niistä jotain aivan uutta.
Siinä on jotain paljon kiinnostavampaa kuin siinä, että ostaisin jälleen yhden uuden vaatteen suoraan tehtaan hyllyltä. Tiedän, ettei kirppistely sovi kaikille. Toiset haluavat ostaa kaiken uutena, ja se on heidän valintansa. Minä valitsen mieluummin aarteenetsinnän.
Siksi en oikeastaan enää kysy itseltäni, mitä uutta kauppoihin on tullut. Kysyn mieluummin, mitä joku on tänään jättänyt kirpputorille odottamaan seuraavaa omistajaansa. Ja yllättävän usein vastaus on: jotain juuri minulle täydellistä.
Ihanaa tiistaita!
Seuraa minua:
Muutama löytö päällä näissä postauksissa:
Muoti-inspiraatio ei vaadi pikamuodin ostamista koskaan
Voiko muoti-inspiraation ottaa pikamuodilta ilman, että ostaa sieltä mitään? Minun mielestäni voi. Muutama vuosi sitten törmäsin Pinterestissä paitaan, joka myöhemmin osoittautui Sheinin malliksi. En kuitenkaan lisännyt sitä ostoskoriin, vaan päätin toteuttaa idean itse kirpputorilöytöjen avulla. Siitä syntyi ajatus, että Muoti-inspiraatio ei vaadi pikamuodin ostamista koskaan. Jokaisen voi tehdä itse ja parasta on kun ne tekee kierrätysmateriaaleista.
Muoti-inspiraatio ei vaadi pikamuodin ostamista koskaan
Selaan usein Pinterestiä etsiessäni uusia ompelu ja stailausideoita. En etsi valmiita vaatteita ostettavaksi, vaan yksityiskohtia, leikkauksia ja hauskoja ratkaisuja, joita voisin soveltaa omalla tavallani. Muutama vuosi sitten vastaan tuli paita, joka pysäytti minut. Siinä oli yksinkertainen collegepaita, mutta sen etuosaa koristivat näyttävät ruutukankaiset röyhelöt. Idea oli niin erilainen, että halusin kokeilla sitä heti.
Vasta paljon myöhemmin huomasin, että kyseessä oli Sheinin malli. Siinä vaiheessa sillä ei kuitenkaan ollut enää merkitystä. Minulla oli jo oma versioni. En halunnut kopioida vaatetta sellaisenaan, vaan käyttää ideaa lähtökohtana. Minulle käsityöt eivät ole kopioimista, vaan tulkintaa. Inspiraatio voi tulla mistä tahansa, mutta lopputulos kertoo aina tekijästään.
Tämän paidan tarina alkoi kirpputorilta.
Löysin vanhan, vaalean collegepaidan eurolla. Se oli täysin käyttökelpoinen, mutta melko tavallinen. Samalla tiesin, että poikani vanha flanellipaita oli jäänyt pieneksi. Kaunis ruutukuosi ansaitsi uuden mahdollisuuden eikä joutua tekstiilijätteeksi. Niinpä yhdistin nämä kaksi vaatetta.
Leikkasin flanellipaidasta röyhelöt ja ompelin ne kirpputorilta löytämääni collegepaitaan. Kahdesta vaatteesta syntyi yksi aivan uudenlainen. Siinä hetkessä Pinterestin inspiraatio muuttui omaksi suunnitelmakseni.
Alkuperäistä paitaa ei löydy enää Sheiniltä, mutta on ilmeisesti myynnissä lasten paitana monessa muussa kiinalaisessa kaupassa.
Kirppislöydöt tekevät tyylistä persoonallisen
Tämän päivän asussa paita sai seurakseen toisen tuoreen kirpputorilöydön. Pitkä hame löytyi UFFilta vasta viime viikolla. Juuri tällaiset löydöt saavat minut innostumaan kirpputoreista yhä uudelleen. Koskaan ei tiedä, mitä seuraavan rekin välistä löytyy.
Moni olisi ehkä ohittanut tämän hameen. Minä näin siinä mahdollisuuden. Sen vaalea sävy rauhoittaa kokonaisuutta ja antaa paidan näyttävien röyhelöiden nousta esiin. Vihreät tennarit puolestaan tuovat asuun hieman leikkisyyttä ja rikkovat hillittyä värimaailmaa.
Pidän siitä, että asu ei näytä siltä kuin se olisi ostettu yhdestä kaupasta yhdellä kertaa. Päinvastoin. Se rakentuu vähitellen vuosien aikana. Yksi vaate kirpputorilta. Toinen itse ommeltuna. Kolmas ehkä jo vuosia vanhana suosikkina. Juuri silloin tyylistä tulee aidosti persoonallinen.
Ensin oma vaatekaappi, sitten vasta verkkokauppa
Nykyään uusia trendejä syntyy jatkuvasti. Kun jokin yksityiskohta alkaa näkyä sosiaalisessa mediassa, sama idea ilmestyy hetkessä verkkokauppoihin. Usein ensimmäinen ajatus on ostaa. Minä kysyn yleensä ensin aivan toisen kysymyksen. Voisinko tehdä tämän itse?
Aina vastaus ei ole kyllä. Mutta yllättävän usein on.
Tämän paidan kohdalla en ostanut uutta kangasta enkä uusia materiaaleja. Käytin euron kirpparicollegea ja poikani vanhaa flanellipaitaa, joka sai uuden elämän. Lopputulos maksoi murto-osan uuden vaatteen hinnasta, mutta ennen kaikkea siitä tuli täysin oman näköiseni.
Tämä on yksi syy siihen, miksi pidän refashionista niin paljon. Vanhoissa vaatteissa on jo valmiiksi tarina. Kun niitä yhdistellään uudella tavalla, syntyy vaatteita, joita ei löydy kenenkään muun vaatekaapista. En myöskään ajattele, että inspiraation lähde olisi ongelma. Ideoita voi löytää luksusmuodista, vintage-lehdistä, Pinterestistä tai jopa pikamuotiketjujen mallistoista.
Ratkaisevaa on se, mitä inspiraatiolla tekee. Minulle se tarkoittaa sitä, että avaan vaatekaapin ennen verkkokauppaa. Katson kirpputorille ennen ostoskeskusta. Ja istun mieluummin ompelukoneen ääreen kuin lisään taas yhden tuotteen ostoskoriin.
Kaikkea ei tarvitse ostaa valmiina. Joskus kaikkein kiinnostavin vaate syntyy vanhasta collegepaidasta, pojan pieneksi jääneestä flanellipaidasta ja yhdestä hyvästä ideasta. Silloin lopputulos ei ole vain uusi vaate. Se on tarina, luovuutta ja muistutus siitä, että persoonallinen tyyli ei synny siitä, mitä muut ostavat, vaan siitä, mitä itse uskaltaa tehdä.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua:
Lue lisää paidasta: