Hae
VillaNanna

Pääkallosaaren aarteet

Pääkallosaaren aarteet

Halloween lähestyy ja erilaiset otukset kaivautuvat piiloistaan esiin. Pääkallosaaren aarteet vielä odottaa löytäjäänsä, tarinat kertovat hurjia legendoja siitä, että tämä saari piilottaa uskomattomia salaisuuksia uumeniinsa. Kukaan ei vain uskalla sinne mennä, ei kukaan. Kukaan ei oikeastaan ole edes sinne löytänyt, se on piilossa ja tulee esiin vain niille, jotka tähän salaiseen saareen uskoo. Muilta saari pysyy piilossa, ikuisesti.

Tarina myös kertoo, että halloweenina kun sumu laskeutuu merelle, kuuluu kammottavaa ulinaa joka puolelta. Silloin ei kannata mennä laivan kannelle katsomaan mitä tapahtuu, sillä kuolleet nousevat haudoistaan ja vie jokaisen mukanaan, joka uskaltaa kannelle katsomaan mitä ulkona tapahtuu. Sanotaan myös, että nämä kuolleet voivat johdattaa Pääkallojen saarelle, mutta he eivät sieltä enää palaa. Pelottavaa…

Pääkallosaaren aarteet

Pääkallosaaren aarteet

Oikeasti? Meillä ei vietetä halloweenia, vaan suomalaista kekriä, sadonkorjuujuhlaa. Toki kekrinäkin pukeudutaan naamiaisasuihin ja nautitaan herkkupöydän antimista. Minusta kekri on jotenkin paljon mielenkiintoisempi juhla mitä on halloween. Mutta koska meillä paljon vietetään halloweenia töissä, niin jonkin verran tulee myös aiheeseen liittyvää tehtyä, kuten nämä Pääkallosaaren korvakorut.

Tarvikkeet:

  • pääkallon mallisia helmiä (Sinelli)
  • värillisiä sulkia (kirppareilta)
  • pikaliimaa
  • koruosia, kuten korvisosia (Kierrätyskeskus)

Ohjetta ei valitettavasti ole, en ole koskaan oppinut korun osien nimiä, joten ohjeiden teko on hankalaa. Ehkä sellainen kuvaohje olisi ehkä jossakin kohtaa järkevää tehdä, vai mitä? Mutta uskoisin, että jokainen osaa yhdistellä eri koruosia toisiinsa ja saada näin näyttävät korut halloweeniksi.

*****

Ehkä on kuitenkin hyvä, että jotkin asiat pysyy siellä sumuverhon takana, eikä kaikkia salaisuuksia löydetä noin vain. Ovi kuolleiden maailmaan pysyy suljettuna ja näin elävät voivat rauhassa nauttia elämästään ilman kiukkuisia aaveita. Vai onko kaikki aaveet kiukkuisia? Sitä emme tiedä. Kerran vuodessa erilaiset otukset pääsee mukaan elävien elämään ja juhlimaan yhdessä tätä halloween juhlaa.

Itselleni kekri on tärkeämpi, sillä se on nimenomaan juhla, jossa juhlitaan satoa, mitä maa meille antaa, nautitaan hyvästä satoruoasta ja ystävien tuomasta seurasta. Lauletaan ja nautitaan elämästä. Juhlitaan äiti maata ja sen antimia. Juhlitaan luontoa ja sen moninaisuutta ja eläimistöä. Kunnioitetaan elämää sen monessa muodossa. Sitä on kekri.

Pääkallosaaren aarteet

Nautinnollista sunnuntaita kaikille!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

VillaNanna SecondHand

Kesän viimeiset säteet

Kesän viimeiset säteet

Viime viikolla oli aivan mahtavat kelit, todelliset kesän viimeiset säteet. Syksy tekee tuloaan kovaa vauhtia tai oikeastaan se on jo täällä. Haikeana sitä katselee kesää ja kesän mahtavia hetkiä. Katselee ympärileen ja näkee tulevan kauniin ruskan, joka ympäröi meidän hiljaa syleilyynsä. Syksy on jotenkin hyvin haikeaa aikaa, se ihana kesä päättyy ja pian on vuosi ohi. Mitä tästä vuodesta jäi käteen? Mistä sitä oikein alkaisi kestomaan? Ehkä se jätetään vielä hautumaan ja avataan vuoden kimurantit tapahtumat vasta joulukuun lopussa.

Itselläni on todella suuria vaikeuksia päästää kesästä irti, vaikka jokainen vuodenaika tuo omat ihanat puolensa tullessaan, niin kesää aina kaipaan. Aurinkoa ja lämpöä. Silti yritän aina etsiä niitä parhaita puolia jokaisesta vuodenajasta, kuten nyt syksystä, ihana ruska ja paksut neuleet. Kylmä sade ropisee ikkunaa vasten ja itse käpertyy sohvan nurkkaan lämmin kaakao kädessä ja hyvä leffa pyörii koneella. Syyssateella on ihan hyvä nauttia olostaan sisätiloissa ja antaa haaveiden lennättää.

Kesän viimeiset säteet Kesän viimeiset säteet

Kesän viimeiset säteet

Kesän viimeinen mekko kootaan luonnon kauniista väreistä, kerätään läjään erilaisia kesäisiä jakkuja, verhoja ja muuta materiaalia, jotka sopivat yhteen. Samaan kasaan laitellaan myös pitsejä ja pitsisiä pöytäliinoja. Kaikkea mahdollista.

Tarvikkeet:

  • 3xpuuvillajakku
  • liian pieni hame
  • 2xpaita
  • keittiön kappa ja 2xsalusiini

Kaava löytyi tietenkin yhdestä lempilehdestäni Burda 5/2010. Tässä kyseisessä lehdessä on monen monta ihanaa mekkokaavaa. Välillä tuntuu sille, että näissä vanhoissa lehdissä on parempia kaavoja kuin uusimmissa. Sitä aina välillä ihmettelen, että miksi kummassa aina ostelen uusia lehtiä. Joka tapauksessa, tuon lehden kaavaa hyödynsin vain yläosan verran, sillä alaosaan en käyttänyt mitään kaavaa, vaan annoin vaatteiden omien muotojen muokata helmaosaa. Pyrin yhdistämään kankaita niin, että saisin vanhahtavan fiiliksen mekkoon. Halusin myös saada ison virkatun pöytäliinan osan kiinnitettyä helmaosaan. Joten helmasta oli tehtävä mahdollisimman pitkä.

Näistä materiaaleista jäi vielä jäljelle leikkuujätettä ja vaatteen osia sen verran, että yhdistelemällä sain lopulta tuosta kasasta kaksi mekkoa, boleron sekä topin. Voitteko uskoa? Lupaan kuulkaas esitellä ne ihan pian teille, että mitä kaikkea tuosta kasasta oikeasti sai.

Kesän viimeiset säteet Kesän viimeiset säteet

Ihanaa ja aurinkoista päivää kaikille!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

VillaNanna SecondHand

LUE MYÖS:

Mun kaksitoista mekkoa

Kukkahattutäti Suomenlinnassa

Tuunattu mekko tuunataan uudelleen