Hae
VillaNanna

Millainen on Kassi-Alma look?

Jälleen on ollut keskustelua siitä, mikä on soveliasta +40 vuotiaan pukeutumista sekä se miten vintage vaatetus tuo ikää lisää naiselle. Tuota kaikkea on ollut hiukan kurja lukea, sillä itse olen sitä mieltä, että +40 vuotias voi pukea mitä tahansa päälleen, mitkään pukeutumissäännöt ei enää kuulu tämän ikäiselle naiselle, enkä näe sitäkään, että joillain vaatteilla olisi ikäraja. Kuten nyt vaikka minihame tai ylipolven saapikkaat. Minusta on tärkeää korostaa itsessään juuri niitä puolia joista pitää, kuten minä pidän jaloistani ja niitä tosiaan tykkään esitellä.

Valtavasti asetetaan naisille ulkonäköpaineita, ei saa olla sitä eikä tätä. Oli kamalaa lukea keskustelua, jossa kysyttiin onko tyytyväinen kroppaansa. Suurin osa ei ollut, se teki minut hyvin surulliseksi, sillä jokainen kommentin jättänyt nainen oli kaunis ja upea. Jokainen omalla tavallaan. Miksi me naiset inhoamme itseämme niin kovasti? Sanoinkin keskustelussa, että kun olen nähnyt ja kokenut miltä näytän 38kg painossa niin tämä uhkea muotoni on paljon kivempi kuin tuo pikku paino. Olen iso, olen yli kaikkien niiden suositusten mitä on asetettu. Mutta nyt minun on hyvä olla (jos ei nyt puhuta sairaudestani). Tarkoitan, että minun on hyvä olla henkisesti, kestän tämän hetken sairauden paremmin kuin silloin kun tämä alkoi, koska peilistä minua katsoo nainen, jota rakastan. 
Tuon voi kuka tahansa ottaa miten tahtoo…
Kun on tällaisessa työssä kuin minä, niin on pakko kuitenkin hiukan miettiä mitä päälleen laittaa. Ei voi kulkea paidoissa, missä tissit vilkkuu, vaan kannattaa laittaa alle toppia ja huivia päälle tai minihame ei luonnistu, vaan laittaa mieluummin leggarit ja tunikan. Sitten se mikä sopii kenellekkin onkin sitten jokaisen oma asia. Itse tykkään monien eri aikakausien vaatteista ja pukeudun niihin aina halutessani. Minulla ei juuri ole näitä moderneja tämän hetken vaatteita vaan kaikki ovat vanhempaa perua, parasta on kun voin sekoittaa kaikkea yhteen, suloiseksi sekametelisopaksi. Tekeekö asuni minusta ikäistäni vanhemman näköisen, on sitten jokaisen omassa päässä, eikä minua oikeastaan edes kyseinen asia kiinnosta näytänkö nuorelta vai en. Tärkeintä on, että minulla on töissä rento, hyvä fiilis ja pukeutumisessa näkyy jollakin tavoin myös oma tyylini. Itse tehtyä, tuunattua, kierrätettyä. Jotain noista pitää olla päällä, että oloni on hyvä. 
Kaupan määräämät ”muotivaatteet” ovat kuin tiukka makkarankuori, jotka päällä en kykene olemaan ollenkaan. On totta, että ne voidaan yhdistellä eri tavoin ja hyvinkin persoonallisesti mutta minulle tulee aina se fiilis, että joku muu on pakottanut minut pukeutumaan jollakin tietyllä tavalla. 
Toistan itseäni kun sanon, että pukeutumisen ei pitäisi olla niin vakavaa, vaan sen pitäisi olla leikkiä, hauskaa leikkiä, jolla korostetaan omaa persoonaa, leikitellään ja hassutellaan. Valtavasti tehdään sääntöjä ja aiheutetaan monille stressiä siitä miltä pitäisi näyttää, kuulostaa ja maistua ja haista. Kun kaikki tuo on tehty, niin henkilö ei ole enää tyytyväinen itseensä…Ei kuulosta hyvälle. Kaikki pitäisi lähteä itsestä: Miltä minusta tuntuu, mistä minä pidän ja tämä ei siltikään kerro siitä oletko itserakas ja itsekäs, pinnallinen vaan se tarkoittaa sitä, että haluat voida hyvin ja kun voit hyvin niin se näkyy, eikä ole enää väliä mitä puet päällesi.
Tunika: Tuunattu kahdesta paidasta
Neuletakki: Ilmaisosastolta
Bootsit: Tuunatut (ilmaisosastolta)
Huivi: Tyttären vanha

Takki: UFF, ostettu joskus kauan sitten vanhemmalle pojalle
Huivi: Tyttären vanha
Neule: Jokin kirppis
Saapikkaat: Kierrätyskeskus

Tässä asussa kaikki muut on vanhaa (paita on ostettu vuonna 2011) paitsi saapikkaat sain mieheltäni lahjaksi kun olin sairaslomalla hetki sitten. Halusi piristää oloani. Pipon olen neulonut lankojen jämistä.

Olen saanut silmälasit, jotka ovat pitkälti lääkehoitoa aroille silmilleni. Basedowintaudin kuvaan kuuluu hankalat silmäoireet. Jokaisella on omat oireensa ja minun on erittäin kuivat ja kipuherkät. Olen myös lumisokea, siksi laseissani on keltainen väri, että voin olla pimeässä, jossa on valo päällä tai olla auringossa ilman kipuja. Uusi haaste pukeutumiseen.

Nämä kengät löytyi muutama kuukausi sitten ilmaisosastolta ja ovat muuten aivan ihanat jalassa.

Tämä asu on myös täysin sellainen oma lemppari. Tässä on paljon sellaista mitä haluan asussani olevan. Vain tuunattu osa puuttuu.
Takki, huivi ja kengät: Ilmaisosasto
Paita ja leggarit: Itse tehdyt
Ihanaa päivää!
-Melissa-

18 kommenttia

  1. Anonyymi kirjoitti:

    Samaa mieltä siinä, ettei pukeutumisessa ole ikärajoja. Toki tietynlainen teinilook voi vanhemman ihmisen päällä näyttää siltä, että yrittää olla nuorempi kuin on, mutta mitä sitten.

    Sinulla on kiva tyyli, mutta miten paljon oikein kierrät kirppiksiä, kun löydät noin paljon hyviä vaatteita ja kenkiä? Minä ehdin lähinnä nettikirppiksiä katsomaan joskus ja harvoin löydän mieleistä. Uusia vaatteita en ainakaan tällä hetkellä osta kuin jos on todellinen tarve ja yritän käyttää vanhoja vaatteitani ja yhdistellä niitä uusilla tavoilla.
    Haluaisin olla yhtä hyvä ompelija kuin sinä! 🙂 Jotain helppoja tuunausvinkkejä olen blogistasi jo löytänyt.

  2. Vaateviidakon Pirjo kirjoitti:

    Ethän sinä ole ollenkaan iso minun mielestäni. Mikään pukeutumistyyli ei ole kielletty minkään ikäiseltä, kyse on mittasuhteista ja vaatteen oikeasta koosta, ei tyylin rajoittamisesta. Mittasuhteet ja koon valinnan sinä hallitset aivan loistavasti. Makkarankuoret eivät ole mukavia saati pukevia. Näitä pukeutuimissääntöjä toisille suosittelevat ne, joilla ei ole silmää.

  3. Melissa L kirjoitti:

    Kiitos ihanasta kommentista <3
    Käyn nykyään aika vähän kiertelemässä kirppiksiä. Mulla on sen verran kuitenkin löytöjä kerääntynyt, että kaikkea en heti esittele täällä, vaan pikku hiljaa laittelen. Nyt kun sairastuin niin tulee vielä vähemmän käytyä kun keskittyy niin muuhun. Mutta täällä Helsingissä on paljon kaikenlaista myynnissä ja tavara kiertää nopeasti. Siksi löytyy helposti uutta ja käyttökelpoista.

  4. Melissa L kirjoitti:

    Välillä nuo säännöt on hyvin omituisia, eikä ajatella ollenkaan laatikon ulkopuolelle. Aira Samulin on upea esimerkki ihmisestä, joka sanoo piu paut moisille säännöille ja pukeutuu upeasti oman maun mukaan ja itselle sopivaan tyyliin. Myös minun mentorini Iris Apfel <3
    Sinun vaatteissa huokuu myös niin mennyt aika kuin moderni tulevaisuus. Ne on punottu upeasti yhteen rokkaavalla twistillä. Värit ovat upeita ja kädentaitosi on omaleimaista. Upeaa 🙂

  5. JohaNna / Arjen miljonääri kirjoitti:

    Hyvältä näyttää asut! 🙂

  6. Sesse kirjoitti:

    Minusta jokainen saa pukeutua niinkuin haluaa. Itse haluan pukeutua sellaisiin vaatteisiin, joissa tunnen olevani "kotonani". Nuorempana joskus puin ylleni vaatteet, jotka joku muu sanoi olevan hyvät, ja itse vierastin niitä, mutta nyt vanhempana on tullut aika kriittiseksi siinä, minkälaisissa vaatteissa on hyvä olla…ja tosin harvemmin tulee kirppikseltäkään tehtyä virheostoksia, kun on oppinut oman tyylinsä tuntemaan 🙂

  7. Marjo kirjoitti:

    Hyvä Melissa ❤️ itsekin olen 40+ nainen ja minunkaan mielestäni pukeutumisessa ei ole mitään ikärajoja. Ne rajoitteet oat omassa päässä. Aira Samulin kuten tuolla yhdessä kommentissa mainitsitkin on erinomainen esimerkki naisesta, joka vielä 90-vuotiaana näyttää juuri sellaiselta kuin haluaa. Myös Iris Apfel on minunkin lemppari pukeutuja. Keep on going girl!

  8. Metsäntyttö kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus! En juurikaan osta uusia vaatteita, mutta jos jotain kaupoista etsisikin, niin tuntuu, että kaikissa on suunnilleen samaa. Vanhemmat vuosikymmenet tuntuvat minusta kiinnostavammilta. Olkoonkin vaikka sitten niinkin, että ne saattavat tehdä minutkin entistä vanhemman näköiseksi. Ja kuten totesitkin, Aira Samulin on mainio esimerkki ettei se iästä ole kiinni. Hän on löytänyt oman tyylinsä, joka hänelle sopii. Ja jokaisen olisi hyvä löytää se oma tyyli, jossa viihtyy, eikä matkia muita.

    Hyvää jouluviikkoa ja vointeja sinne!

  9. Melissa L kirjoitti:

    Kiitos 🙂

  10. Melissa L kirjoitti:

    Itse en ole koskaan osannut pukeutua sen mukaan mitä toiset sanoo, että on hyvä. Itse tosin olen paljon antanut vinkkejä pukeutumiseen, jotenkin olen aina tiennyt mitkä vaatteet on mun juttu.

  11. Melissa L kirjoitti:

    Airaa ja Iristä kun katselee niin toivoo tosiaan, että siinä iässä olisi sellainen upeus kuin he ovat <3

  12. Melissa L kirjoitti:

    Minua menneet vuosikymmenet kiehtoo senkin vuoksi, että materiaalit olivat niin hyviä, kestäviä. Ei tarvinnut ostaa koko aikaa uutta kun vaatteet hajoaa heti ekan pesun jälkeen…Välillä niin kaipaa niitä aikoja vaikka ei silloinkaan helppoa ole elämä ollut.

  13. matkailijakirppu kirjoitti:

    Ihan totta, että ei iän pitäisi antaa rajoittaa pukeutumistaan. Iän myötä toivottavasti vaan viisastuu ja löytää oman tyylinsä niiden nuoruuden kokeilujen jälkeen… Tai sitten jatkaa kokeilua! 🙂 Pidemmän päälle uskon myös, että trendien aallonharjalla keikkuminen väsyttää ja monipuolisempi tyyli pitää pintansa. Vanhoissa valokuvissa on sitä paitsi jotenkin niin tyylikkäitä kaikki! 🙂

  14. Melissa L kirjoitti:

    Niitä vanhoja kuvia jaksaa katsoa kyllä vaikka miten pitkään. Kun viimeksi oltiin Tukholmassa niin museossa katselin tarkkaan monet valokuvat entisajan Tukholmasta. Moni asia näytti tutulle kun itse on silloin paljon käynyt siellä. Mutta oli paljon upeita 60-70-lukujen muotikuvia ja ne oli aivan ihania.

  15. Tiia / Littlebigthings kirjoitti:

    No ei todellakaan ole mitään ikärajoja! Nimimerkillä arvaa monta mikki-, poni- tai yksisarvisvaatekappaletta löytyy tän nelikymppisen kaapista 😀

  16. Minna M kirjoitti:

    Ei ole ikärajoja! Enemmän on merkitystä sillä, miten vaatteensa kantaa. Tykkään tyylistäsi!

  17. Melissa L kirjoitti:

    Ihan mahtavaa 🙂 Se on juuri näin!

  18. Melissa L kirjoitti:

    Kyllä vain, sillä on merkitystä miten vaatteensa kantaa. Hyvin ilmaistu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *