Hae
VillaNanna

Tahraisten pöytäliinojen uusi elämä

Minulle tulee materiaalia vähän joka suunnalta, äitini antaa, tyttöni antaa, eräs ompeluryhmän henkilön kanssa vaihdellaan tarvikkeita ja kavereilta saan ja välillä ostan erilaisia juttuja. Tuossa ennen joulua kaverini löysi pihansa roskiksesta kassillisen itse kirjailtuja pöytäliinoja, jotka lopulta päätyi lähes kaikki minulle. Pesun ja huollon jälkeen lajittelin pöytäliinat eri kasoihin. Ne liinat, joita käytetään sellaisenaan meni kaappiin mutta osassa oli pinttyneitä tahroja siellä täällä, joten ne pääsivät tuunauskasaan.
Minulla on tapana kerätä erilaisia materiaaleja nippuun, joita ajattelen juuri kyseiseen työhön. Osa toki jää sitten lopulta pois ja ne käytetään myöhemmin. Tähän ajatuskasaan keräilin neljä erilaista pöytäliinaa, palan kangasta ja liian pienen paidan sekä toisesta tuunauksesta yli jäänyttä pitsivehon pätkän. Kaadoin myös koristenauha/pitsikassin hallin lattialle ja aloin suunnitella mitä tekisin. Lopulta valitsin kaksi isoa pöytäliinaa sekä kankaan palasen, joista sain ommeltua hauskan tunikan.
Tunikan kaava on tuttu monesta postauksesta. Kaava on yksi lempparikaavojani ja sen avulla olen tehnyt monen monta tunikaa. Kaava löytyy Burda 8/08 lehdestä. Ne jotka jäivät yli tästä tunikasta on tulossa toinen samanlainen tunika jossakin vaiheessa. Ihan peräkkäin en halua samoja vaatteita tehdä kuitenkaan, joten olen sen tunikan ompelun siirtänyt toiseen ajankohtaan.

Suomi on tällä hetkellä todellinen talven ihmemmaa ja ulkona otetut kuvat ovat aivan ihania. Suurin miinus on kylmyys, tietenkin. Yleensä en myöskään välitä tuosta kylmästä ja märästä mönjästä mitä talvella sataa maahan mutta nyt on ollut niin synkkä ja pimeä syksy, että lumen valoisuus on ollut todella hyvä asia. Tunika käytiin kuvaamssa samalla reissulla, kun käytiin viemässä lahjoitus Hope -yhdistykselle, sekä menin allekirjoittamaan uuden työsopimuksen. Oli aika ihanaa käydä näkemässä miltä Vantaankoski näyttää talvella, lumen verhoilemana. Olemmehan nähneet alueen niin kesällä kuin syksylläkin mutta talvella ja keväällä ei. Joten palaamme vielä keväällä paikalle mutta silloin pyörin, tietenkin.

Yhdistin asun lempifarkkuihini ja asusteiksi valitsin itse neulutun pipon sekä vanhasta paidasta tuunatun tuubihuivin. Jalkaan valitsin Kierrätyskeskuksesta aikanaan löydetyt saapikkaat. Ja kyllä olen sitä mieltä, ettei näitä tunikoita ole koskaan liikaa, sillä jokainen tunika on erilainen vaikka samaa kaavaa käytän. Voin joskus tehdä tästä kaavasta oman postauksen, johon laitan kaikki tunikat, jotka ovat tällä kaavalla tehtyjä.

8 kommenttia

  1. Mira / Blinger shimmer -blogi kirjoitti:

    Hui kun mulle tulee kylmä kun katselen noita kuvia 😀 (oon hirmuinen vilukissa ja joskus kesälläkin pitää villasukat vetää jalkaan xD)

  2. Hellunen30 kirjoitti:

    Onpa kauniita asukuvia ja oot kyllä näppärä tekemään kaikkea :).

  3. Jael kirjoitti:

    Sä osaat niin poseerata.Ihanat maisemat, ja tuo hiha puserossa tosi ihana;)

  4. Minna M kirjoitti:

    Olen heikkona kirjailtuihin kankaisiin. Ihana tunika! Ja tuo hiha! <3

  5. Melissa L kirjoitti:

    Heheh, mä olen myös vilukissa ja oli todella kova kiire ottaa nuo kuvat 😀

  6. Melissa L kirjoitti:

    Kiitos paljon 🙂

  7. Melissa L kirjoitti:

    En mä tiedä osaanko poseerata, joskus kuvat onnistuu ja joskus ei 🙂

  8. Melissa L kirjoitti:

    Sama juttu. Kirjailtu on niin kaunis. siksi on pakko opetella kirjailua, niin voi kirjailla vaikka vanhaa takkia 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *