Hae
VillaNanna

Hetki ennen rajoituksia

Hetki ennen rajoituksia

Korona rajoitukset on jälleen otettu käyttöön, se muokkaa jälleen arkea monin tavoin. Hetki ennen rajoituksia päästiin maistelemaan pientä vapautta ja päästiin melkein normaaliin elämään, kunnes jälleen koko tilanne levisi käsiin. Arki toki töissä on ollut erilainen koko syksyn ja tilanne muuttui pikku hiljaa, onneksi kaikenlaisia asioita ehti tapahtua ja pääsin samalla nauttimaan myös tästä uudesta työympäristöstäni, jonne niin palavasti halusin ja tässä nyt olen.

Mitä tulevaisuus tuo ja miten tämä kaikki vaikuttaa elämään lopulta on sitten asia ihan erikseen. Toivon todella, ettei koulut siirry etäopiskeluun enää. Kevät oli tältä osin aivan kaaottista, toivon myös, että ihmiset alkaisivat ymmärtämään tilannetta ja ottaa asian vakavasti ilman ylimääräistä panikoitintia. Haluamme kuitenkin sitä, että voimme elää jälleen normaalisti.

Hetki ennen rajoituksia

Hetki ennen rajoituksia

Kyllähän tämä tilanne vaikuttaa myös perheen dynamiikkaan, sillä arjen tuoma muutos elämään aiheuttaa aina stressiä, vaikka olisi miten helposti muokkautuva persoona. Sen lisäksi kaikkien kolmen lapsen arjen kiemurat tuovat mausteensa ja tietenkin myös heillä rajoitukset tuovat tänne meille omat lisänsä vielä. Silloin alkaa tuntua sille, että tulisipa se lomanpätkä pian. Haluan kovasti päästä lepämään ja toivon myöskin, että joulua ei ihan tässä kotona tarvitse viettää, vaan pääsee tuohon muutaman kilometrin päähän. Suunnitelmia pitää olla, vaikka rajoituksia pukkaa, voi olla, että tätämenoa rajoituksia tulee enemmänkin.

On tärkeää, että tällaisena aikana pyrkii kaikesta huolimatta huolehtimaan omasta mielenterveydestä, ulkoilu on tärkeää vaikkei ihan joka paikkaan voi mennä. Shoppailut pitää kuitenkin jättää mahdollisimman vähiin. Kirpputorit ja ostoskeskukset saavat jäädä jälleen omaan rauhaan meillä. Viikonloppuna toimitimme Kierrätyskeskukseen pojan pieneksi jääneet vaatteet ja haimme muutaman asian, jotta saamme valmiiksi keskeneräiset homaat. Nuo keskeneräisyydet on nyt tällaisena aikana hyvä saada loppuun ja erilaiset projektisuunnitelmat alkuun. On ainakin hommaa meillä.

Vaatteiden voima

Tänä aikana on todella tärkeää, että huolehtii itsestään monin tavoin. Minulle ei riitä liikunta ja ulkoilu, käsityötkään, vaan saan voimaa ihan minun vaatteistani. Tämä on se syy miksi olen järjestelmällisesti rakentanut vaatekaappini yhden asian ympärille, lempivaatteiden. Sillä oli millainen stressi hyvänsä, oli oma fiilis mikä hyvänsä, niin kun laitat sen lempivaatteen päällesi, sinun fiilis muuttuu heti. Tulee hyvä olo. Hyvässä olossa ei ole mitään pahaa, vaan se auttaa jaksamaan ja tietyt värit tuovat erilaista energiaa itselle. Huollat siis omaa mielenterveyttä värein myöskin. Tänä aikana värit siis kunniaan.

Kuvissa minulla nyt ei ole kovin paljon värikästä, johtuen siitä, että halusin rauhoittaa itseäni, siksi valitsin neutraaleja värejä. Jos taas haluan vireystason ylös, niin silloin punaista, keltaista ja oranssia. Nautitaan kaikesta huolimatta, vaikka korona kolkuttelee oveen ja nauraa meille, nautitaan ja pidetään huolta itsestämme ja muista samalla. Turvavälit, hyvä käsihygienia ja maskit. Kiitos!

Hetki ennen rajoituksia

Mukavaa päivää kaikille!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

VillaNanna SecondHand

Flunssa tekee kodin

Flunssa tekee kodin

Flunssa tekee kodin helposti ja ulos sitä ei saa, vaikka mitä yrittäisi tehdä. Syyskuussa meille tuli vieraaksi syysflunssa, minä en ole vieläkään päässyt moisesta vieraasta eroon, vaikka miten olen yrittänyt. Välillä olo on paljon parempi ja vaikuttaa sille, että olenkin terve mutta ei mene kauaa kun taas kuume nousee ja olo pahenee. Onneksi tuo nuorimmainen on kunnossa, hänen taistelusta flunssaa vastaan kerroinkin jo aikaisemmin täällä.

Flunssa tuo myös melankolisia puolia esiin, kun ei mitään jaksa ja vapaapäivät menee lähinnä kotona makoillessa tai kotia hiukan laitellessa. Viikko on ollut monin puolin hyvin raskas, pojan terveyden kannalta, omani ja sitten tuli viikko sitten myös suru uutisia Vaikuttajamedialta. Yksi rakastettu on joukosta poissa. Kuolema on aina se, joka pysäyttää, varsinkin kun on kyse nuoremmasta henkilöstä. Koko viikko sujahtaa sumuverhon taa ja näkyvyys on niin heikkoa, ettei oikein tiedä minne suuntaan menisi.

Flunssa tekee kodin

Kun ei tiedä mitä sanoa

Koko viikko on ollut sellainen, ettei oikein ole tiennyt mitä sanoa. Seuraa toisten surua täysin kädettömänä, vaikka onkin vasta muutaman kuukauden tässä tutustunut näihin ihaniin ihmisiin, niin toki tapahtuma vaikuttaa myös minuun. Vaikuttaa myös oman sairauteni kautta, koska kun saan jotain flunssia sun muita, niin sairauteni alkaa vaivata ja sen tuomat erilaiset oireet pomppaa päälle. Silmäoireet, masentuneisuus yms. Autoimmuunisairaudessa elimistö hyökkää itseään vastaan ja kun flunssa saapuu, taistelu on kovaa, taistellaan flunssaa vastaan ja myös itseään vastaan. Silloin kaikki tuntuu niin suurelle, ne hyvin pienetkin asiat. Kuolema taas on iso juttu ja sen käsittely onkin jo paljon suurempaa mitä joidenkin pienten villakoirien, jotka juoksee lipastojen alla tai vaatepinot, joita kerääntyy lasten huoneen lattialle. Siltikin välillä tuntuu, että ne pienet asiat ovat valtavia.

Myös ilonaiheet on hankala käsitellä. Esimerkiksi tyttäreni on saanut vakipaikan työstä, josta on unelmoinut ja sitähän pitää juhlia, soittokunta pitää tilata ja ilotulitus. Kaikki kaverit ympäri maailman pitää kutsua ja juhlia monta päivää tätä. Kyllä, meikäläinen menee laidasta laitaan tuhatta ja sataa tällä hetkellä. Siksi odotankin kovasti, että pääsen kohta pitämään pienen tauon kaikesta ja lomailla. Jos saisin flunssani vihdoin taltutettua.

Näin se flunssa tekee kodin, siitä ei eroon pääse millään, ei auta mitkään poppakonstit, ei lääkkeet, ei vitamiinit. Tosin vitamiineja ei oikein minun elimistö edes kestä, joten on syötävä sitten ruoan kanssa erilaisia vitamiinipommeja. Minusta on kovaa vauhtia tulossa kiukutteleva ja kiukkuinen vanha akka…

Kohti parempaa huomista!

-Melissa-

Seuraa minua: InstagramFacebook