Hae
VillaNanna

Taiteiden yö

taiteiden yö

Taiteiden yö on oikeastaan minulle sellainen syksyn herätyskello, nyt alkaa syksy kun vietetään taiteiden yötä. En tiedä miksi näin on, mutta se vain on. Johtuukohan se enemmänkin siitä, että alunperin taiteiden yötä vietettiin sillä ajatuksella? Mene ja tiedä mutta se on nyt syksy ja keskityn syksyn asioihin tästä eteen päin.

minulle on hyvin tärkeää jakaa tietoa ilmaisista retkivinkeistä, sekä ilamisista tapahtumista. Haluan näyttää, että ilmaiseksikin voi nauttia elämästään ja ilmaiset juttut eivät aina tarkoita sitä, että ne ovat huonoja, ei, kyllä ne ovat useasti mahtavia juttuja, joita kannattaa kiertää. Oman kaupungin tapahtumakalentereita kannattaa selailla ja etsiä ne itselleen sopivimmat tapahtumat. Oman kaupungin matkailua kannattaa muutoinkin toteuttaa, varsinkin jos löytyy polkupyörä, jolla mennä ja vilistää. Me olemme useasti vain eksyneet tiettyihin paikkoihin vahingossa mutta osa jutuista me halutaan etsiä ja tutkia tapahtumakalentereista. Myös Facebook on hyvä paikka saada tietoa erilaisista tapahtumista sekä retkikohteista.

Taiteiden yö

Torstaina vietettiin Helsingissä taiteiden yön 30 vuotis taivalta. Taiteiden yötä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989, tällöin tämä upea festivaali oli myös koulujen aloitusjuhla. Merkitys on tämän jälkeen muuttunut mutta edelleen juhlat ovat upeat. Näin juhlavuonna, tapahtumanjärjestäjiä oli ennätysmäärä ja tosiaan, nähtävää ja koettavaa olisi ollut valtavasti. Ohjelmaa kun selasi ennen menoa juhlahumuun, huomasi miten paljon kaikkea mielenkiintoista olisi löytynyt.

Koska meillä on koululaisia, niin emme kovin montaa tuntia halunneet viettää juhlissa mutta koska ilmaiset jutut vetää meidät aina mukaansa, niin pakkohan meidän oli muutamaan paikkaan mennä. Nämä muutamat paikat oli kaksi museota, joissa sitten vietettiin monta tuntia aikaa. Minulle yksi tärkeimmistä kohteista oli Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttely.

Taiteiden yö on upea tapa viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa. Kaikille löytyy omat jutut ja parasta on se, kun perheestä kaikki sanoo, että mennään minne tie vie ja kaikki nauttivat asioista, kuten nyt museoiden salatusta maailmasta. On mahtavaa nähdä miten museot ovat muuttuneet aikojen saatossa, eivät ole enää hyshys paikkoja, joissa vanhat ihmiset kuluttaa aikaa, vaan museot on kaikille avoimia paikkoja, joista löytyy erilaisia toimintoja. Olet osa museon näyttelyä.

Suruton kaupunki

Rakastan sukeltaa historiaan, minulla on monta vuosisataa, vuosikymmentä, jotka kiinnostavat ja siksi tämä näyttely veti minua itseensä voimakkaasti. Oli hyvin mielenkiintoista kulkea läpi Helsingin historian, miten juhlittiin, miten elettiin siihen aikaan, 1920 -luvun Helsingissä. Näyttely oli koottu mielenkiintoisesti ja molemmat pojat olivat täysillä mukana, sopii siis monen ikäisille, ei vain aikuisille. Näyttely on 1.9 asti esillä, joten nyt pian katsomaan, jos haluaa nähdä miten tuohon aikaan juhlittiin. Lisää tietoa linkissä.

Tiedätkö mitä tarkoittaa sana kidekone tai pahvikoija? Ymmärtäisitkö 1920- luvun Helsinkiläistä, kun hän puhuu sinulle? Itse en mutta onneksi tutustuminen suruttomaan kaupunkiin oli helppoa sanaston avulla. Sanasto oli niin mielenkiintoinen, että pojat omaksuivat hetkessä uusia sanoja ja sanontoja, joita muuten käyttävät nyt. Näin se vanha tulee osaksi nykyaikaa.

Kansallismuseo

Täällä meillä menikin aikaa muutamia tunteja. Emme kiirehtineet ja parasta antia oli lautapelit, joita pääsimme pelaamaan. Kokeilimme uusia ja vanhoja pelejä yhdessä. Sellainen pysähtyminen teki hyvää myöskin, sillä Kansallismuseo on suuri ja näyttelyitä monta, niin hetkinen istahtaa, pelata, viettää aikaa ihan rauhassa, oli mielenkiintoista ja tärkeää nuorimmalle pojalle, joka vielä toipui flunsasta.

Kierrettiin kaikki näyttelyt, paitsi koivupihan näyttely. Niin paljon oli nähtävää, ettei kaikkea sitten millään voitu mennä katsomaan. Suurin puheenaihe oli Inherit the dust – Nick Brandtin valokuvia näyttely. Se aiheutti Härdellissä paljon tunteita ja kysymyksiä, Härdelli todella paneutui aiheeseen pelin muodossa, jonka pystyi lataamaan joko älylaitteelle tai sitten ottaa museolta lainaan täppärin. Tämä näyttely päättyy 1.9 myöskin, että vielä ehtii katsomaan. Suosittelen todella, herättää keskustelua. Lisää Kansallismuseon näyttelyistä löytyy linkistä.

taiteiden yö taiteiden yö taiteiden yö taiteiden yö

Vielä piti mennä muuallekkin mutta Härdelli väsähti Kansallismuseossa niin paljon, että suuntasimme suoraan syömään, kuuntelemaan musaa ja katselemaan kun ihmiset tanssi kadulla. Oli mahtavaa menoa ja meininkiä, ensi vuonna toivottavasti toisenlaiset kuviot. Viime vuonna ei päästy ollenkaan kun mulla pamahti kova migreeni. Nyt oli Härdelli hieman toipilaana mutta ilta meni oikein hyvin ja jokainen sai hyvin irti hommasta, vaikka nälkä aiheuttikin hiukan kiukkua jokaisella.

taiteiden yö

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

-Melissa-

Lempivaatteeni on voimavaatteeni

Lempivaatteeni on voimavaatteni -postaus on esittely yhdestä vuonna 2016 valmistuneesta ihanan boheemista tunikasta. Tämä oli ensimmäisiä tämän tyyppisiä tuunauksia, joita tein ja sen jälkeen paluuta ei ole ollut. Rakastuin tähän tyyliin palavasti ja intohimoisesti.

Eetin lempivaatteeni kampanja jatkuu blogissani, joka kuukausi esittelen yhden lempivaatteistani ja tänään esittelen lempivaatteeni, on voimavaatteeni. Voimavaate, power dress tarkoittaa vaatetta, joka saa minut tuntemaan itseni vahvaksi ja upeaksi siitä huolimatta, vaikka olo ei sillä hetkellä sitä olisi. On siis oikeasti aika upeaa, että samassa paketissa on lempivaate, kuten myös voimavaate.

Aikaisemmat lempivaatteeni

Eetin lempivaatteeni kampanjan tarkoitus on pysäyttää kuluttaja miettimään pikamuodin aiheuttamia ongelmia ja arvostamaan sitä mitä kaapissa jo on, sekä nauttimaan niistä omista lempivaatteista. Minä olen useasti paapattanut siitä, että miten onnellinen olen siitä, että minun kaapissani on tällä hetkellä vain lempivaatteitani. Kyllä, olen järjestelmällisesti pyrkinyt siihen, ettei kaapissani ole mitään muuta kuin lemppareitani ja nyt ollaan siinä pisteessä, että voin sanoa, että kaappini pursuaa ihania vaatteita, joista kaikista pidän todella paljon.

Lempivaatteeni, on voimavaatteeniLempivaatteeni, on voimavaatteeni

Lempivaatteeni, on voimavaatteeni Lempivaatteeni, on voimavaatteeni Lempivaatteeni, on voimavaatteeni
Lempivaatteeni on voimavaatteeni

Minun lempivaatteeni on tänään ihana, erikoinen ja monenkirjava tunika. Alkuperäisen paidan löysin vuosia sitten Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Paita oli minulle aivan liian pieni mutta tykästyin paitaan kuitenkin niin paljon, että annoin ajatuksen muhia jonkin aikaa, ennen kuin idea koputti päähäni. Paidasta hyödynsin kaikki ne osat, jotka olivat vielä hyödynnettävissä. Korostin paidan omia kuvioita ompelemalla punaista pitsiä, keltaista koristenauhaa käytin myös korostamiseen. Paidan suurentamiseen käytin viskoosin jämiäni ja näin sain kivasti elävyyttä tunikaan. Täytyy sanoa, että ensimmäiseksi tämän tyyppiseksi työksi, tämä on oikein onnistunut tekele. Näin syntyi lempivaatteeni on voimavaatteeni. Monen sattuman summasta.

Yhdistelin paitaan monenlaista kangasta ja pitsiä ja lopulta tästä sekametelisopasta syntyi jotakin, joka on niin täydellisesti minun omaa tyyliäni. Jos aamulla herään surullisena, rumana, olemattomana otuksena ja laitan tämän paidan päälleni, peilistä minua katsoo sen jälkeen nainen, joka on upea, kaunis, kaikkeen kykenevä, voimakas ihminen.

Tunika toteutettu Burda 8/08 kaavalla, mukaillen tosin. Kaava on yksi lempikaavoistani ja tällä on tehty monenlaisia tunikoita ja mekkoja.  Kaava on ihanan boheemi ja siitä saa helposti monen näköistä tunikaa aikaan. Tämän kaavan ihanuuksia olette saaneet ihastella monet kerrat blogin sivuilla.

Koko asu

Asu on koottu monesta erilaisesta osasta, jotka kuuluvat edelleen elämääni ja ovat kovassa käytössä. Pyrin siihen, että käytän loppuun kaikki vaatteet. Valitettavasti aina se ei onnistu, varsinkin kun paino menee ylös ja alas koko ajan, kilpirauhasvaivan ihanuutta. Kaikkea en kuitenkaan halua tuunata ja muokata, joten osa lähtee aina parempiin koteihin.

  • Farkut+nilkkurit: Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto
  • Neuletakki: KappAhl, 2008
  • pashmina huivi: Tallinna 2013

Minusta on kiva yhdistellä tavallista perusvaatetta rönsyilevään ja ”over the top” -juttuihin. Sellainen on minun tyylini perusta. Rakastan näyttävää pukeutumista ja tämä paita on kyllä saanut paljon huomiota aikaan missä vain kuljenkin tämä paita päälläni.

Lempivaatteeni, joka on voimavaatteeni

Laukku

Kuvissa vilahtaa nopeasti myös farkkuinen laukku, jonka olen tehnyt farkkujen ylijäämästä. Pieniä suiroja ompelin yhteen ja lopuksi ompelin kappaleet kestokassiksi, Kassi on paljon käytössä ja on myöskin yksi lemppareistani. En nykyään enää ompele kasseja, sillä niitä löy4tyy niin paljon joka lähtöön ja toiveissa olisikin laittaa niitä kiertoon…Edes osan. Jos laukut ja kassit kiinnostaa, niin laitan mielelläni niitä teille myyntiin myöskin.

Mukavaa päivää kaikille!

-Melissa-