Sinebrychoffin taidemuseo
Upea Sinebrychoffin taidemuseo on tässä ihan meidän vierässä, eikä tosiaan olla koskaan oltu täällä. Niinpä viime viikolla päätettiin kävellä museolle, kun se tosiaan on ihan vieressä ja nähdään vihdoin tämäkin upeus. Museo on upealla paikalla Bulevardilla.
Sinebrychoffin taidemuseo
Talo on valmistunut vuonna 1842 ja siitä tuli heti merkittävä yksityisasunto. Vuonna 1921 Paul ja Fanny Sinebrychoff lahjoittivat taidekokoelmansa valtiolle. He olivat intohimoisia taiteen keräilijöitä ja kokoelma käsitti yli 900 teosta. Lahjoituksen ajatuksena oli, että kaikki pääsevät näkemään teokset. Museossa on vaihtuvia näyttelyitä sekä tietenkin kotimuseo. Itseäni kiinnosti eniten toisen kerroksen kotimuseo, jonka vuoksi kiersimme ensin vaihtuvan tayttelyn.
Kotimuseo on upea, voisin hyvin nähdä itseni asumassa tällaisessa palatsissa, vaikken ole sen tyylinen ihminen ollenkaan, mutta tämä asunto vain jotenkin kolahti. Hassuinta oli se kun muut keskittyi katselemaan tauluja, niin minä ihmettelin kattoja. Katotkin ovat siis osa taidetta. Kattomaalaukset nimittäin olivat upeita. Miehenikään ei ihan ymmärtänyt innostustani. Olisi hienoa, jos nykyisinkin katoissa olisi noin upeita maalauksia.
On ihan pakko suositella tätä taidemuseota kaikille, sillä tuo kotimuseo on näkemisen arvoinen kohde. Harmittaakin, ettei olla ennen siellä käyty, mutta onneksi nyt vihdoin. Ja tosiaan kannattaa katsoa myös sinne kattoon, aika harvat nosti päätään niin ylös. Katossa on ihan toinen maailma. Ja kyllä taidekokoelmatkin olivat upeita. Sitä en kiellä ollenkaan. Sain monta inspiraatiota töihini noista maalauksista. Mutta me myös innostuttiin itse palatsista.
Nälkä yllätti museovierailijat
Museokierros toi nälän vatsaan ja ensin ajateltiin, että kipitetään vauhdilla kotiin ja syödään kotona, mutta minun oli ihan pakko päästä käymään vielä Hietalahden kaupphalliin. En ole sielläkään käynyt sitten vuoden 2013 kesän. Koska halli on meidän vieressä, niin sukellettiin sinne katsomaan, mitä se on niellyt sisäänsä. Muutama ravintola oli auki ja niistä tulvi sellaiset tuoksut, että päätimmekin syödä hallilla. Kiersimme hetkisen ja lopulta valitsimme Mogs soppakeittiön.
Minä valitsin paahdettu valkosipulikeiton ja mieheni lihapullakeiton. Kun sain ensimmäisen lusikallisen suuhuni, niin se oli kuin räjähdys. Makunystyrät tosiaan saivat mirhaa. Oli meinaan todella hyvää. Suosittelen siis aivan kaikille pientä retkeä Hietalahden kauppahalliin ja pysähtymään Mogs soppakeittiöön nauttimaan täyteläisen herkullisista keitoista. Vatsat täynnä olikin mukava lähteä pienessä vesisateessa tallustelemaan kohti kotia.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Hei! Osaisitko vinkata kuinka kauan museo kierrokseen suunnilleen kannattaa varata aikaa?
Pari tuntia.
Kaksi upeaa paikkaa, jossa tulee käytyä aivan liian harvoin 😀
Nyt kun on aikaa voisi hyvin kiertää kaikkia kivoja paikkoja omassa kotikaupungissa.
Joo, tää oli meille eka kerta tuolla. On aika mahtavaa, että kotikaupungissa on vielä paljon sellaista mitä ei olla nähty.