Hae
VillaNanna

Vaatteella on tarina

Jotka seuraavat minua Instassa ovat stoorin puolella nähneet minun ison projektin, tyhjennän vaatekaappini kunnolla. Vaatteella on tarina ja koitan siivouksen lomassa myös tuoda tarinoita esiin. Nyt kuitenkin minut herätti FB:n käsityöryhmässä keskustelu, jonka keskiössä on ihana neule ja neuleen upea tarina. Juuri tällaisia suloisia tarinoita olisi ihana saada tänne blogin sivuille kerättyä.

Päätin siis alkaa kerämään teidän lukijoiden tarinoita teidän valitsemistanne vaatteista ja julkaista niitä blogissa. Voitte kertoa kommenttikenttään tai lähettää minulle kuvan ja tarinan, jonka julkaisen täällä. Kerro myös haluatko nimimerkin tarinaasi vai oman nimen.

Millaisia tarinoita teidän vaatteilla on?

Julkaisen tarinat kevään aikana blogissani, joten aikaa on kertoa tarinansa ja siinä muodossa kuin haluaa. En muuta mitään, ainoastaan, jos haluaa mieluiten käyttää nimimerkkiä, niin sen laitan.

Vaatteella on tarina

Tämän tikkurineuleen tarinan voit lukea täältä. Tarina on niin ihana ja koskettava ja juuri tuollaisia vaatteita haluaisin pitää kaapissani, jotka ovat käytössä koko ajan ja korjataan tarpeen mukaan. Ei pois heitettäviä, pitkää ikää tuovia ja joissa tarinat heräävät eloon. Tarinan ei tarvitse olla yhtä surullinen, vaan omansalainen tarina. Tuon neuleen tarina todella herätteli minut ja nyt katselen jälleen ihan erilaisin silmin vaatekaappiani. Vaikka paljon olenkin kertonut vaatteideni tarinoita, niin tämä tarina kosketti sen verran syvästi, että haluan löytää vielä enemmän ja syvempää niistä vaatteista, joilla on tarina.

Onko minun vaatteilla tarinaa?

Muutamilla alkaa olla ainakin ikää mittarissa, jos ei muuta ja muutamien tarina olisi ihana kuulla, ne ovat kirppiksien ihania löytöjä, joiden tarinat kiinnostaisi minua todella paljon. Enemmän tarinaa löytyy niissä vaatteissa, jotka olen tuunannut. Ainakin minusta tuntuu sille. Nostan parin vaatteen tarinan tässä nyt esille, niissä ei ole kuitenkaan yhtä ihanaa tarinaa takana, mitä tuon tikkurineuleessa on.

Minun vaatteella on tarina!

Morsiuspukuni

Tulin raskaaksi -93 ja aloin silloin opetella neulomista. Halusin tulevalle pikkuiselle vauvelille ihania nuttuja ja taistelin todella tieni siihen pisteeseen, että vauvan neuleiden pino kasvoi ja lopulta oli aika siirtyä seuraavaan työhön. Ensimmäinen itselleni tehty neuletyö oli villapaita ja koska se onnistuikin oikein näppärästi, niin halusin kokeilla vielä suurempaa työtä. Nimittäin mekkoa. Mekon neulomisen aloitin kun tyttäreni oli vuoden ikäinen. Tikutin tätä mekkoa suurella intohimolla, en tosin koskaan ajatellut mihin sitä lopulta tikutin.

Mekkoa en raaskinut koskaan käyttää ja olin myös niin hoikka, ettei mekko oikein istunut päälleni mitenkään päin. Mekko jäi siis vuosiksi kaappiin, se oli aarteeni. Mekko oli kaapissa 11 vuotta ennen kuin se sujahti päälleni, mekosta tuli suoraan morsiusmekkoni, jalkaan sujautin karvasaappaat ja olin valmis omiin häihini. Nykyään kun olen +30 kg isompi kuin ennen, niin mekko on jo parempi päälläni ja mekkoa tulee nyt käytettyä ja on edelleen yksi rakkaimmista vaatteistani kaapissa. Tätä en tule koskaan laittamaan myyntiin tai antamaan lahjoituksena. Tämä on minulla se mekko, joka korjataan ja korjataan.

Olen julkaissut tästä mekosta enemmän täällä.

Vaatteella on tarina

Power dress

Tämän mekon tarina alkoi vuonna 2007, kun olin todella sairas. Olin sairastanut jo vuoden basedowin tautia ja tilani oli todella paha. Sairauteni oli siis joka tavalla minulle iso ongelma ja tilanne paheni entisestään tuosta vuodesta. Vuoteen 2011 tultaessa olinkin jo luovuttanut ja tein pyhiinvaellusmatkan Krakovaan, että voin sitten irroittaa otteeni ja antaa sairauden viedä mennessään.

Vaikka tilanteeni oli paha, niin ilon hetkiä oli paljon ja tämän mekon myötä sain ison määrän ilonhetkiä lisää. Nimittäin, löysin ompelun ilon jälleen ja mikä parasta, kun tunsin olevani todella ällöttävä riippakivi nuorelle aviomiehelleni, niin kun laitoin tämän mekon päälleni, niin tunsin muuttuvani kauniiksi, voimakkaaksi ja taisteluni sairautta vastaan nousi äärilleen. Tämä mekko on minun voimavaatteeni ja vielä ensimmäinen sellainen. Todellinen voimavaate.

Mekko on päässyt mukaan myös Krakovaan, se on nähnyt Kazimierzin kadut ja kuullut kaikki ne surulliset tarinat, mitä Kazimierzin kadut kertoo. Se, että mekko on ollut myös Krakovassa, nostaa sen arvoa minulla entisestään. Mekko on jo aika loppuun käytetty mutta vielä se jaksaa pihistä ja puhista. Vuosi tämän mekon ompelun jälkeen perustin ensimmäisen blogini. Ja matka jatkuu edelleen.

Vaatteella on tarina

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

8 kommenttia

  1. riitta reissaa kirjoitti:

    Aivan ihania vaatteita ja upeita elämänmakuisia tarinoita niiden takana. En ole käsityöihminen, mutta huomaan, miten se voimaannuttaa.

  2. Mira / Blinger shimmer -blogi kirjoitti:

    Ihania tarinoita sinun vaatteidesi takana 🙂

  3. Souliina kirjoitti:

    Ihania tarinoita sinun vaatteillasi ja tuo neulemekko on todella kaunis 🧡

  4. hannamariav kirjoitti:

    Aika ihana konsepti jonka aloitat!

    hanna
    https://hannamariav.vaikuttajamedia.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *