Hae
VillaNanna

Alkuvuoden parhaat hetket

Alkuvuoden parhaat hetket

Alkuvuoden parhaat hetket muodostuu monesta erilaisesta asiasta. Kaikki asiat ovat pienen pieniä ja monille varmasti aika turhiakin, mutta minulle ne ovat tärkeitä. En pidä talvesta, en sen kylmyydestä enkä myöskään lumesta. Olen vuosien saatossa ehkä vähän alkanut sietää talvea ja opetellut pitämään joistain talvisista aktiviteeteista. On ollut pakko, jotta ei ole valunut täysin syvään synkkyyteen.

Alkuvuoden parhaat hetket

Parasta on ollut se, että olemme saaneet ihmetellä tätä Helsingin Manhattanin ympäristöä. Aluetta, jonne meille oli kova hinku muuttaa jo aikaa sitten. Syksyllä vihdoin muutettiin ja nyt kun suurin muuttohärdelli alkaa olla ohi ja vähitellen tavarat alkavat löytää paikoilleen, on aika alkaa tutkia ympäristöään. Koko alkuvuosi on mennyt kävelyretkiin, kahviloissa hengailuun, museoihin ja muuten vain puuhasteluun. Ja koska puhutaan parhaista herkistä, niin ei me puhuta mun kaatumisista ja muista ei niin kivoista asioista. Vaan katsellaan hiukan mitä kaikkea kivaa on löytynyt nyt kun täällä asutaan.

Olen tykännyt siitä, että voin kävellä määränpäähäni, tai mennä nopeasti raitiovaunulla. En tarvitse omaa autoa mihinkään, niin paljon nopeammin pääsee liikkumaan joko julkisilla tai kävellen. Kävellen näkee aina parhaiten, sellaista mitä ei näe autolla liikkuessa. Pidän siitä, että kaikki on lähellä, oli kyse sitten kahvilasta, ravintolasta tai museosta. Toki osa on kauempana, mutta taas voi hypätä julkisiin välineisiin. Pidän siitä, että vaikka asuinalue on rakennettu piukkaan, on se kuin oma kylänsä ja kaikesta huolimatta hyvin rauhallinen paikka asua, vaikka liikennettä ja ihmisiä on paljon.

Alkuvuoden parhaat hetket

Parasta on päivän asut, jotka on rakennettu itse tehdyistä osista sekä kirpputorilöydöistä.

Parasta on pitkät kävelyretket.

Parasta on seikkailut omassa kotikaupungissa.

Töissä näytekappaleiden teko on hulvatonta.

Erilaiset esimerkkityöt, joita pääsee tekemään työssään.

Parasta on hiljaiset lounaat töissä.

Lounaat työkavereiden kanssa on ihan parasta ja voimaannuttavaa.

Mutta myös lounaat työkavereiden kanssa, niin voimaannuttavaa.

Odotan kevättä kovasti

Kevät jo kolkuttelee, lämpötilat ovat nousseet ja lumet alkaneet sulaa. Nyt on se aika vuodesta, joka on vähemmän kiva. On kuraista ja märkää. Mutta tällaisina aikoina on ihana mennä museoon, leffaan tai pitää omat pikku lettukestit kotona. Neuloa ja ommella. Viettää aikaa oman perheen kanssa saunoen ja koiria rapsutellen. Hyvin pienestä on elämän ilo kiinni. Olen nauttinut iltakävelyistä mieheni kanssa. Samalla ihmetelty asuinalueen monipuolista ilmettä ja uusia rakennuksia, joita kohoaa kohti taivasta.

Täällä on jotenkin levollisempi olo kuin tuolla ”maalla”. Olen paljasjalkainen city girl ja sellaisena pysyn. Nautin kaupungin ilmeestä ja se saa minut levolliseksi. Varsinkin illalla kun kaupungin valot loistaa ja ihmisiä on vähän liikkeellä. Minua tosin ei haittaa väenpaljous muutoinkaan, paitsi kaupoissa. Myös raitiovaunun vaimeaan kilkatukseen on ihana nukahtaa.

Alkuvuoden parhaat hetket

Parasta on tehdä miehelle kortti rakkaudesta.

Alkuvuoden parhaat hetket

Parasta on saunan hämärä, rakentaa oma pieni spa.

Alkuvuoden parhaat hetket

Parasta on pyrkiä huolehtimaan myös aikuisten lastensa tarpeista.

Parasta on huolehtia itsestään.

Alkuvuoden parhaat hetket

Parasta on pitkät kävelyretket.

Maisema, joka sykkii.

Ihan parasta on keksiä kaikista jämistä jotakin käyttöön.

Kyllä se kevät sieltä tulee.

Parhaat lettukestit voidaan pitää myös sängyssä.

Rentoa lauantaita!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest

Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa

Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa

Pakkaspäivä on hyvä päivä viettää sisätiloissa, esimerkiksi vaikka Luonnontieteellisessä museossa. Parastahan tässä on se, ettei tarvitse miettiä rahaakaan kun taskussa on Museokortti. On muuten ihan paras kortti ikinä. Meidän 14v nimenomaan halusi päästä käymään monen vuoden jälkeen tässä paikassa. Hänellä on niin ihania muistoja lapsuudestaan kun käytiin täällä muutamia kertoja niin isoveikan kanssa kuin kummitädinkin.

Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa

Tämä viikko on ollut ankara, paukkupakkaset ovat iskeneet myös Helsinkiin. Tokikaan ei kuitenkaan -20 astetta ole ollut mutta -18 oli tuossa eilen. Joka tapauksessa sairastelun jälkeen ollaan hienosti saatu takaisin lomatunnelmaa ja kaikenlaista ollaan ehditty tekemään vaikka sairastelu lohkaisi puolet lomasta. Keskiviikkona siis noustiin aamulla ylös ja alettiin tehdä lähtöä Luomukseen. Pukeutuminen oli hivenen hankalaa, mutta selvittiin lopulta aika kivasti museolle. Pikkuinen mutka jouduttiin tekemään, sillä luovutimme auton kokonaan pois ja näin myös autopaikan avaimen. Jännät ajat tulossa.

Astuimme museon ovesta sisään ja mietin mielessäni, että ihanaa, lämpöä. Mutta miten muistin, että tämä paikka oli paljon isompi? Vai olinko itse paljon pienempi? Mitähän ihmettä. Voin nimittäin vannoa, että ala-aula oli tuplasti suurempi kuin nyt. En ymmärrä miten paikka on näin kutistunut. Mutta joka tapauksessa, klikkailimme korttimme ja singahdimme narikkaan ja aloitimme kierroksemme.

Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa

Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa

Mukavaa yhdessäoloa

On ihanaa, että tuo 14v haluaa vielä lähteä meidän vanhusten kanssa ihmettelemään maailmaa, se on jotenkin söpöä. Varsinkin kun hänellä on oma elämä meistä irrallaan ja häntä harvoin näkee. Nyt kuitenkin kun ollaan oltu kipeinä, niin hän on halunnut olla meidän kanssa ja tulla kunnolla terveeksi. Tästä syystä hän ei ole kuin kerran ollut kavereiden kanssa hengailemassa. Meillä ei kovin pitkään mennyt kierroksessa ja koska kaikilla oli kova nälkä, niin menimme vielä kahvilaan nauttimaan pienet herkut ennen kuin puimme päälle lämpimästi ja sukelsimme kylmään pakkaseen.

Pakkasella on kiva touhuta kotona asioita, meilläkin olisi vielä laatikkojen vientiä varastoon, mutta jos vaihtoehtona on mennä jonnekin muualle, niin tietenkin mieluummin viettämään aikaa yhdessä kodin ulkopuolelle. Ne laatikot saadaan varastoon huomennakin. Pakkokin saada, sillä sunnuntaina meille tulee vieraita. Joten pakko saada jotenkin laatikot mahtumaan. Siinä on viikonlopuksi hommaa. Myös ompelu on pop viikonloppuna. Kaivamme myös yhden lautapelin esiin ja alamme opetella sen pelaamista. Näin se viikonloppu on nopeasti ohi ja maanataina töihin.

Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest