13 hääpäivä
13 vuotta ollaan otu yhdessä, on ollut ylä -ja alamäkiä, on ollut iloa ja surua. Näihin vuosiin sisältyy monta vuoristorataa. Näin se elämä menee, koskaan ei mennä tasapaksuista tietä, vaan tie mutkittelee ja heittää erilaisia kiviä ja hiekkaa tielle. On eri asia miten me sitten suhtaudutaan näihin tien muutoksiin. Menimme naimisiin 9.2.2006 ja treffeillä oltiin käyty vain kerran, sen ensimmäisen kerran. Ei ehditty edes seurustella kun kävelimme Maistraattiin. Olin silloin 33 vuotias kahden lapsen yksinhuoltaja ja mieheni 23 vuotias lapseton nuorukainen. Monet luuli, ettei tästä mitään hyvää seuraa ja avioliitto ei kestä mutta tässä sitä porskutellaan edelleen.
Meille on tärkeää varastaa joka viikko yhteistä aikaa ja tehdä jotakin kivaa yhdessä. Välillä ulkoillaan, välillä jotakin muuta. Kunhan se on sitä yhteistä aikaa ilman lapsia. Me olemme myös sellaisia, että tarvitsemme paljon omaa tilaa ja sitä annetaan toisillemme myös paljon. Nämä kaksi asiaa on suhteessamme avainasemassa. Tila ja yhteinen aika. Tasaisesti molempia.
Päätimme viettää muutaman päivän etuajassa hääpäivää, sillä itse olen töissä lauantaina, meillä ei myöskään ollut sen kummemmin päämäärää kuin vain museo, josta tässä postauksessa kerron. Kun päästiin keskustaan, niin ajatukset kolahti uomiinsa ja päätettiin mennä ensin lounaalle, sen jälkeen museoon ja lopuksi kakulle vanhaan kauppahalliin. Tämän kummallisempaa ei tarvitse olla. Meille ainakaan.
Käytän todella harvoin Allt om Handarbete lehden kaavoja, siksi unohdin täysin, että kaavat ovat meikäläiselle aivan liian isoja ja näin myös tämä jämäkankaasta tehty paita on minulle liian suuri. Hivenen harmittaa, sillä tämä kangas on sellaista mistä tykkään paljon. Paita on muutoin aivan kuin minulle tehty, niin kuin onkin…
Paidan kangas kuuluu kasaprojektiin ja on ylijäämää mekosta, jonka tein tuossa syksyllä itselleni. Mekko onkin kovassa käytössä edelleen ja vaikka paidan teinkin, kangasta jäi vielä vähän yli. Niistä on kuitenkin suunnitteilla hiukan juttuja. Niin paljon suunnitelmia ja niin vähän aikaa toteuttaa niitä… Paitaa on kuitenkin käytetty ja toivottavasti se löytää hyvän uuden kodin kun sen laitan hyväntekeväisyyteen.
Asuuni kuului myös Kierrätyskeskuksesta löytyneet saapikkaat sekä yli 10 vuotta vanhat mustat farkut. Takki oli toppatakki, jonka ostin kun aloitin iltapäivätoiminnan ohjaajana muutama vuosi sitten.
Onnea ja siunausta liitollenne edelleen:) Huominen on myös vanhempieni vihkipäivä. He saivat 31 yhteistä vuotta.
Onnea hääpäivälle <3 Teillähän on vähän samantapainen alku kuin meilläkin miehen kanssa… Hän oli lapseton nuori mies ja minä 8 vuotta vanhempi yksinhuoltaja-äiti 🙂 Meillä tulee huhtikuussa 18-vuotis hääpäivä 🙂
Onnea!! Meillä tulee kymppi täyteen tänä vuonna. Epäilijöitä ja toppuuttelijoita riitti meilläkin, vaikka tutustumisesta meni 1,5vuotta naimisiinmenoon. Kaipa sitä itse tietää kuitenkin paremmin ☺️
Paljon onnea, nykyisin tuokin on jo saavutus, koska mennään niin vanhalla iällä naimisiin – jos mennään ollenkaan. 🙂
Oikein paljon onnea teille ja epäilijöitä on varmaan aina, mutta hienoa että olette voineet näyttää heidän olleen väärässä <3
Paitasi on kaunis<3
Paljon onnea hääpäivän johdosta, ja kiva hääpäivä teillä olikin:)
onnea!
Hyvää hääpäivää! Teillä oli kiva tapa juhlistaa päivää. Meillä on hääpäivä ensi viikolla. Vielä on epäselvää, miten päivää ehtii juhlistamaan.
Onnea myös sinne heille 🙂
Onnea siis näin etukäteen teillekkin 🙂
Epäilijöitä ei saa kuunnella, silloin heidän epäilykset eivät toteudu 🙂
Mulla ei ollut edes suunnitteilla sellainen asia kuin avioliitto. Mutta näin tässä sitten kuitenkin kävi.
Kiitos 🙂
Epäilijöiden höpinää ei saa kuunnella, muuten siihen alkaa uskoa ja heidän höpinät toteutuu.
Kiitos, oli kyllä niin mukavaa 🙂
Kiitos 🙂
Yleensä me ei edes muisteta koko asiaa mutta jostain syystä tänä vuonna muistettiin ja vielä ennen kuin se oikeasti on 🙂 Paljon onnea myös teille 🙂
Päivälehden museo vaihtuvine näyttelyineen on kyllä käymisen arvoinen paikka ollut aina. Myöhästyneet onnittelut iloisen päivän johdosta 🙂
Se on todella mielenkiintoinen paikka ja opin uusia asioitakin siellä.