Hae
VillaNanna

Ostolakko, tammikuu

Ostolakko, tammikuu

Ostolakko ja ensimmäinen kuukausi on viittä vaille taputeltu. Mitä siis tälle lakolle kuuluu ja millainen on raporttini tänään, se selviää ihan juuri kun avaan salaisen arkkuni ja kerron tuntojani tästä kuukaudesta. Ostolakon tarkoitus oli alun perin se, että en osta valmiita vaatteita ollenkaan, vaan keskityn ompelemaan varastoani tyhjäksi. Lakon pituuden määräsi koko kevät, eli seuraavan kerran pääsee kirpparille vasta kesän alussa kun UFFilla on jälleen tasarahapäivät.

Ostolakko, tammikuu

Tammikuu on vierähtänyt mukavasti, en ole käynyt kirppareilla ollenkaan. Alussa ei ollut edes minkäänlaista kiinnostusta ja intoa asiaa kohtaan. Tosin uuden vuoden aikana kun valitin miehelleni, ettei minulla ole mitään juhlavaatteita kaapissa (tai sopivia), mieheni halusi ostaa minulle lahjaksi juhlapuvun. Käytännössä tämä siis ei liity omiin ostoihin, vaan lahjaan. Olin kuitenkin itse paikalla kun hän teki nämä löydöt Nihtisillan Kierrätyskeskuksesta. Mekko on kaunis paljettimekko, tummansininen, siihen löytyi myös kullan väriset kengät sekä kaunis tummansininen laukku kultaisine kuvioineen. Kaunis kokonaisuus.

Asia johon en kiinnittänyt huomiota oli laajentaa ostolakko koskemaan myös kankaita, koska ostan kankaita, ehkä kaksi tai kolme vuodessa, niin en nähnyt sitä niin tarpeellisena. Mutta koska tässä kuussa olen ostanut neljä kangasta, oikeammin juuri viikonlopun aikana, niin päätin, että laajennan ostolakon koskemaan myös kankaita sekä uusia vaatteita, vaikka niissä lakkoilen jo muutenkin. Kenkiä en ole ostanut koko vuonna ehkä kuin parit, uutena olen ostanut yhdet. Eli lakkoilen niidenkin osalta edelleen. Vain jos on tarvetta hankkia.

Ostolakko tosin ei liity tarvikkeiden hankintaan, tarvikkeilla tarkoitan materiaaleja, joilla saa asiat valmiiksi, kuten kuminauhat, vetoketjut yms. Ja jos lapset tarvitsevat jotakin, niin heidän tarpeet pitää tyydyttää, vaikka itsellä olisi millainen lakko. Lakon tarkoitus on siis vain, että minä itse en hanki itselleni yhtään mitään vaatetta tai kenkää.

Miltä lakkoilu on tuntunut?

Alussa ei tuntunut miltään ja lakkoilu oli erittäin helppoa, mutta nyt viime viikko on ollut kauhea, varsinkin kun Ruoholahden UFF sulkee ovensa ja siellä on loppuunmyynti. Olen miettinyt mitä tarvitsen, mutta kun en tarvitse mitään, niin sinne ei mennä. Tietenkin jos miesväki tarvitsee, he kun eivät lakkoile, niin voi käydä huonosti. Mutta mieskin tuossa jo sanoi, että tarvetta ei ole ainakaan tällä hetkellä. Joten vaikka sormet syyhyää, niin en mene kiusaamaan itseäni.

Olen kuitenkin ihan varma siitä, että tilanne tulee tuntumaan meikäläisen olossa, sillä kirppistely on minulle myös sosiaalinen juttu, ei vaan ostopakko. Aina kun en edes osta mitään, vaikka kierrän kirppiksiä. Haen niistä inspiraatiota ja vinkkejä omaan tyyliin. Katson mitä voisi toteuttaa itse ja mitä taas ostaa. Siksi Kirppistelystä on siis tullut harrastus, jonka tekemistä pitää myös hiukan rajoittaa siitäkin huolimatta, että pyrin vastuulliseen ostamiseen myös kirppareilla. On siis hyvä pysähtyä välillä miettimään omia kulutustottumuksiaan.

*****

Minun kankaiden ostot liittyy tällä hetkellä täysin tulevaan hääpäivään, totesin ettei minulla oikein ole sellaisia kivoja kankaita kaapissa, joista tehdä jotakin tyylistäni poikkeavaa. Joten ei muuta kuin Eurokankaaseen. Kun kankaat oli ostettu, päätin, että ne ovat koko vuoden kankaat. Oikeasti kun olisin hyvin voinut kaivaa kaappejani ja löytää asut muutenkin. Mutta jostain syystä minulla on tällainen hyvin romanttinen ja suloinen ajanjakso ja haluan pukeutua hyvin söpösti. Söpöjä kankaita minulla ei siis ole ainuttakaan. Tuunattavien pinokin on niin pieni, ettei sieltäkään löytynyt tähän tarpeeseen mitään.

Ostin siis neljä collegekangasta, joista teen / tein vaatteita, jotka poikkeavat täysin tyylistäni. Kaksi kangasta on tehty jo valmiiksi, kaksi odottaa vielä tekijäänsä. College on hyvin ohutta ja joustavaa, joten sopivat hyvin myös kevääksi oikein hyvin. Nämä eivät siis ole vain hääpäiväksi, vaikka silloin ne puetaan ensimmäisen kerran päälle. Vaikka kyse on collegesta, niin nämä eivät ole tyypillisiä collegevaatteita, joka oli tarkoituskin.

Ostolakko ei siis mennyt ihan oletetusti. Sain lahjaksi asun ja ostin kankaita. Fiilis on kuitenkin hyvä, ei suuria tunteenpurkauksia tullut vielä lakkoon liittyen, parannettavaa ja toiveessa on parempi ensi kuu, meidän hääkuu…

Ostolakko, tammikuu

Menestyksekästä viikkoa kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

Myrsky, vohveleita ja Cluedo

Myrsky, vohveleita ja Cluedo

Eilen Valtteri -myrsky riepotteli Suomessakin ja lunta saatiin kunnolla maahan. Olin ehkä hivenen yllättynyt, ettei myrskyä niin paljon tuntenut sisällä. Useasti kun jollakin tavoin myrsky tuntuu myös sisätiloissa. Meillä ainakin, näin on useasti kun on kova tuuli ja puut paukuttaa rakennuksia.

Myrsky, vohveleita ja Cluedo

Me varauduimme myrskyyn niin, että aikaisin aamulla käytiin tekemässä juoksevat hommat ja puolilta päivin appiukko tuli käväisemään meillä synttärilounaalla. Appiukko kuitenkin lähti juuri kun alkoi tuulla voimakkaammin, eli pääsi hyvin kotiinsa juuri myrskyksi. Me taas laitettiin Cluedo tulille muutamaksi tunniksi. Illemmalla paisteltiin herkulliset vohvelit. Mitään kauheaa jännitysnäytelmää emme päässeet kokemaan siis. Ulkona viuhtoi ja vauhtoi tuuli, mutta me ei edes kuultu sitä. Välillä kävin katsomassa ulos, mutta ainut mitä tuli paljon oli lumi.

Oli kuitenkin parasta lukkiutua omaan ompsuun ja ommella. Sainkin lopulta housut valmiiksi ja sen jälkeen painelin itku kurkussa katsomaan leffaa toinen työ kädessä. Miksi itku kurkussa? Ihan siksi kun olen tässä valitettavasti ommellut itselleni paidan, josta en tykkää yhtään. Olen koittanut kirjailla siihen kaikenlaista, jotta alkaisin tykätä paidasta, mutta ei onnistu. Paita on kammottava. Näitäkin sattuu ja tapahtuu aina välillä, että työ jonka suunnitteli ja ompeli innoissaan, ei sitten toimi mitenkään päin itsellä.

Myrsky, vohveleita ja Cluedo

Sunnuntai valkeni ja lumikinokset nousi metrien päähän

Aamulla meidän tytöt nautti lumesta ja aamun tunnelmasta, toisin kuin lauantai -illan myrskystä. Tytöt jaksoivat kunnon lenkin siitäkin huolimatta, että joutuivat rämpimään useasti lumihangessa ja näin pikkuruisille koirille se on aika haaste. Joutuu hyppimään ja loikkimaan kuin citykani konsanaan. Onneksi ovat nähneet takapihalla miten citykanit pomppii, ovat niiltä vissiin oppineet tämän jalon pupujen taidon…

Vaikka en lumesta enkä talvesta yhtään tykkää, niin onhan se ihanaa kun saadaan valoa ja ympäristö on todella kaunis kun saadaan valkoista lunta maahan ja puiden oksille. Vai mitä? Oli kyllä kiva tehdä lenkki maastomakkaroiden kanssa, vai olivatko he sitten lopulta maastolumikoiria? Mene ja tiedä mutta hauskaa niillä tuntui olevan.

p.s. Mun toppahousut on vuosia sitten löytyneet ilmaisosastolta. Aivan mahtavat pöksyt.

Mahtavaa viikkoa kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest