Hae
VillaNanna

On vielä kesää jäljellä

Vielä on kesää jäljellä

On vielä kesää jäljellä, ainakin mitä sää meille kertoo. Hellettä lupailee, on elokuu ja helleaalto kutittaa meitä. Tosin, meillä yksi sankari on kovassa flunssassa. Ei koronassa, ei ainakaan vielä. Mutta ei anneta sellaisen flunssan häiritä sen enempää, vaan nautitaan helteestä (vaikka poika ei nauti kun kuume kiusaa). Mutta mehujää maistuu kipeänäkin.

Vielä on kesää jäljellä

Nyt kun on näin ihanat kelit, on silloin se hetki kun hyppää vihdoin pyörän selkään, kyllä, mieheni päätti tuossa viikko sitten uhmata fysioterapeuttia ja halusi lähteä minun kanssa pyöräreissulle. Ja kun kauas ei kotoa uskallettu lähteä, minä jalkavaivaisena ja mies olkapäävaivaisena, niin pyörät suunnattiin kohti meidän takapihaa ja siitä hiukan edemmäs lempipaikkaamme. Nimittäin Ruutinkoskelle. Tosin siitä sitten hiukan jatkettiin matkaa kohti Niskalan koskea. Voin kyllä sanoa, että oli aika reissu. Pellolla kun polkee, aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja mihinkään ei pääse varjoon. Siinä on kyllä kroppa koetuksella.

Tarkoitus oli mennä Pitkäkoskelle asti, mutta loppui puhti kesken, ihan vain siitä syystä, ettei sitä aurinkoa päästy karkuun. Hypättiin siis lopulta pellolta Keskuspuistoon ja huristeltiin menemään kohti Niskala Arboretumia ja siitä sitten kotiin päin. Heti oli viileämpi ajaa kun oltiin puiden suojassa. Koska pyöräily on ollut todella vähäistä nyt parina vuonna ensin meikäläisen jalkaongelman takia ja nyt miehen olkapääleikkauksen vuoksi, niin se kuntokaan ei ole mikään paras mahdollinen. Mutta ihanaa oli taas ajaa ja seikkailla.

Mikä Ruutinkoskessa viehättää?

Minusta Ruutinkoski on on yksi ihanimpia paikkoja Helsingissä. Kävely Vantaanjokea pitkin piristää kummasti kun kuuntelee kosken pauhunaa, tai tällä kertaa kyllä pientä solinaa. Vesi oli hyvin matalalla. Mutta yleensä pauhunan kuulee kauas, niin kovin joki kuohuaa. Se on upea ääni. Linnut saalsitaa ruokaa ja kalat uivat ihan pinnassa. On todella mielenkiintoista katsella mitä ympärillä tapahtuu. Istua vain kivellä ja ihmetellä luonnon upeutta.

Oltiin miehen kanssa ihan kahdestaan, poika oli omissa riennoissaan, niin tietenkin lähdimme viettämään yhteistä aikaa pyörän päälle. Vaikka tämä kierros on tehty tuhat ja sata kertaa, niin siltikin nautin joka kerta tänne tulemisesta. Ei kiire minnekkään, katsellaan sylikkäin miten joki virtaa ja linnut lentelee ympärillä. Kalat tulee rantaan ihmettelemään meitä ja vähän matkan päässä pojat kalastaa. Kaikkialla on elämää. Vetää keuhkot täyteen happea ja sulkee silmät. Tämä on elämää. Vielä siis ehtii nauttia kesästä ja tehdä lähialueille retkiä hyvässä seurassa (omassakin seurassa).

Vielä on kesää jäljellä

Tämä postaus on osaa yhteisöprojektiamme “On vielä kesää jäljellä”. Tervetuloa lukemaan muitakin näkemyksiä asiasta:

Rentoa päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

2 kommenttia

  1. Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra kirjoitti:

    Suomessa luontoa pääsee ihailemaan näinkin lähellä suurkaupunkia (jos Helsingistä on siihen :)) Mukavan rentouttava päivä teillä, vaikka tuli varmaan hikoiltuakin tarpeeksi.

    • villananna kirjoitti:

      Itse koen, että Helsinki on keskellä luontoa. Pasilasta alkaa Keskuspuisto ja sen raja on Vantaalla asti. Meri on läsnä eikä tarvitse mennä tosiaan kauas kun on metsässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *