Kun on aika lähteä
Kun on aika lähteä ja jättää taakseen ne asiat, joiden vuoksi jaksaa vuodesta toiseen. Jaksaa, jotta voi nähdä sydämensä valitun jälleen kerran. Kun on aika lähteä, jää pala minusta aina Kazimierziin, uskon ja toivon, että joskus nämä palat rakentuvat yhdeksi ja saan olla siellä missä kotini on.
*****
On aika jättää hyvästit rakkaalle Kazimierzille, miten voikaan olla aina niin vaikea lähteä. Kyyneleiltä ei voi välttyä, tämä on niin raskasta. Kazimierz antoi minulle jälleen mirhaansa ja sukelsin sen uppoavaan syliin. Kazimierz on kietonut minut tiukkaan syleilyyn, eikä minulla ole haluja päästä irti. Hitaasti kierrän Kazimierzin jokaisen kadunkulman, jätän hyvästit jokaiselle katukivetykselle. Jalat painaa joka askeleella, tiedän, että minuun jää jälleen suuri aukko siihen, missä sydän on.
Annan itselleni aikaa imeä koko Kazimierzin menneisyyden ja nykyisyyden itseeni. Annan sen kutittaa minua ja kietoidun siihen kuin peittoon, se lämmittää minua mukavasti. Haluan muistaa jokaisen tuuman, jokaisen sentin, haluan kuulla jokaisen kopisevan askeleen. Mitään ei saa unohtaa, ei mitään. Haluan kaiken mukaani Suomeen, jokaisen itkunsekaisen hetken.
Klezmer musiikki soi vaimeana, nälkä kurisee vatsassa. Matka käy kohti Ariel ravintolaa. Paikkaa, josta on jokainen meidän matkamme alkanut, paitsi nyt. Nyt syömme siellä viimeisen päivällisen, ennen koneeseen astumista, ennen kuin joudun kääntämään selkäni tärkeimmälle paikalle maailmassa. Kazimierz, minun valittuni.
Suomeen lähdemme vatsa täynnä latkesia ja kosher-viiniä. Nyt on sellainen olo, että voisi jäädä tähän, kasvattaa juuret syvälle Kazimierzin katuun, ei koskaan lähteä, niin kuin Szeroka kadun puut. Ne ovat nähneet niin paljon, kokeneet vielä enemmän ja tuulessa ne kertoo tarinaa, joka kerran oli täällä.
Kazimierz antaa minun olla oma itseni, minun ei tarvitse pelätä mitään, Kazimierz pitää minut turvassa. Se suojaa ja rakastaa. Minun ei tarvitse olla mitään muuta kuin mitä olen. Ja jälleen katselen sinua taksin takapenkin ikkunasta, loittonet ja kohta katoat katseeltani. Sinusta jää jäljelle jälleen muisto vain, jota silitän pimeässä illassa.
Ihanaa päivää kaikille!
Toivottavasti unelmasi käyvät vielä joku päivä toteen 🙂
Kyllä, sitä toivon myös minä 🙂
Upea matka ja kokemukset! Joskus olemme autolla kierrelleet Puolassa, myös Zakopane, Krakova, Auscwits. Mielenkiintoinen Kazimierz, tuonne olisi päästävä!
Puola on upea maa ja siellä on nähtävää ja koettavaa todella paljon. Puolan hyvin monimutkainen historia on mielenkiintoinen.
Nyt kun olen lukenut näitä sun postauksia tuosta kaupungista, niin siellä on kyllä pakko päästä käymään! Tuo on tuttu tunne, että kyyneleen valuu paluumatkalla Suomeen, kun on ollut vaan niin ihana loma 🙂
Kyllä, sinne kannattaa mennä käymään. Varsinkin kesällä se on kukoistuksessaan.
Kaunis oodi kaupungille jota rakastat:) Sinun pitäisi tulla tännekin….
Kyllä me tullaan, suunnittelutyö on täydessä vauhdissa.
Voi kuinka kauniisti kirjoitit tästä kaupungista <3
Kazimierz on yksi upeimpia kaupunginosia mitä maapallolla on <3
Toivottavasti joku päivä saat toteuttaa unelmasi. Todella kauniisti kirjoitit kaupungista ?
Samaa toivon minäkin 🙂
Olipas kauniisti kirjoitettu postaus 🙂 Paljon tunnetta pelissä!
Kiitos. Kazimierz on minulle rakas <3
Hienosti kirjoitettu! Tunnistan tuon tunteen kun ei haluaisi lähteä vaan toivoisi ihmeen tapahtuvan ja antavan lisäaikaa rakastamansa kaupungin kanssa.
Kiitos 🙂 Kazimierzista jaksaa kirjoittaa vaikka miten paljon.
Maailmaa paljon kiertävänä (aikaan ennen koronaa) ja aina uusia paikkoja hakien, ei ihan tuollaista suhdetta ole minulla tainnut syntyä mihinkään paikkaan. Gotlannin saari voisi päästä lähelle.
Kazimierz on mun koti, se vain on näin 🙂
Kauniisti kirjoittettu.
Osaan samaistua lähtemisen vaikeuteen ja kaipaukseen tietyissä paikoissa ?
Ymmärrän siis kaipuun ja lähtöhaikeutesi täysin vaikka minun ”kotini” Kazimierz ei olekkaan!
Kyllä, tuo lähtöhaikeus on niin voimakas 🙂