Erasmus+ vei meidät Tanskaan
2
Nyt olen taas kotona. 27.6. 2025 Erasmus+ vei meidät Tanskaan. Kirjoitan tätä tekstiä tuttu keittiön pöytä edessäni, kupillinen teetä kädessä ja ikkunasta siivilöityvä ilta-aurinko silmissäni. On hiljaista, mutta mieli käy vielä kierroksilla. Kaikki se lämpö, kaikki se oppi, kaikki se matka, ei se mihinkään häviä. Olen taas täällä, mutta ehkä en enää aivan samanlaisena kuin lähtiessäsi. Ehkä vähän rohkeampana, vähän viisaampana ja sydän hitusen laajempana.
Erasmus+ vei meidät Tanskaan
Oletko koskaan palannut kotiin niin, että tuntuu kuin aika olisi kiertänyt lenkin ympäri ja tuonut sinut takaisin aivan uuteen alkuun? Näin minä tunsin, kun astuimme sunnuntai-iltana lentokoneesta Helsinkiin, väsyneinä, mutta sydän täynnä kokemuksia. Olimme juuri palanneet viikon mittaiselta Erasmus+ nuorisovaihtoviikolta Tanskasta, jossa meidän suomalainen ryhmämme teki vastavierailun Århusiin ja Kööpenhaminaan.
Århus, nuorten ääni ja yhteisöllisyyden voima
Talvella meillä oli ilo isännöidä tanskalaisia nuoria Suomessa, ja nyt kesällä oli meidän vuoromme hypätä reppuineni lentokoneeseen ja suunnata vastavierailulle Århusiin. Tuo merellinen, lempeä kaupunki Tanskan itärannikolla toivotti meidät tervetulleiksi täydellisessä helleaallossa, aurinko paistoi melkein koko viikon, eikä tuuli juuri lievittänyt lämpöä.
Nuoret olivat innoissaan. Tuttuja kasvoja, halauksia, naurua ja nopeasti syntyviä hetkiä, jotka vain vahvistivat sitä, mitä talvella oli jo alkanut. Päivisin osallistuimme työpajoihin ja keskusteluihin, joissa käsiteltiin kulttuurien välistä ymmärrystä, osallisuutta, voimaantumista ja mukavuusalueen ulkopuolelle menoa. Iltaisin leikimme, pelasimme, söimme yhdessä ja tutustuimme paikalliseen elämään. Nyt oli meidän vuoromme nähdä, millaista on olla vieraana heidän kotimaassaan. Tämä oli enemmän kuin pelkkä matka, tämä oli tarina ystävyydestä, oppimisesta ja siitä, mitä tapahtuu, kun nuoret kohtaavat kulttuurien rajapinnoilla.
Kööpenhamina, odottamaton seikkailu
Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti palata Suomeen perjantaina 4.7., mutta elämä teki omat suunnitelmansa. Lentoyhtiön lakko pyyhkäisi aikataulut uusiksi ja meille järjestyi ylimääräisiä päiviä Kööpenhaminassa. Vaikka tilanne aiheutti aluksi stressiä ja huolta, se kääntyi lopulta yllättävän ihanaksi osaksi matkaa. Kuljimme kanavien varsilla, poikkesimme second hand -putiikkeihin, kävimme katsomassa Pieni merenneito -patsasta ja istuimme Nyhavnin laiturilla syömässä voileipiä. Tanska antoi meille vähän enemmän aikaa hengittää, pysähtyä ja antaa kokemusten upota.
Matkustaminen kasvattaa, lakko muistutti läsnäolon tärkeydestä
Lakon aiheuttamat muutokset muistuttivat meitä yhdestä tärkeästä asiasta: elämä ei ole aikataulu, vaan virta, joka vie meidät sinne, missä meidän kuuluu olla. Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan, mutta kaikki meni kuitenkin lopulta juuri niin kuin piti. Tärkeintä oli, että pysyimme yhdessä, kuuntelimme toisiamme ja tuimme toisiamme epävarmuuden keskellä.
Nuoret kasvoivat viikon aikana silmissä, ei pelkästään englannin kielen taidoissa tai uusien ystävyyssuhteiden rakentamisessa, vaan itseluottamuksessa, vastuussa ja kyvyssä kohdata maailmaa sellaisena kuin se on. Erasmus+ ei ole vain ohjelma, se on mahdollisuus muuttaa maailmaa yksi kohtaaminen kerrallaan.
Nuorisovaihto ei muuta vain maailmaa, se muuttaa meidät
Tämän matkan suurin anti ei ollut Århusin upeat maisemat tai Kööpenhaminan värikkäät kadut, vaikka nekin olivat ihania. Suurin anti oli nuorten kasvu, kyky toimia tiiminä, kohdata vastoinkäymisiä ja löytää toisistaan voimaa. He kuuntelivat, oppivat ja uskalsivat. He olivat läsnä, hetkessä ja toisilleen.
Ja nyt… olen taas täällä
Rentoa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Tanskaan olisikin kiinnostavaa tutustua paremmin. Kööpenhamina on ainoa paikka, jossa olen käynyt, mutta juurikin esimerkiksi Århus kiinnostaisi varsin paljon.
Voin suositella, tykkäsin Århusista enemmän mitä Köpiksestä. Siellä oli boheemi tunnelma ja hyggeily oli ihan elementissään.