Terveisiä laatikosta
2
Hei, terveisiä laatikosta. Tänään esittelen uimapuvun, jonka kankaan löysin laatikosta ja näin tästä uimapuvusta tuli yksi uusi juttu laatikkoprojektin töistä. Aika haasteellista hommaa tämä, kun ei yhtään tiedä mitä kaikkea laatikosta löytyy. Tai, kyllähän minä nyt tiedän kun sen kävin läpi ennen kuin aloitin hommat. Mutta muutamat työt kaipaavat todellista miettimistä, niistä ei ihan heti saa tehtyä jotakin.
Terveisiä laatikosta
Koska emme nyt päässeet Yyteriin kuvaamaan upeaan maisemaan näitä minun uikkareitani, niin suuntasimme sitten ilosta tanssien Helsingin Aurinkolahteen. Tämä ranta on meidän suosikki, vaikka tällä kertaa jouduimme valitsemaan sen puolen rannasta, joka on kivikkoa, kun toinen puoli oli aivan täynnä ihmisiä. Minä myös satutin itseni aika pahasti ja jouduimme sitten lopulta lähtemään aika aikaisin pois rannalta. Oli toki toinenkin syy aikaiselle lähdölle, nimittäin lämpötila laski aika paljon ja alkoi sataa. Jos on lämmin ja sataa niin ei haittaa, mutta jos tulee kylmä ja tulee kovin, niin haittaa.
Kaava:
- Suuri käsityölehti 5-6/2012
Uikkareiden teko kesti ja kesti, sillä meikäläisen oli todella vaikea valita millaiset uikkarit tekisin tuosta kankaasta. Vielä saisin myös bikinit, sillä kangasta jäi hyvin. Mutta se on sitten toinen homma. En ihan mielelläni tee näistä uikkarikankaista mitään, sillä se on minulle aika hankala materiaali. Mutta lopulta valitsin Suuri käsityölehden kaavan ja lopputulos on oikein hyvä. Tosin edelleen tämäkin vaate on pitkäselkäiselle tarkoitettu ja meikäläisellä se tekee selkään kauniit rypytykset.
Vaaralliset vesileikit
Meillä on kaikenlaisia vesileluja aina mukana kun lähdetään rannalle. On uimapatjaa, vesipyssyä, snorkkelia, hiekkaleluja. Kyllä, vieläkin vaikka mukana ei ole pieniä lapsia, sillä minä tykkään peuhata ja touhuta kaikenlaista siellä rannalla, muutakin kuin istua auringolta suojassa hiekkaisessa rantateltassa. Vaikka tälläkin kertaa koko arsenaali oli mukana, niin puhalsimme vain yksisarvisen täyteen ilmaa, sillä tuuli oli todella kova. Rantatelttakin oli hankala saada pystyyn ja vielä hankalampi saada kasaan tuulen voimasta.
Minä sitten topakkana tyttönä nappasin yksisarvisen kainaloon ja sukelsin veteen. Kivikko oli super liukas ja terävät kivet tekee myös oman fiiliksen hommaan. Istahdin huonosti yksisarvisen päälle ja vetaisinkin sitten ympäri iskin ensin pääni kivikkoon ja sen jälkeen tulin polvilleni alas ja näin sain söpöt kolhut polviin sekä päähän. Hauskaltahan se näytti ja jos olisin ollut syvällä, niin en olisi satuttanut itseäni ollenkaan. Mutta en ollut. Vaan matalassa. Mutta tuon kohelluksen jälkeen jaksoin vielä puuhastella ja remuta vedessä. Mitään kunnon nautintoa se ei minulle antanut, koska kivikko oli tosi liukas ja liikkuminen kivikossa oli vaikeaa.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
No hui, hyvä että et pahemmin satuttanut. Rantavedetkin voivat olla välillä arvaamattomia.
Kiva uikkari.
Totta, pitää olla vähän varovaisempi tästä lähtien 😀 Sähellystä mitä sähellystä…