Hae
VillaNanna

Kiitos ei kirppisvaatteille

Kiitos ei kirppisvaatteille

Kiitos ei kirppisvaatteille, saa minun niskakarvat nousemaan pystyyn. Onko kyse sitten siitä, ettei olla vuosi kymmeniin käyty kirppareilla ja siitä syystä ei tiedetä millaisia paikkoja ne ovat ja mitä kaikkea niissä myydään. Useimmiten kirpparit mielletään köyhien jutuiksi ja siksi monet köyhät eivät halua kirppisvaatteita, vaan uusia. Joka taas minun silmiini on hyvin kyseenalaista.

Kiitos ei kirppisvaatteille, koin syömiä, ihmisten pissimiä, vuosikymmenniä vanhoj,a haisevia lumppuja, ei koskaan!

Onko se oikeasti näin? Oma kokemukseni on aivan toinen. Varsinkin Pääkaupunkiseudulla vaatteet kiertää valitettavan nopeasti. Tällä tarkoitan sitä, että ostetaan uutta, käytetään kerran ja laitetaan kirppikselle. Ei hyvä juttu, mutta näin saa hyväkuntoisia muotivaatteita halpaan hintaan ja kyllä vain köyhäkin saa olla sen verran pinnallinen, että voi pukea ja haluta muotivaatteita.

Kiitos ei kirppisvaatteille

Kiitos ei kirppisvaatteille

Kirppikset – Köyhyyden mittari

Tässä kun surfailin netin omituisessa maailmassa, törmäsin keskusteluun muodista ja köyhyydestä. Keskustelussa nousi esiin miten tärkeää halpavaatteet ovat köyhille varsinkin kun kirppiksiltä ei saa muuta kuin ryysyjä ja köyhä ei halua ryysyissä myöskään kulkea. Paljon erillaisia syitä löytyi sille miksi kirppari vaatteet saavat jäädä kirppareille ja miksi mieluiten hankkii halppisvaatteita.

Onhan se totta, että on paljon helpompaa mennä sinne kauppaan ja ostaa uusi vaate kuin kierrellä kirppareita monen monta ennen, kuin löytyy jotakin pientä kivaa. Pitää osata olla myös oikeaan aikaan kirpparilla, että voi napata parhaat päältä. Tavallaan kyllä ymmärrän kun entinen himoshoppaaja olen ollut, mutta tavallaan taas en. Paluuta entiseen shoppailuun ei ole. Tämä on paljon kiinnostavampaa puuhaa, etsiä ja löytää, tietää todella, että haluan tuon vaatteen, jos sen eteen on joutunut tekemään vähän töitä.

Onko kirpparit sitten tosiaan niitä paikkoja edelleen, joihin heitetään kaikki rytky? Millä tavoin voisi paremmin luoda kuvaa siitä, että kirpparit eivät enää ole pimeitä luolia, joissa itikat vilisee ja vaatteet ovat reikäisiä ja poissa muodista? Mikä on sitä muotia? Onko se sitä mitä meille muotiteollisuus syöttää vai onko se muoti sitä minkä jokianen luo itse? Itse kun paljon kiertelen eri paikoissa niin olen huomannut sen miten laidasta laitaan ihmisiä kirppareilla kulkee ja miten upeita löytöjä eri kirppis- aiheiset blogit esittelevät. Eikä kirppiksetkään ole enää kaikki pimeitä luolia vaan avaria myymälöitä, joissa tarkkaan mietitään miten vaatteet laitetaan esille.

Kiitos kyllä kirpputoreille!

Minulle kirpparit ovat siis muutakin kuin köyhien ihmisten kauppoja, ne ovat aarreaittoja. Mikään ei oikeasti ole niin hauskaa kuin ajella kesällä Helsinki – Turku väliä, ja matkalla poiketa makasiinikirppikselle tekemään ihania löytöjä. Makasiineissa harvemmin on vaatteita mutta löytää ihania huonekaluja ja astioita. Kannattaa siis aina poiketa sellaiseen jos jossakin tienviitta näkyy. Ihania.

Kirppisvaatteissa ei tarvitse näyttää Kassi-Almalle vaan voi pukeutua oman mielen mukaan ja juuri niin kivasti kuin itse tykkää, myös vaatteiden yhdistely tavallisten vaatteiden kanssa on hauskaa puuhaa. Koska olen farkkutyttö niin farkkuja löytyy kaapista moneen junaan, aika vähän olen niitä mistään enää hankkinut, edes kirppiksiltä.

Onko kirpputorit siis köyhyyden mittari?

Ihanaa päivää kaikille!

-Melissa-

Seuraa minua: InstagramFacebook

16 kommenttia

  1. Marja kirjoitti:

    Muistan kun itse olen eka kerran käynyt Kirpparilla Lohjalla v 1986. Ostin sieltä anorakin. Silloin ajattelin että täällähän on siistiä vaatteita. Siihen asti olin kiertänyt kipparit kaukaa. Vuosien aikana niitä on kyllä koluttu. Ja hyviä ja huonoja löytöjä olen tehnyt. Kun lapset syntyivät 90 luvulla niin Helsingistä tein hyviä ostoksia ja melko uusiakin juttuja.
    Jos itse pidän kirpparia vien sinne sellaista tavaraa jonka itsekin ostaisin. Vien myös kierrätykseen ja ilmaisjakelupaikkoihin. Asun nykyään pienellä paikkakunnalla missä vapaaehtoiset ylläpitää ilmaista tavaran kierrätyspistettä. Kannatan ehdottomasti kierrätystä.

    • villananna kirjoitti:

      Minulle kirpparit on nykyään se ainoa paikka, joista etsin löytöjä. Harvoin etsin mitään tiettyä mutta joskus kyllä ja kun sen etsimänsä vihdoin löytää on fiilis todella todella mahtava…

  2. jenni kirjoitti:

    Mielelessäni on pyrinyt samankaltainen postaus ja eilen asiasta heitinkin vähän ajatusta Instan puolelle. Ostan itse todella paljon vaatteita käytettynä, hyväkuntoisena ellei jopa uudenveroisena tai ihan uutena. En sano että olen mikään erityinen muodin aallonharjalla ratsastava trendetteri mutta nykyaikaisesti ja yleissiististi pukeutuva tyyppi jokatapauksessa.

    myprojectsime.vaikuttajamedia.fi

    • villananna kirjoitti:

      Kirppareilta löytää kyllä ihan mitä tahansa. Jokaiseen tyyliin 🙂

  3. hannamariav kirjoitti:

    Nuo väitteet mitä jotkin esittävät kirppareista vedotessaan siihen etteivät niillä käy, ovat Jyväskylässä joillakin kirppareilla joiden pöytien kohdalla totta. Välillä täällä näkee niin järkyttävää kamaa että ei mitään rajaa, tuodaan rikkinäistä kirpparille ja veloitetaan hirveät summat. Joskus taas tekee löytöjä mutta tuntuu, että pääkaupunkiseudulla on ylipäätään taso parempi!

    hanna
    https://hannamariav.vaikuttajamedia.fi

    • villananna kirjoitti:

      Pääkaupunkiseudulla tosiaan kiertää parempaa tavaraa, mutta kyllä täälläkin välillä näkee ihan hirvittäviä juttuja varsinkin itsepalvelukirppareilla. Noissa järjestöjen myymälöissä taas on omat lajittelijat ja siksi ei myyntiin tule rytkyjä. Toki olen nähnyt sen kun asiakkaat itse rikkoo, repii henkarista, talloo likaisilla kengillä vaatteita.

  4. Jael kirjoitti:

    Kun tulen Suomeen käyn aina kirpparilla katsomassa jos löytyisi jotain, täällä harvemmin kun ei ole yhtä hyviä vaatekirppareita kuin SUomessa.. Tänä vuonna vein vihdoinkin kaikki pienet hyvät vaatteeni täkäläisen yhdistyksen kirpparikauppaan kun tajusin etteivät ne enään tule mahtumaan päälle. .Viime keväänähän tein oikean löydön kun löysin UFF:n euron päiviltä tosi nätin poplarin eurolla:)

    • villananna kirjoitti:

      Siellä ei vissiin tämä kierrätys ole ihan sitä luokkaa mitä täällä Suomessa.

  5. Minna M / Kiljustenblogi kirjoitti:

    Liian harvoin tulee kirppareilla käytyä. Vetoan kiireeseen. Toisaalta ”shoppailuakaan” ei tule harrastettua samalla tavalla kuin joskus takavuosina. Meidän tytöt ovat saaneet muutamalta kaverilta useamman kassillisen vaatteita kesällä ja kesän jälkeen. Ihan parasta! Itsekin olen saanut joitain kaverille sopimattomia vaatteita. Poikien vanhoista vaatteista tarjoan ehjiä muutamalle kaverille. Loput ehjät lahjoitan kirppikselle. Tytön vanhoilla vaatteille on sama kohtalo.

    • villananna kirjoitti:

      Itse taas joskus lähden kirppareita kiertämään ihan vain sen vuoksi, että haluan poistaa stressiä 🙂 Aina ei löydy mitään mutta se aarteen etsintä on jo sellaista puuhaa, että me nautitaan siitä 🙂

  6. Heini kirjoitti:

    Mun suhtautuminen kirppiksiin on vähä ristiriitainen. En vain ole koskaan tykännyt käydä, vaikka tiedänkin et se ois fiksua. Mulla ei vaan meinaa riittää kärsivällisyys kahlata pöytiä läpi etsien oikean kokoista ja näköistä vaatetta, olen siihen liian laiska. Nyt olen onneksi oppinut lastenvaatteita ostamaan Vadelmatarhalta, jossa se on tehty minulle tarpeeksi helpoksi. Kun siellä on vain lastenvaatteita niin ajatus vaatteiden etsimisestä ei tunnu liian työläältä! 🙂

    heiblondi.fi

  7. tuulanneli kirjoitti:

    Kirppis ei ole todellakaan mikään köyhyyden mittari! Olen myynyt paljon tavaraa kirpparilla ja mitkään rytkyt ei mene siellä kaupaksi. Kyllä tavaran pitää olla kunnossa, että sen saa myytyä. Se tottakai joskus harmittaa, että jotkut kalliit tuntemattomat merkit ei mene kaupaksi! Varsinkin jos olet ostanut vaatteet ulkomailta ja merkkiä ei tunneta täällä Suomessa.

    Tänä päivänä voi tehdä todella hyviä löytöjä kirpparilta!

    • villananna kirjoitti:

      Siksi yksi tärkein apuväline kirpparilla on puhelin…Voi googlettaa merkit.

  8. Riikka Johanna kirjoitti:

    Minusta kirppiksellä ja kierrätyskeskuksessa käynti on jotenkin mediatiivista. Muuta perhettä se ei juuri kiinnosta, joten saan hetken omaa aikaa. Saan olla siellä niin kauan kuin haluan, katsella tavaroita ja haaveilla. Useimmiten löydän myös jotakin kiinnostavaa. Vaatteita ja kirjoja lähtee mukaan, samoin lasiesineitä. Lisäksi keräilen yksinäisiä kahvikuppeja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *