Hae
VillaNanna

Paikkausta ja korjausta

Paikkausta ja korjausta

Paikkausta ja korjausta vaativat vaatteet ovat jälleen vallanneet blogin. Tällainen on kyllä hyvää aivotyöskentelyä. Vähitellen korjattavien vaatteiden pino pienenee ja saan niitä vanhoja vaatteita takaisin käyttöön. Tällä kertaa korjasin viitan, joka on odottanut korjausta jo lähes kuusi vuotta. Näin hyvä olen korjaamaan asioita.

Paikkausta ja korjausta

Olen vuosia sitten ostanut lämpöisen villakankaisen viitan, jonka voi heittää harteille takin päälle kylmänä pakkaspäivänä tai sitten pitää kotosalla harteilla, jos sisällä on kylmä. Näitä tällaisia on minulla aika monta, eri tyyliä. Yhden olen antanut tytölleni mutta nämä ovat siis kuitenkin yksi hullutukseni, niin kuin mieheni sanoo. Satuin aikanaan siis rikkomaan tämän kaikkein paksuimman viitan, kun se jäi johonkin kiinni. En siis enää näiden vuosien jälkeen muista mihin se jäi kiinni, mutta kiinni jäi ja viitta lensi kaaressa korjattavien pinoon, jossa se on ollut sitten ikuisuuden.

Kukan ohje: Novita talvi 2007 -lehti (on osa villasukan ohjetta. Punaiset villasukat, joiden reunoissa on pieniä kukkia)

Minulla on ollut ajatus miten korjaan viitan, mutta koska olen päättänyt, etten rahaa mitään uutta materiaalia kotiin, niin on ollut pakko miettiä uusi vaihtoehto. Vaihtoehto löytyi siis lankalaatikosta, jossa on villalankojen ylijäämäkeriä. Nappasin eri sävyisiä lankoja ja aloin pähkäillä mitä kummaa teen. Lopulta päätin virkata tuttuja kukkia, joita olen vähän joka paikkaan tehnyt. Näin sain hoenosti piiloitettua rikkoontuneen kohdan ja sen lisäksi virkkasin yhden ylimääräisen kukan, jonka taakse ompelin hakaneulan. Sen ruusukkeen kanssa saan hyvin viitan kiinnitettyä, eikä se niin vain putoa päältä.

Korjaaminen on ekologista

Minulle on itsestään selvää, että korjaan perheeni vaatteita, mutta se on hidasta, koska en pidä koko touhusta. Se ei kuulu siis lempipuuhiini ollenkaan. Sen vuoksi korjattavien vaatteiden pino vain kasvaa ja kasvaa. Mutta olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa tehdä korjaushommia enemmän. Tämäkin korjaus on helppo tehdä katsellen ohjelmia ja parasta on se, että saa kivasti myös langanjämiä hyödynnettyä. Mitään ei ole siis tarvinnut hankkia tätä korjaamista vasten.

Aina kannattaa siis ensin katsoa mitä omasta varastosta löytyy ennen kuin lähtee kauppaan. MOnasti käsityöläisellä on vaikka ja mitä säilöttynä nurkkiin. Niin kuin itsekin nyt näin tämän korjauksen tiimoilta. Olen siis aika tyytyväinen itseeni, ettei ensimmäisenä lähde juoksemaan kauppaan. Olen myös iloinen siitä, että tämä viitta on nyt korjattu ja sain taas yhden ihanuuden käyttöön. Pitääkin alkaa esitellä teille enemmän näitä viittoja teille. Minun salainen pahe.

Paikkausta ja korjausta

Rentoa sunnuntaita!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest

LUE MYÖS:

Miksi ostan kirppareilta myös rikkinäisiä vaatteita?

Vyötärön korjaus

Korjausompelu – Laukun sanka

Farkkua sen olla pitää

Farkkua sen olla pitää

Kyllä, farkkua sen olla pitää. Muuton tuoksinnassa selvisi, että minulla on varastoituna valtava määrä farkkua, olen kerännyt farkkuja vuosien aikana valtavat määrät ja nyt laitan sille stopin. En hanki yksiäkään farkkuhousuja niin kauan, kuin vielä niitä löytyy jostain kaapista tai säkistä. Toki itselläni säilytän vain sen mikä mahtuu kaappiin ja loput menee töihin. Saattaa siis olla, että farkkutuunauksia tulee taas vaihteeksi enemmän.

Farkkua sen olla pitää

Päätin aloittaa farkkujen työstämisen hiukan isommista paloista ensin. Palat ovat kaikki sellaisia osia, jotka huonoiten tulee käytettyä tuunauksissa. Eli etu -ja takataskujen alueet sekä vyötärökappaleet. Lahkeet on helpompi tuunattava osa. Olen muuton aikana myös purkanut ison määrän vaatteita, joista ei ole enää edes tuunaukseen, mutta niissä on vetoketjuja, solkia, resoreita yms. Kaikki käyttökelpoinen on siis irroitettu ennen kuin olen hävittänyt itse vaatteen tai laukun. Kyllä, myös muutama laukku on tullut tiensä päähän ja käyttökelpoinen on purettu käyttöön.

Olen siis pyrkinyt näissä muutamassa työssä hyödyntämään kaikkea sitä mitä olen purkanut vanhoista vaatteista ja laukuista. Eli farkkutakkini resoriosat on poikani vanhasta keinonahkatakista, jonka pinta on mennyt niin rikki, ettei itse takilla enää mitään tee. Joten otin takista kaikki resoriosat sekä kaikki vetoketjut talteen. Nämä resorit olen nyt laittanut farkkutakkiin. Kiinnitin takkiin myös joitain farkkujen osia, kuten vetoketjun, litsin sekä merkkejä farkuista. Jonkin itse tehdyn korunkin iskin takin hihaan, jonka nappasin itse tehdystä kassista. En tarvitse kassia, joten purin vetoketjun ja otin korut muuhun käyttöön.

Kaava: Extra Patrones no 15 /2012

Farkkua sen olla pitää

Bolero ja tilkkukassi

Seuraavana vähän pienemmistä paloista tein boleron, olen tällä hetkellä innostunut boleroista ja toivonkin, että moni muukin innostuisi. On ne sitten neulottuja tai ommeltuja. Tämä bolero on aivan ihana ja minulta löytyy samalla kaavalla ommeltu farkkubolero kaapista. Se bolero vain on toetutettu eri tavoin. Mutta tämä uusi on aivan ihana ja tulen varmasti tätä käyttämään enemmänkin tässä keveemmällä.

Boleron kaava: Extra Patrones no 15/2012

Tilkkukassi ajatus lähti tyynyliinasta. Purin tyynyliinan ensin ja silitin sen. Mietin miten hyödyntää pieniä tilkunpalasia, joita jää kun leikkaa kappaleita. Vähitellen ajatus alkoi muodostua ja kovan työn ja säätämisen jälkeen sain kuin sainkin kassin tehtyä. Pikkuruisesta jämästä tein vielä tupsun laukkuun. Tässäkään työssä ei ole käytetty mitään ostettua, vaan kaikki materiaali on kierrätysmateriaalia. Alkakoon tästä postauksesta siis uusi tie farkkujen maailmaan. Tulossa on siis vielä monta farkkupostausta ja varmasti tulette näkemään tämän takin päälläni ja myös tuon boleron.

Farkkua sen olla pitää Farkkua sen olla pitää

Mukavaa viikonloppua

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest

LUE MYÖS:

Kassi farkusta

Viirit farkusta

Retkipeli farkusta