Hae
VillaNanna

Marraskuun villasukat

Marraskuussa oli minun vuosipäivä, koko kuukausi vietettiin minun kuukautena. Marraskuun villasukat neulottiin ylipolvien ja paksusta seiskaveikasta. Näillä oli tarkoitus häätää kova pakkanen. Niitä pakkasia ei sitten oikein koskaan tullut. Tosin vielä on aikaa mutta en usko meille tulevan mitään kunnon talvea enää. Marraskuussa tosiaan vietimme synttäreitäni monen monta kertaa ja pääsimme miehenikin kanssa hiukan kahdestaan nauttimaan tätä 47 vuotiasta emäntää.

Marraskuun villasukat

Nämä sukat ovat ihan perussukkien ohjeella tehty, sellainen ohje löytyy Novitan sivuilta. Itse käytän Novitan sukkalehteä, jossa on ihan perussukkien ohjeet eri langan paksuuksille. Seiskaveikka oli nyt se paksuus, joita teen useasti juuri syksyllä. Ovat ihan parhaat talvella. Yli polven sukat toimii hyvin hameiden ja mekkojen kanssa, kun sääret saa lämpimään. Tykkään käyttää hameita ja mekkoja myös talvella. Varsinkin paksuja ihania villaisia sellaisia. Vuoraan itseni mielelläni villaan talvella.

Tänä syksynä olen neulonut todella huonosti yhtään mitään. Varsinkin sukkien tekeminen on ollut aika vähäistä. Virkkailin kyllä innoissani nilkkasukkia jämistä mutta siihen se sitten lähinnä jäi. Tytölle olen neulonut joululahjaksi sukat, en nyt ihan sellaisia kuin toivoi mutta melkein.

Marraskuun villasukat Marraskuun villasukat Marraskuun villasukat

Yhteinen retki

Marraskuisena päivänä oli ihana lähteä pienelle happihyppelylle naapuriin. Meillä on tuo ihana Haltiala tuossa vieressä ja mieheni halusi hemmotella ikääntyvää vaimoaan pienellä patikoinnilla sinne. Pieni punainen torppa, eläinten äänet ja herkulliset tuoksut leijailee pitkän matkan päähän. Tulee fiilis, että on piirretyssa elokuvassa ja seuraa haltioituneena tuoksuvanaa. Siltä se nimittäin tuntui silloin. Ensin tosin oli käytävä kuvaamassa sukat Keskuspuistossa. Pieni kiertäminen tällä alueella ei haittaa yhtään mitään. Niin kaunista seutua. Olen monta kertaa kirjoittanut tästä alueesta blogiini. Ruutinkosken alue on aivan ihana ja suosittelen siellä retkeilemään. Ihan minun suosikki paikkani täällä. Jos ei Oulunkylän laitureita lasketa.

Haltialan tila on aivan ihanstuttava paikka. Varsinkin nyt kun asumme tässä ihan vieressä, niin siellä tulee käytyä enemmän kuin ennen. Kesäisin Haltialassa on grilli, jossa käymme syömässä ainakin sen kerran kesässä. Viime kesänä tosin useamminkin kuin sen kerran. Pojatkin tykkää Haltialassa oleskelusta ja parastahan on se, että pyörillä ensin uimaan Vantaanjokeen ja siitä sitten hakemaan vatsan täytettä Haltialaan. Muuta ei oikein kesällä tarvita.

Äh, tässä piti syksystä kirjottaa ja mentiinkin kesään. Syksyllä ja talvella on kiva istuksia Haltialan töllissä, silloin alueella on ihan erilainen fiilis, mitä kesällä.Eläinten ääniä ei kuule ihan samalla tavoin kuin kesällä ja ulkonakin käyskentelee vähemmän elikoita mitä kesällä. Kissat nauttivat olostaan lämpimässä tuvassa ja tuvan ihana tunnelma välittyy kyllä ihan jokaiseen tuntoaistiin.

Asuni

Minusta on niin ihanaa, kun kirpparilta voi löytää ihan kaikki vaatteet, joita haluaa käyttää. Uusia ei ole mikään pakko ostaa ollenkaan. Syksyn paras löytö on ollut kuvan ihana keinoturkistakki, jonka löysin Fidasta alkusyksystä. Samalla reissulla löysin Uffista harmaan mekon ja näin heti miten sitä yhdistelisin. Harmaa mekko on ollut yksi järkevimmistä ostoksistani aikoihin. Sen voi yhdistellä ihan miten tahansa itse haluaa. Ja tietenkin kirpparit ovat mahtava paikka tehdä huivilöytöjä. Ihan täydellinen asu synttäreiden viettoon.

Marraskuun villasukat

Huopikkaat ovat löytyneet Kontista ja liivin olen tehnyt kankaan paloista.

Marraskuun villasukatMarraskuun villasukat

Mukavaa päivää kaikille!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

2 kommenttia

  1. Jael kirjoitti:

    Tosi kivat sukat.En itse osaa kutoa sukkia, vaikka mulla on jossain ne sukkapuikot. Joskus aika pienen’ piti kutoa sukkia käsityötunnilla, ja mulla meni siihen enemmän aikaa kuin muilla;D Sen jälkeen en olekaan sukkia kutonut enkä osaiskaan. Kivaa helmikuista päivää Melissa.

    • villananna kirjoitti:

      Minäkin opettelin vasta aikuisena neulomaan sukkia, kun isoäitini dementoitui ja toista sukittajaa ei ollut. Koulussa sain tehtyä vain puolikkaan sukan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *