Rosala viikinkikeskus
12
Turun saariston Rosala on ollut pitkään sellainen paikka, jonne olen halunnut mennä. Varsinkin tuonne viikinkikeskukseen. Nyt kun tein DNA testit ja selvisi taustasta asioita, jotka tietenkin johtaa minut niin viikinkien maailmaan kuin myös kelttien, on aika tavallista, että haluan uppoutua enemmän myös viikinkien elämään. Keltit on minulle paljon tutumpia kuin viikingit.
Rosala viikinkikeskus
Meidän matka Rosalaan alkoi Turusta sunnuntaina aamulla. Tarkoituksena oli ylittää autolautalla Kasnäsistä Rosalaan. Autolautan matka kestää noin 30 minuuttia. Lauttaan mahtuu rapian 50 autoa sekä tietenkin polkupyöriä. Satamasta ei ole pitkä matka ajaa viikinkikeskukseen. Saari on pieni ja rauhallinen. Rantamökkejä on joka puolella. Hiittisistä sekä Rosalasta löytyy hyvin myös yöpymispaikkoja pidempään olemiseen.
Itse viikinkikeskus ei ole mikään suuren suuri, mutta mielenkiintoista nähtävää on kyllä. Päätimme jo ennen reissua, että syömme siellä brunssin. Olikin mahtavaa päästä alueelle ja syödä rauhassa ennen kuin sukelsimme museoalueelle. Pääsimme tutustumaan viikinkien uskomuksiin sekä historiaan, käsitöihin ja soittimiin. Upea päällikön talo nousi keskeltä pihaa komeana. Tuollä päällikön talossa voi järjestää juhlia ja tapahtumia. Myös alueella järjestetään erilaisia tapahtumia kuten näin heinäkuussa viikinkipäivät.
LUE LISÄÄ: Viikinkikeskus
Kova sade ja liukkaat kalliot
Kun olimme aloittaneet kierroksemme museoalueella, alkoi sataa kunnolla. Sadevarusteet päälle ja jatkettiin kiertämistä. Miesväki innostui pihaleikeistä ja minä aloin kierrellä sitten yksin paikkoja. Muinaispolkua pitkin kun tallustelin ylöspäin kohti kirkkoa sekä asuintaloa ja viikinkilaivaa, huomasin kallion olevan todella liukas. Sain tallustella todella varovasti, en ole ennen näin liukkaalla kalliolla kulkenutkaan, vaikka sateessa olen kallioilla ollut.
Oli todella mielenkiintoista nähdä miten tavallinen viikinkiperhe asuu, miten tulisijat on tehty. Oli myös kiinnostavaa, että täältäkin löytyy viikinkien jättämiä jälkiä. Tätäkö kautta olen päätynyt tänne? Hyvä kysymys. Viikinkien veneet ovat vaikuttavan näköisiä, enkä ihmettele sitä pelkoa mitä viikinkien tulo on kyläläisille aiheuttanut. Kunnioituksen ja pelon sekaiset tunteet. Minulle viikingit ovat jääneet hiukan hämärän peittoon, en ole niistä juurikaan ollut kiinnostunut muuten kuin uskomusten kautta. Miten viikinkien maailma syntyi ja miten jumalat ottivat paikkansa. Mutta itse viikinkien elämä avautui minulle vasta nyt. Voin kyllä suositella kohdetta kaikille. Mutta mikään valtavan suuri museo ei ole mutta mielenkiintoinen ja siellä saa kyllä aikansa kulumaan.
Kiva paikka. Olen ollut tuolla Rosalassa ja samalla kerralla teimme matkan Bengtskärin majakalle ja takaisin. Kiva päiväretki jolla näki kaksi kiinnostavaa kohdetta.
Tuota reissua majakalle mietimme myös mutta päätettiin, että keskitymme vain Rosalan Viikinkikeskukseen. Mikä oli hyvä kun vettä alkoi tulla kaatamalla.
Yritettiin pari vuotta sitten Hangosta Bengtskärin majakalle, mutta tuulen vuoksi rantautuminen ei onnistunut. Seuraava yritys meillä tulee olemaan Kasnäsistä, silloin voisi olla hyvä idea pysähtyä myös Rosalassa.
Kannattaa käydä kurkkaamassa millainen paikka se on. Itse ainakin tykkäsin.
Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Viikingit ei ole minullekaan tuttua juttua, vaikka kiinnostava aihe onkin. Tämä olisikin hyvä tapa tutustua ja samalla pääsisi hieman saarihyppelemään Suomessa. 🙂
Joo, Turun saaristo on upeaa ja siellä on paljon nähtävää.
Juuri palasin tuolta suunnasta, mutta ei ehditty juuri tuolla päin käydä. Mies on kiinnostunut viikinkihistoriasta, joten tämä paikka olisi hänelle hyvä. Mullakin on ollu ihan kummallinen saaristokuume tänä kesänä! 😀 mutta enpä sen syvemmin oo saaristoon eksynyt kuin vaan ohikulkumatkalla. Tanskassa kierrettiin viikinkipaikkoja, mutta suomessa taas ei olla taidettu käydä oikeen missään.
Suomessa ei oikein taida olla muita viikinkilöytöjä kuin tämä Rosalan alueelta löytynyt.
Tämä on kiva paikka, kävimme ehkä noin vuonna 2017 ja yövyimme myös. Tuon ison hallin etupuolella on muutama huone, samaa ihanan autenttista tyyliä nekin, siellä nukuimme. Kävimme myös Bengtskärissä sillä retkellä. Oli tosi mukava yhden yön matka. Olisi kiva kohde koululaisille, historia herää henkiin.
Uuu, mä olisin myös kovin halunnut yöpyä tuolla. Mutta ehkä toiste sitten.
Tuo on kyllä ihan sympaattinen pienimuotoinen pistäytymispaikka saaristossa – tuolla suunnalla aikoinaan enemmänkin aikaa viettäneenä olemme siellä pariinkin kertaan pistäytyneet – ja mikäpä sen tietää, jos vaikka, jos seudulle taas joskus osuisimme, kävisimme vielä kolmannenkin kerran!
Tää on kyllä aivan ihanan sympaattinen paikka. Tykkäsin kovin ja tekemistä tuolla on, jos lähtee testailemaan kaikkia pihapelejä.