Hae
VillaNanna

Olipa kerran viikonloppu

Olipa kerran viikonloppu

Olipa kerran, kyllä se oli vain tämän yhden kerran. Tämä tietty viikonloppu, oli se viikonloppu kun meidän porukka otti ja lähti virkistäytymään hiukan neljän seinän sisältä ulos. Sitä ennen olimme kovalla tohinalla rakentaneet lisäosaa vaatekaappiini. Minulla kun ei ole oikein ole kaappitilaa. Nyt on, ainakin pikkuisen.

Olipa kerran viikonloppu

koska en ole tosiaan saanut aikaiseksi ommella aikoihin ja vielä vähemmän noita kuvia on tullut otettua, niin keskityn nyt kertomaan minun päivän polttavista  uutisista, ne joko kiinnostaa teitä tai ei, valinta on sinun. Mutta asiaan. Minulle tuli siis pienen pieni kaapin palanen vanhan kaapin kylkeen, ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole tarpeeksi kaappitilaa ja haluan vaatteeni kaappiin. Tai ainakin näin olen suunnitellut.

Kaapin kasaamiseen meni jonkin hetki ja sen täyttämiseen toinen hetki, sitten alkoikin päässä kivistää sen verran, että sanoin miehelleni, että nyt on pakko päästä katsomaan tulevalle matkalle jotakin pientä. En siis meinaa ostaa erikseen reissulle vaatteita, mutta halusin etsiä pari juttua, joita on helppo käyttää reissussa. Toki voisin ommellakin, mutta niin kuin huomaatte, en saa mitään aikaan…Minä kurja laiskimus.

Tasarahapäivät

Tiesitte varmaan, että tämä tässä oli taka-ajatuksena, eli shoppailu, kulutushysteriaa. Mutta hei, kun tarvitaan niin tarvitaan ja oli hyvä päästä ovesta hetkeksi ulos, kun pari päivää oli jo mennyt makkarin laittamisessa. Suuntana oli siis Hakaniemessä oleva Vintage UFF ja sieltä tein pari löytöä, jotka lähtee mukaan reissullemme. Tai oikeastaan vain kaksi mekkoa lähtee mukaan ja ehkä myös toppi. Farkut jäävät kotiin odottamaan parempaa huomista.

Shoppailun jälkeen alkoi vatsaa kurnia kuin sammakko ja kaarsimme viereiseen Memphis ravintolaan. Samalla saimme mieheni kanssa muistella omaa nuoruutta ja millainen paikka Memphis oli silloin. Söimme kiireettömästi ja höpötimme höpöjä. Hauskaa oli ja kun ruoka oli saatu kurkusta alas, oli mukavaa lähteä kotia kohti pesemään pyykkiä ja täyttämään vaatekaappia söpöillä hameilla ja upeilla housuilla. Täytyy tosin myöntää, että kyllä sitä vaan tarvitsisi vielä yhden kaapin. Ja vaatehuone olisi parempi, jos se olisi sisustettu fiksummin.

Olipa kerran viikonloppu Olipa kerran viikonloppu

Rentoa iltaa kaikille! 

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

Tildan talvisia tunnelmia

Tildan talvisia tunnelmia

Tildan kirjat ovat minulle olleet aina vähän isoja kysymysmerkkejä. En ole koskaan ihan ymmärtänyt niiden sisustusasioiden päälle, mitä näissä kirjoissa on. Nyt kuitenkin löysin Tildan talvisia tunnelmia kirjan ja ompelin yhden työn ja ehkä sitten kuitenkin alan jotenkin ymmärtämään näitä töitä. Ja ei, en ostanut kirjaa kirjakaupasta, vaan Kierrätyskeskuksesta.

Tildan talvisia tunnelmia

Aurinko kutittelee nenää kun astun autosta ulos, hiki virtaa pitkin selkää kun kipittelen Nihtisillan Kierrätyskeskukseen. Tarkoitus olisi löytää jokin käsityökirja, josta saisi mielenkiintoisia, ehkä hiukan unohduksissa olevia ideoita syksyn kerhoihin. Suuntasin ensimmäisenä ilmaisosastolle ja aloin penkoa kirjahyllyä ja laatikoita. Kirja kasan alta kurkisti jotakin tuttua, jonka olen nähnyt monet kerrat, mutta koskaan en ole selailua enempää innostunut kirjasta. Mutta nyt ajattelin kirjan ottaa, jos vain kerkeän. Monta hikistä kättä penkoo ja heittelee kirjoja sinne tänne ja minä haluan vain tuon yhden.

Otan asennon ja hyökkään kohti tätä tiettyä kirjaa. Se on kuin hidastus elokuvasta kun nappaan kirjan itselleni, koska kirja on alimmaisena, kaatuu koko kirjakasa kauniisti pitkin poikin ja saan närkästyneitä katseita suuntaani. Minua se ei haittaa, haluan pian pois tuosta ahtaasta tilasta, joka on kuin sauna ilman kiuasta ja alan työntymään ihmismassaa vastaan ulos ilmaisosastolta. Tämä kirja saa riittää nyt tällä kertaa. Haluan pois.

Miksi nämä kirjat aiheuttaa minussa väänteitä?

Johtuu ehkä nukkien muodosta, jotka muistuttaa minua lapsuuden kuumeunista, joissa erittäin lihava ja lyhyt mies tanssii erittäin laihan ja pitkän naisen kanssa. He ovat pimeässä tilassa ja loistavat mustaa tilaa vasten. Tunnelma unessa on aina ollut todella ahdistava. Musiikkia ei kuule koskaan mutta pari tanssii aina, se ei lopu vaikka miten unessa yritän herätä. Nuo nuket, joita kirjassa on, ihan jokaisessa kirjassa, muistuttavat minua tuosta kuumehoureunesta aina. Nykyään en sitä kyseistä unta enää nää, mutta muistan sen koko lopunelämäni. Se ei myöskään ole minun ainut kuumeuni, mutta se on silti ahdistava.

Joka tapauksessa päätin ommella yhden noista ideoista ja tietenkin valitsin ompelukoneen, se sopii minulle erittäin hyvin. Koska minulla ei myöskään ole tuollaisia materiaaleja mitä ohjeessa oli, joten piti ryhtyä hyvin luovaksi, tein napeista ja pahvista lankarullan, vähän turhan paksua rautalankaa oli, mutta ei se mitään, näillä mennään. Hauska ompelukone tuli kuitenkin ja voin luvata, että kyseinen ompelukone tulee tutuksi kyllä teille vielä moneen kertaan!

Saanko esitellä, minun Tilda ompelukoneeni!

Tildan talvisia tunnelmia

Aurinkoista päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest