Hae
VillaNanna

Kesän käsityöt menivät nappiin

Kesän käsityöt menivät nappiin

Kesän käsityöt menivät nappiin, ainakin jos mittarina on se, että mitään ei valmistunut. Tässä raportti siitä, miten käsityökesäni 2025 muistutti enemmän Netflix-maratoonia kuin ompelumaratoonia.

Kesän käsityöt menivät nappiin

Kesä 2025 oli täydellinen käsityöunelma, jos unelma on se, että käsitöitä ei tule tehtyä juuri ollenkaan. Suunnittelin keväällä innoissani, että tänä kesänä syntyy kokonainen vaatekaapillinen upeita itse tehtyjä luomuksia. Näin jo sieluni silmin kuinka Instagramini täyttyy #käsityöihmeitä ja #omatekoinenparashuominen -hashtageista. Lopputulos? Jos käsityökesäni olisi TV-sarja, se olisi ”Game of Moans”, paljon odotusta, vähän toimintaa ja lopussa vain tyhjyyttä.

KATSOTAAMPA, MITÄ OIKEASTI TAPAHTUI:

Tässä kohtaa peitän silmäni ja hengitän syvään, koska lista ei ole pitkä eikä erityisen vaikuttava. Mutta mennään silti.

FARKKUOPERAATIO 2025, PALUU OMPEUKONEELLE

Kesän ensimmäinen suuri projekti: farkkujen tuunaus. Minun ja mieheni liian pienet farkut saivat uuden elämän, ja voin rehellisesti sanoa, että niistä tuli ihan uudet farkut. Tai no, ainakin jotain mikä muistutti farkkuja. Käytin koko luovan energiani siihen, että sain yhdisteltyä lahkeet ja vyötäröt niin, että ne eivät heti hajoa. Ja kyllä, ne päällä voi kävellä julkisella paikalla jos ei katso liian tarkasti.

LOUNAMEKKO JA SEN PIKKUVELI

Kesän toinen huippusuoritus: lounamekko ja kaksi lounatoppia. Jep, oikein kaksin kappalein. Tämän jälkeen tunsin itseni suorastaan tuotteliaaksi käsityöguruksi. Kuka tarvitsee lomamatkoja, kun voi hikoilla ompelukoneen ääressä ja miettiä, miksi kaavassa ei lue että ”tässä kohtaa hermostut ja heität kankaan nurkkaan”?

Burda, tuo saksalainen kärsimyksen lähde

Burdan kaavoilla syntyi hame ja röyhelötoppi. Jälleen kerran opin, että Burdan kaavat ovat kuin arvoituksia: ratkaisu löytyy, mutta se vaatii kolme päivää, viisi hermoromahdusta ja yhden ”miksi minä teen tätä itselleni” -kriisin. Lopputulos? Ihan käyttökelpoinen hame. Röyhelötoppi sen sijaan näyttää siltä, että se on ollut mukana useammassa festarissa kuin minä.

KALASTAJAHATTUJEN VALTAKAUSI

Kesällä syntyi myös muutama kalastajahattu. Ilmeisesti olin päättänyt, että maailman pitää nähdä minut kylän trendikkäimpänä kalastajana. Voin raportoida, että kukaan ei pyytänyt minua oikeasti kalaan, mutta hattu sai ainakin naapurin koiran haukkumaan.

FRANKENHAME:KAHDESTA VAATTEESTA SYNTYNYT HIRVIÖ

Kesän luovin hetki oli epäilemättä se, kun yhdistin kaksi vanhaa vaatetta ja tein niistä yhden hameen. Frankenstein olisi ollut ylpeä. Hame on sellainen, jota käytetään vain kotona tai Instagramissa ja sielläkin vain jos lisää mustavalkosuodattimen ja ironisen kuvatekstin.

Virkkaus ja räsymattomekko

Lankatöissä pääsin todella luovaksi ja virkkasin jämäkeristä räsymattomekon. Kyllä, luit oikein, mekon. Ongelma? En ehtinyt käyttää sitä kertaakaan. Mekko roikkuu nyt kaapissa muistuttamassa minua siitä, että joskus innostun projekteista, joita en koskaan näe loppuun asti.

TOTUUS PALJASTUU, KÄSITYÖKESÄ FLOPPASI

Jos ollaan rehellisiä, tämä kesä oli käsitöiden osalta melkoinen pohjanoteeraus. Tein vähemmän kuin koskaan ennen. Ompelukone pysyi useammin pölyttymässä kuin surraamassa. Puikot eivät klikittäneet, virkkauskoukku sai lomaa ja minä lähinnä suunnittelin käsitöitä, siis päässäni.

Laiskuus? Mahdollisesti. Kiinnostuksen puute? Ehkä. Vai oliko syynä se, että kesä oli yksinkertaisesti liian täynnä kaikkea muuta? Ehkä käsityökesän todellinen opetus on se, että joskus on ihan ok olla tuottamatta. Vaikka Instagramin mukaan pitäisi olla koko ajan luova, tuottava ja inspiroiva, minä otin rennosti.

LOPPUTULOS: EIKADUTA

Vaikka käsityökesä ei ollutkaan se ”tuotannon kultakausi”, en kadu mitään. Opin, että vähemmän voi olla enemmän tai ainakin vähemmän stressaavaa. Ja hei, ne farkut ovat yhä ehjät! Ehkä ensi kesänä syntyy enemmän. Tai sitten ei. Ehkä teen vain uuden kalastajahattusarjan ja kutsun sitä kokoelmaksi.

Kesän käsityöt menivät nappiin

Aurinkoista päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest

LUE MYÖS:

Katutyyliä VillaNannan tapaan

Let’s make clothes together

Sadun mittainen mekko

Kesäinen kävely ja herkkuhetki

Romanttisia toppihörhelöitä ja kalastajahattuja

Kesäpäivän täydellinen yhdistelmä

Olemisen sietämätön keveys pukeutuu kierrätykseen

Rätti Lumppu ja Silta

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Talvimarja-kauluri on täällä! Kun kesän viimeiset aurinkoiset päivät hiipuvat hiljaa ja aamukaste tuntuu jo kylmemmältä, on aika kaivaa esiin neuleet, jotka tekevät syksystä ja alkutalvesta kauniin ja lempeän. Ja mikä olisikaan täydellisempi aloitus tälle kaudelle kuin Novitan kevät 2025 uutuus, Talvimarja-kauluri, joka on neulottu ihanan muhkeasta Hyggelangasta ja suunniteltu itseoikeutetusti neulesuunnittelun taiturin, Lea Petäjän, käsissä.

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Kun ripustin kaulurit henkarille ja nostin ne kaapin ovea vasten, sydän melkein pysähtyi, siinä ne olivat, kuin kaksi pientä syksyn sielua, toinen hennon vihreänä, toinen marjaisan pinkkinä. Talvimarja-kauluri on juuri sellainen vaate, joka saa sinut haluamaan käpertyä villasukat jalassa ikkunan ääreen, sytyttää kynttilät ja keittää pannullisen teetä. Se on villapaitojen ja paksujen huivien serkku, mutta paljon käytännöllisempi: se sujahtaa pään yli ja pysyy kauniisti paikoillaan koko päivän.

Kauluri, joka on kuin lämmin halaus

Talvimarja-kauluri on yksi niistä käsitöistä, jotka eivät vain lämmitä, vaan kertovat tarinaa. Neulepinta on täynnä pieniä palmikoita ja tekstuuria, jotka tekevät siitä kiinnostavan katsella ja ihanan tuntuisen käyttää. Kauluksen muhkea taitos istuu kauniisti ja suojaa niskan ja rinnan, juuri ne kohdat, jotka alkavat ensimmäisenä palella syysviiman iskiessä.

Hyggelanka tekee tästä kaulurista aivan erityisen. Se on pehmeä, paksu ja ilmava, juuri sopiva lankavalinta, kun kaipaa nopeasti valmistuvaa mutta näyttävää asustetta. Ja jos olet joskus haaveillut siitä, että neuletyö olisi sekä meditaatiota että tyylin luomista, tämä malli on siihen täydellinen.

Lea Petäjän suunnittelema neulekaunotar

Lea Petäjä on onnistunut vangitsemaan Talvimarja-kauluriin jotain hyvin suomalaista: siinä on samaa rauhaa kuin syysmetsässä, samaa lohtua kuin kahvikupillisessa sateen ropistessa ikkunaan. Malli on yksinkertainen neuloa, mutta tulos näyttää ammattilaisen käsialalta. Ja mikä parasta, tämä on yksi niistä projekteista, jotka valmistuvat nopeasti, joten pääset käyttämään sitä vielä tämän syksyn kylmillä keleillä.

Syksyn ensipakkaset ja kaulurin lohtu

Kuvittele aamu, jolloin heräät ja huomaat nurmikon olevan kuurassa. Lapsi lähtee kouluun pipo syvällä päässä ja sinä etsit kuumeisesti jotakin, joka lämmittäisi mutta ei olisi liian raskas. Silloin Talvimarja-kauluri pelastaa päivän. Sen voi pukea kevyen takin alle, ja se muuttaa heti koko asun syksyiseksi ja lämpimäksi.

Vihreä kauluri tuo mieleen metsän sammaleet ja kuusten syvät varjot. Pinkki taas on kuin karpalo tai puolukka, täynnä energiaa ja pirteyttä, joka tekee pimeästäkin aamusta vähän kirkkaamman. Minulla on ollut tapana pukea vihreä kauluri rauhallisiin päiviin, kun istun kotona työpöydän ääressä, ja pinkki silloin, kun kaipaan vähän lisäenergiaa ja iloa päivään.

Syksy on tunnekauden huipentuma

Minulle syksy on aina ollut tunnekauden huipentuma. Syksyssä on jotain dramaattista ja kaunista, vähän kuin ranskalaisessa elokuvassa, jossa päähenkilö kävelee lehtien peittämää katua sateenvarjo kädessä. Talvimarja-kauluri sopii tähän draamaan täydellisesti. Kun sen pukee ylle, on kuin astuisi omaan syystarinaansa: sinusta tulee päähenkilö, joka pysähtyy ihastelemaan puiden hehkuvia värejä ja hengittää syvään kirpeää ilmaa.

Kauluri on monen asun pelastus

Parasta Talvimarja-kaulurissa on sen monikäyttöisyys. Sen voi yhdistää villakangastakin, pufferin, farkkutakin tai jopa neulemekon kanssa. Se sopii yhtä hyvin sunnuntaikävelylle kuin toimistopäivään. Ja mikä tärkeintä, se on helppo ottaa mukaan. Kun sää on arvaamaton, kauluri mahtuu laukkuun ja sen voi vetää päälle missä vain.

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Käsityön ja syksyn liitto

Kun neuloin näitä kaulureita, tunsin syksyn hiipivän jo sisälle kotiin. Lankakerät pyörivät pöydällä, kynttilät paloivat ja kuuntelin sateen ääniä. Tämä on juuri sitä hyggeä, jota rakastan, pientä rauhaa ja pysähtymistä arjen keskellä.

Talvimarja-kauluri ei ole vain kauluri, se on syksyn alku, lämmin halaus ja pieni muistutus siitä, että pimeät illat voivat olla kauniita. Jos haluat aloittaa syksysi pehmeästi ja tyylikkäästi, tämä on täydellinen projekti.

Ja mikä parasta, kun neulot kaulurin itse, siitä tulee juuri sinun näköisesi. Valitse väri, joka tekee sinut onnelliseksi, ja anna puikkojen kilistä. Pian huomaat, että syksy ei tunnukaan enää niin kylmältä.

Talvimarja-kauluri syksyn syleily ja pehmeä lämpö

Ihanaa päivää!

Seuraa minua:

Instagram

Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest

LUE MYÖS:

Avalon-neule

Isoäidinneliö liivi

Ole ylpeä kädentaidoistasi ja nauti vaatteistasi