Voiko balaclavoja olla liikaa
Tässä mietin, että voiko balaclavoja olla liikaa? Nimittäin kun niitä on imestynyt kaappiin monen monta näin ihan vahingossa. Minulla on suunnitelmissa laittaa yksi balaclava jakoon, sillä ei yksi ihminen voi käyttää näin montaa tai edes tarvitse näin montaa huppua, kun ei ole kuin yksi pää. Koitan sen homman saada laitettua tämän lomani aikana.
Voiko balaclavoja olla liikaa
Tässä olen harjoitellut isoäidinneliöiden tekoa ja tämä huppu oli ensimmäinen minkä tein, pinkkiversio valmistui vasta tämän jälkeen. Aina ei voi tietää mikä versio on se oma juttu. Tästä tykkään todella paljon, mutta on jäänyt vähälle käytölle. Asia korjaantuu kyllä tässä vähitellen. Tämä huppu esimerkiksi oli työreissullani mukana ja näin tuli enemmän käyttöön mitä ennen. Itse pidän tästä hupusta myös sen vuoksi, että se on viimeistelty. Nyt kun on paljon niitä huppuja isoäidinneliöistä, joita ei tavallaan viimeistellä, vaan liitetään osat yhteen ja se on siinä. Omassa hupussa olen virkannut pääntiehen reunan sekä myös hupun reunaan nyörikujan.
Tämä viimestely johtuu pitkälti siitä, että minusta on koko ajan tuntunut sille kuin jotakin puuttuisi noista isoäidinneliöhupuista ja kun lähdin opettelemaan neliöiden virkkaamista, niin tajusin vähitellen mistä se fiilis lähtee. Siksi oma balaclavan malli on viimeistelty ja näin se sopii enemmän minun tyyliini, kuin se toisenlainen malli.
Onko tällainen huppu lämmin?
Tätä minulta kysytään koko ajan ja vastaus on, että kyllä se lämmittää. Tuuli toki viilentää huppun sisältöä mutta muuten toimii oikein hyvin. Ehkä paremmin kuin vuoritettu pipo, sillä sisällä kun tulee hiki niin ulkos mennessä on aivan liian kylmä sitten. Tämän hupun kanssa ei tule sellaista. Huput sopii hyvin lähes minkä tahansa asun kanssa. Eikä vaadi monen montaa erilaista osaa kuten päähine ja kaulahuivi. Toisin sanoen huppu toimittaa kahta virkaa samaan aikaan.
Tulen neulomaan enää yhden balaclavan, joka kuuluu laskettelualuspukuun. Olen siis neulomassa tytön virkatun mekon jälkeen itselleni merinokerrastoa laskettelupuvun alle ja siihen neulon myös balaclavan. Kädet jo vähän syhyää aloittaa sitä hommaa, mutta maltan vielä mieleni. Lankojakaan en ole hankkinut vielä, joten en pääse sitä tekemäänkään. Vastaus siis kysymykseen on, että balaclavoja ei voi olla koskaan liikaa.
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Oodi kädentaitajille
Tämä on oodi kädentaitajille tai ainakin jotakin sellaista. Kun olin nuori kasariluvulla ja maailmalla oli kova nousukausi menossa. Kaikki oli suurta ja upeaa, shoppailu teki onnelliseksi ja merkkivaatteista tuli status. Käsityön arvostus alkoi hiipua. Oli töitä ja rahalla sai uutta. Osta onnea oli se mikä meidän päähän silloin iskostettiin mainoksissa ja kaikkialla ympärillämme. Oli häpeä kulkea itse tehdyissä vaatteissa.
Oodi kädentaitajille
Ennen lamaa Suomessa kuitenkin vielä valmistettiin korkealaatuista materiaalia sekä oli vaatetehtaita, joissa valmistui monenlaista vaatetta. Mutta sitten iski lama ja monet meidän tehtaista sulki ovensa, esimerkiksi Kestilä, jonka oven ulkopuolella olen odottanut äitiäni kun pääsi töistä. Vaatteiden laadun ja käsityön arvostuksen alasajo oli kovassa laskukiidossa. Ja paheni kun kuvioihin tuli mukaan vahvemmin halpatuotanto. Huonot materiaalit ja noepa kierto kaupoissa johti siihen, että vaatteiden arvostus katosi kokonaan. Koulun käsityötunnit eivät enää kiinnostaneet nuoria.
Kun laatu vaatteelle on huono, niin arvostus vaatetta kohtaan ei ainakaan nouse. Kun rättiä ei kannata edes kauheasti huoltaa, roskiin vain ja uusi tilalle kun halvalla saa. Vaatteesta on tullut resurätti, merkityksetön asia, jonka on tarkoitus suojata hiukan paikkoja, joiden ei oikein ole hyvä näkyä tuolla oven ulkopuolella. Edelleen ajatuksena on ostakaa onnea, sitä saa kun ostaa lumppuja.
Tue käsityöläistä
Vaikka käsityön hintaa pidetään korkeana, niin sitä se ei kuitenkaan ole. Useasti nään aika halpoja hintoja, jopa polkuhintoja käsityäläisillä, joka ei kata välttämättä edes materiaaleja. Uskon kuitenkin siihen, että jos ostat sen täydellisen villapaidan, johon on laitettu monta työtuntia, niin sitä paitaa arvostaa ja siitä haluaa pitää hyvää huolta. Halpaa ei osaa arvostaa, koska hinta on niin alhainen, että helposti voi ostaa uudenkin ja nakata vanhan roskiin.
Minun upea paita on käsityöläisen tekemä. Hän on pitänyt aikanaan blogia ja ostin kaksi vaatetta häneltä, koska halusin tukea hänen kädentaitojaan. Paita on minulle todella rakas ja huollan paitaa erityisen tarkkaan, jotta se säilyy vuosia käytössäni. Paita on hankittu 2000 -luvun puolessa välissä ja on edelleen kuin uusi. Tätä siis tarkoitan sillä, että kun hankkii sen arvokkaan käsin tehdyn vaatteen, sitä arvostaa ja siitä pitää huolta.
Ei tästä kirjoituksesta nyt oodia tullut, mutta näin käy joskus, ettei otsikko ole linjassa tekstin kanssa. Nautitaan silti meidän vaatteista, opetellaan huoltamaan ja korjaamaan niitä!
Aurinkoista lauantaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


0













