Hae
VillaNanna

Kahden vuoden tauon jälkeen Kallio Block Party!

Kahden vuoden tauon jälkeen Kallio Block Party!

Korona vei kahden vuoden ajaksi Kallio Block Partyt meiltä ja nyt vihdoin eilen saimme jälleen kokea mahtavan juhlan. Vihdoin kadut täyttyi iloisista ihmisistä, musiikista ja herkullisten ruokien huumaava tuoksu valtasi ympäristön.

Kahden vuoden tauon jälkeen Kallio Block Party!

Meillä oli kova nälkä kun vihdoin iltapäivällä saavuimme juhla-alueelle. Nenään tarttui heti herkulliset katuruoan tuoksut ja suuntasimme tietenkin kohti ruokaa. Just Vegen kojulta ostimme herkut ja söimme ensin ihan rauhassa ja fiilistelimme tunnelmaa. Ihmisiä ei vielä ollut paljon liikkeellä, olihan aika aikaista vielä. Musiikki soi ympärillä ja puheensorina kaikui tuulessa. Tunnelma oli katossa jo näin aikaisin. Syötyämme kiersimme juhla-alueen ensin kokonaan, kuuntelimme musiikkia ja lopulta löysimmekin itsemme museosta.

Olimme eksyneet Työväenasuntomuseoon ja tietenkin lähdimme kierrokselle. Museo on ilmainen ja koska meidän kanssa kierrokselle lähti oppaan lisäksi myös englannin kielinen pariskunta, niin kierros tehtiin englanniksi. Tämä on yksi sellainen museo, jonne meidän on useasti pitänyt mennä, mutta emme ole vain tänne asti koskaan päässyt. Nyt tehtiin kierros täälläkin. Olipa kodikasta, sillä niin moni asia oli tuttu omasta lapsuudesta, vaikka Helsingissä en asunut lapsena.

Kallio Block Party

Nämä bileet ovat kaikille ilmaiset ja kyse ei ole mistään pilipali festareista, vaan ihan kunnon katufestarit. Tänä vuonna tosin konemusiikki oli valtaosassa. Ennen on ollut lavoja, joissa bändit ovat soittaneet, mutta nyt monessa kohteessa soi konemusiikki. Meitä se ei haitannut yhtään, olemme miehen kanssa molemmat konemusiikin ystäviä. Mutta kaipasin kyllä myös bändejä. Siellä kyllä soitti bändejäkin, mutta valitettavasti musiikki meni aika mössöksi, sillä konemusiikki oli niin valtavan lujalla.

Tänä vuonna katufestarit oli järjestetty enemmän Alppilan alueella, kuin Kalliossa, mutta ei se haitannut yhtään. Meno oli mahtavaa siitä huolimatta. Kävimme myös Konepajalla istumassa ja rauhoittumassa, paettiin ihmismäärää, sillä iltaa kohti alkoi alue täyttyä ihmisistä niin, että oli hankalaa kävellä eteen päin. Mutta oli ihanaa katsella kun ihmiset tanssi ja nautti elämästä vihdoin kahden vuoden tauon jälkeen. Elämä on saapunut kaupunkiin. Näihin tunnelmiin onkin ihanaa päättää lomansa!

Kahden vuoden tauon jälkeen Kallio Block Party! Kahden vuoden tauon jälkeen Kallio Block Party! Kahden vuoden tauon jälkeen Kallio Block Party!

Ihanaa ja rentoa sunnuntaita kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

LUE MYÖS:

Kallio Block Party ja tuunattu asu

Kallio Block Party

 

Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu

Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu

Maanantai vietettiin Suomenlinnassa, niin kuin jokaisena kesänä, syksynä ja talvena. Siellä meikäläiset ovat aina. Joka kerta myös sattuu ja tapahtuu vähän kaikenlaista, niin myös tällä kerralla. Mutta siitä kerronkin tuossa alempana enemmän. Meidän retken suunta on jokaisena kesänä yksi tietty ravintola ja se on Nikolai. Tänä vuonna kyseinen vierailu ei ollut ihan kiveen hakattu juttu, vaan saatiin jännittää onko Nikolaita enää tänä kesänä koko alkuvuoden.

Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu

Ennen kuin päästiin Suomenlinnaan asti, haluttiin mieheni kanssa käyttää Flying Cinema lippu, joka meillä on ollut käyttämättä siitä asti kun korona alkoi riehua ympäri maailman. Eli suunta oli tällä kertaa sinne ensimmäiseksi. Nautittiin virvokkeet kun odoteltiin pääsyä sisälle. Koska olimme nähneet jo Suomesta kertovan elokuvan, niin nyt valitsimme tietenkin Helsingistä kertovan pätkän. Täytyy sanoa, että tuo Helsinkiin liittyvä pätkä oli parempi kuin tuo toinen, molemmat toki valovuoden päässä verrattuna Lintsin samaisiin leffohin mutta tosiaan tuo Helsingistä kertova pätkä oli parempi.

Tämän jälkeen suuntasimme Suomenlinnalautalle ja suunnistimme kohti Helsingin parasta paikkaa, Suomenlinnaa. Yleensä meillä on jokin suunta ja suunnitelma, mutta ei tällä kerralla. Kunhan mennään syömään Nikolaihin ja se riittää. Tosin me kyllä kierreltiin vähän joka puolella ennen sitä. Suomenlinna on jo niin tuttu ja on kiva vaan olla ja nauttia elämästä, ei kiire mihinkään, ei yhtään mihinkään. Turistit ovat saapuneet Suomenlinnaan ja heitä olikin jälleen paljon. Varsinkin ruotsinkielisiä pyöri ympärillä isot määrät.

Suomenlinnassa on tosiaan ravintola Nikolai Kustaanmiekalla, josta saa oikeasti Helsingin herkullisemmat pitsat. Jos et usko minua, niin mene kokeilemaan itse. Minä en ole mikään pitsan ystävä ja lähes aina kun mennään pitsalle joudun pettymään. Jos on pitsa mikä ei maistu yhtään millekään tai sitten se ei ole hyvää muuten vain. Myös paikka, jossa Nikolai on, on mieletön. Siinä on ihana istua ja syödä. Toki lokit on riesana ja toivoisin, että aurinkovarjoja olisi enemmän kuin yksi. Suomenlinnassa kun ei niin vain pääse pakoon aurinkoa muualle kuin muuriin, mutta ei sielläkään voi koko ajan olla.

Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu

Muistohetki Isin sukalle rantaviivalla

Tänä vuonna ei muistettu ottaa uikkareita mukaan, joten uimaan ei päästy, tosin meren pintakin oli niin korkealla, ettei oikein uimarantaakaan ollut. Tämä myös kostautui meille, tottuneille Suomenlinnassa vierailijoille. Hetkeksi herpaantui mieli ja pelko, vaikka näkikin miten merenpinta oli noussut myös kallioilla. Ei muuta kuin tavarat vain siihen lähelle ja ei kun kuvaamaan. Symphony menee juuri Suomenlinnan ohi ja tietenkin olisi hyvä saada hyvä kuva tänne blogiin.

Miten sitten kävikään?

Aallot syöksyivät kovaa vauhtia kohti meitä ja imu nappasi meidän tavarat. Kaikki lähti imun mukana kohti merta. Härdelli pelasti minun farkkutakin, repun sekä isin repun. Minä pelastin meidän kengät, valitettavasti yksi sukka sekä veden varaan joutunut Härdellin puhelin menetettiin. Puhelin tosin saatiin kiinni, mutta se on menetetty. Se lähtee tosin huoltoon, kun minun viime syksynä tuhoutunut puhelimeni.

Mitä opimme tästä?

Kuuntele itseäsi, kun se sanoo: Älä vie tavaroita lähelle vesirajaa. Se minun sisäinen ääni huusi kovaa, että tavarat pitää jättää kauas, mutta enhän minä sitä nyt kuullut. Tämän vuoksi sitten pidettiin muistohetki menetetyille asioille rannalla ja jatkoimme reissua märkinä kohti laituria, matkalla nappasimme jäätelöt kioskista ja lokki repi minua hiuksista, kun koitin taistella tieni pois kioskista. Suojelin jäätelöäni ja sain iskun päähäni. Päästiin lopulta kotiin ehjin nahoin, eikä tuotu punkkejakaan meille kylään, tai emme ole niitä löytäneet. Jälleen reissu, jota voimme muistella.

Aikaisemmat vierailut Suomenlinnassa:

Niin kuin huomaatte, me voisimme jo asua Suomenlinnassa. Alue on hyvä vierailu kohde vuoden jokaisena aikana. Tokikaan Kustaanmiekalle ei oikein pääse lumisena päivänä, eikä alueella ole juuri paikkoja auki, mutta siitä huolimatta aivan ihana paikka vierailla vaikka joka päivä.

Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu

Rentoa päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest