Joskus käy niin, että vaikka miten etsii, jotakin asiaa ei vain löydä kirppareilta. Etsin edelleen kuumeisesti vintage Leviksen lappuhaalareita, joita ei vain löydy. Siksi tein kolme vuotta sitten Farkkuhaalarit vanhoista farkuista. Jos ei kerran löydy, tehdään itse. Näin se on nähtävä. Tosin, nämäkään eivät ole ne Levikset, joita kovin halajan. Olen kuitenkin nyt keräillyt UFFin euron päiviltä Leviksen farkkuja oikein urakalla ja jotain niistä on tulossa, kunhan saan nuo jämät kaikki ensin tehtailtua pois nurkista.

Käytin näitä lappuhaalareita paljon kun ne valmistuivat, mutta sitten ne jäivät kaappiin. Nyt kun kaksiväriset farkut ovat tulleet muotiin ja niitä tehdään monin eri tavoin, niin ajattelin muokata näitä haalareita uudelleen ja lopputulos toimii minulle niin hyvin, että nyt ne ovat taas erittäin kovassa käytössä jälleen.

Farkkuhaalarit vanhoista farkuista

Aina ihmetellään sitä, että farkkua ei voi työstää kotona, kun on niin paksua tavaraa. Kyllä voi hyvin työstää tätä materiaalia. Toki pitää tuntea oma kone, että kestääkö se ja hyvän lopputuloksen saa kun käyttää farkkuneulaa. Muiden neulojen kanssa homma ei tule onnistumaan. Mitään erikoisjuttuja ei siis oikeasti tarvita. Itselläni on ihan tavallinen peruskone Janome, jonka kanssa ompelen paksuja materiaaleja. Ainut asia tässä koneessa on se, että paininjalka nousee normaalia ylemmäs, joka tietenkin helpottaa paksujen materiaalien ompelussa. Mutta yleensä ihan peruskoneet ovat parhaita näissä farkkuhommissa.

Materiaalit:

• Vanhat farkut, mahdollisimman suuret
• erilaisia farkkunappeja (kerään aina kaikki vaihtonapit talteen).
• farkkuiset henkselit (löysin ilmaisosastolta joihin farkkuihin tai hameeseen kuuluvat henkselit)

Tee näin:

• Leikkaa pala lahkeista niin, että saat sopivan mallisen lapun rakennettua farkkujen eteen.
• Muotoile lappu, ompele sisävarat ja kiinnitä napit. Ompele varovasti farkkujen vyötärökaitaleeseen kiinni.
• Kiinnitä henkselit.
• Päärmää lahkeet.

Muokkaus:

• Tarvitset vaaleaa suht saman paksuista farkkua kuin haalarit. Kerään kaikki lahjepalaset talteen kun tuunaan asioita. Löysin siis sopivat lahjeosat aika helposti.
• Kiinnitä lahjeosat haalareiden lahkeisiin, itse ompelin aaltomaisesti, jotta pesuissa pääsee tumma farkku purkautumaan hauskasti pikku hiljaa. Leikkasin myös vaalean farkun päärmeen pois.

Minusta on niin mahtavaa, miten helposti tuunatut vaatteet muuttavat muotoaan tarpeen mukaan. Näitä lahjeosia en ole enää purkamassa pois, vaan lisään uusia juttuja halutessani. Tuunattuja vaatteita tulee tuunattua useasti uudelleen sen mukaan miten oma tyyli muuttuu. Tosiaan nyt tykkään näistä vielä enemmän mitä ennen.

Asu

• Farkkuhaalarit, itse tehty vanhoista farkuista (farkut Kierrätyskeskus, ilmaisosasto)
• Röyhelöpaita, Fida
• Villakangastakki, Fida
• Huivi, tyttären vanha
• Kengät, Kierrätyskeskus
• Valkoinen neuletakki, Kierrätyskeskus, ilmaisosato
• Ray Banit (Lasipalatsin kilpailun voitto)

Mä niin rakastan Pääkaupunkiseudun kirppareita, joista löytää vaikka mitä kivoja juttuja, vaikka ei aina sitä mitä etsii. Röyhelöpaita on muuten myös tuunattu, tai oikeastaan korjattu. Siinä oli vyötäröllä kuminauha, joka oli aikaa sitten nähnyt paremman päivänsä. Varovasti purin sen pois, sitä ei tarvita. Nyt paita on helpompi käyttää kun ei ole mitään kuminauhaa tuossa vyötäröllä kuikkelehtimassa.

Vaikka vaate ei olisi ihan juuri eikä melkeen, niin on helppo pienillä fiksauksilla muuttaa vaatteen ulkonäköä. Jos haluatte tällaisia pikku fiksauksia nähdä blogissa (olen muutamia tänne laittanutkin) niin sanokaa vaan reilusti, niin kerään kasaan taas jonkin kivan paketin sellaisista muokkauksista.

Aika ajoin muistuttelen lukijoitani, että shoppaile omassa vaatekaapissa ennen kuin lähdet ostoksille kauppoihin. Meikäläinen on tämän siivouksen aikana kerännyt vähemmän käytetyt vaatteet eteen ja näin ne pääsevät hyvin käyttöön jälleen. Useasti tässä hommassa kannattaa käyttää apuna myös Pinterestin kuvia sekä YouTubea, kun rakentaa vaatteista uusia asuja. Minä itse nimittäin hyödynnän todella paljon Pinterestiä kun teen uuden asun itselleni. Näen miten eri tavoin voidaan yhdistellä vaatteita toisiinsa ja pääsee hiukan ulos siitä omasta pienestä ajatumaailmasta.

Tämä siivousoperaatio on todella avanut silmäni uudelleen, vaikka hätäpäissäni tuossa meninkin vuosien jälkeen ostamaan uusia kankaita ja olen sen jälkeen potenut kauheaa krapulaa aiheesta. Olen katsonut sen lisäksi vielä Yle areenasta sarjaa Verta, hikeä ja T-paitoja. Tätä suosittelen kaikille. Kannattaa katsoa ja miettiä omaa kulutustaan ja avata silmiä näkemään hiukan mikä merkitys meillä on Aasian saasteissa.

Itse en ole mikään ekologisuuden perikuva, jos katsotaan vaatteiden määriä, mutta se mikä minulle on tärkeää, on se, että hankin vain sellaista, joita käytän. Nyt nämä vaatteet, jotka on siivottu pois kaapista, on niitä vaatteita, joita viimeksi mietin, että jos kuitenkin. Mutta ne eivät kuitenkaan mennyt päälle. Näin ollen, olen päättänyt, että mitään uutta ei tule, jos kaikkia vaatteita käytän. Toki ompelen edelleen mutta haluan käyttää vaatteitani tehokkaammin mitä ennen.

Asu: 

• Pipo, tehty vanhasta villapaidasta, joka löytynyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta
• Leggarit, Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto
• Maiharit, Kierrätyskeskus
• Aurinkolasit, Rayban, Itsepalvelu kirpputori Mankkaan Akseli

Shoppaile omassa vaatekaapissa

Mitä tällä kertaa sitten löysin? Minun hauskan ampparipaidan. Jättikokoisen neuleen, jonka olen neulonut vuonna papu ja kirves. Olisikohan tämä jo 15 vuotta vanha paita? Vähintään nyt ainakin. En nimittäin muista yhtään mistä lehdestä ohje on, mutta sen muistan, että oli Suuri käsityölehti. Rakastan näitä jättimäisiä paitoja, tässä paidassa huonoa on se, että lanka on keinokuitua, se ei lämmitä ollenkaan. Lanka itsessäänkin on aika kylmän tuntuinen. Paita on todella painava myöskin. Vaikka paita on keinokuitua, en heitä sitä jakoon, sillä käytän tämän loppuun. En laita vahinkoa siis kiertämään ollenkaan. Paitaa on käytetty paljon, varsinkin silloin kun sen sain valmiiksi. Nyt on ollut pitkiä pausseja kun paita ei oikein ole tuntunut omaltani, mutta tämä sopii hyvin nuorisotyöhön. On rento ja löysä.

Tässä asussa en ole käyttänyt apuvälineitä, olen useasti pukenut tämän paidan juurikin vain leggareiden kanssa. On näin kaikkein parhain, ihan siitä syystä, että paita on itsessään sen verran näyttävä ja massiivinen, etten halua muuta samanlaista riitelemään paidan kanssa. Riittää, että vaihtaa pipon sekä kengät, niin asu muuttuu heti toisenlaiseksi. Tällä tavoin yhdisteltynä tosin, asu on enemmän mun työlookkia kuin muilla tavoin yhdisteltynä.

Minä, meikki ja valkoinen iho

Tämä on sellainen asia, jota aina ihmetellään, miksi en meikkaa. Ei vain kiinnosta se, minulta puuttuu moni tyttögeeni ja tässä kohtaa se tosiaan puuttuu. Minulla ei ole kiinnostusta meikkeihin, eikä halua opetella meikkaamista. Toki minulla on muutamia juttuja, joilla vähän parantelen, kuten kulmakynä, ripsari sekä joskus harvoin myös värivoide. Ei muuta. Minun meikkini on pisamat, jotka ilmestyvät näin kevään tullen kasvoille. Tosin nekin ovat muuttuneet paljon nuoruusvuosien ja vitiligon ilmestyessä iholle.

Minulle myös useasti sanotaan siitä, että minun pitäisi ottaa vähän aurinkoa, jotten olisi niin valkoinen. Noh, en ota. Ihovauriot ovat minulle suurempi nounou kuin valkoinen iho. Tosin, koska olen punapää, palan herkästi ja koska minulla on vitiligo, on ihoni suojattava tarkkaan. Nautin itsestäni ihan näin, valkoisena kalkkilaivan kapteenina, jolla on valkoisia läikkiä ihossa sekä hassuja pisamia joka puolella naamaa, rinnuksia, käsiä ja selkää.

Ihoni tekee minusta ainutlaatuisen, eikä sitä pidä hävetä millään tavoin. Jokainen meistä on omalla tavallaan ainutlaatuinen ja siksi myöskin kaunis. Jos joku ei sitä kauneutta nää, on hänen silmissään vikaa, ei ainutlaatuisessa ihmisessä. Nautitaan itsestämme ja kaikesta kauniista ympärillämme!