17 hääpäivä
16
Aivan uskomatonta, että olemme olleet naimisissa nyt 17 vuotta. Niin se aika vierähtää nopeasti. Paljon on ehditty kokemaan niin hyvässä kuin pahassakin. Avioliiton päättymistäkin olemme harkinneet muutaman kerran. Siis ihan virallisestikin. Mutta tässä sitä edelleen porskutellaan, eikä kaikesta huolimatta loppua näy. Haasteita on edelleen, joita käsittelemme, mutta niistä huolimatta lähdimme tutun kaavan mukaan juhlistamaan meidän hääpäivää.
17 hääpäivä
Olen muutamia kertoja avannut meidän tarinaa, miten kaikki alkoi ja miten elämä on heitellyt meitä, joten tässä postauksessa en niistä sen enempää kerro, voit halutessasi lukea alla olevasta linkistä meidän tarinaa. Keskitymme siis tässä postauksessa ihan meidän hääpäivään. Missä olimme ja mitä teimme. Emme yleensä tee juuri mitään, se on se pointti, olla ja nauttia vain.
Hääpäivä suunniteltiin saman kaavan mukaan mitä ennenkin, varattiin hotellihuone, teimme pöytävärauksen ja vasta myöhemmin päätimme mikä on se meidän the juttu tekeminen. Tänä vuonna se oli Titanic elokuva 3D muodossa. Titanic on nyt 25 vuotias ja ehdottomasti halusin nähdä tämän version, ihan siitäkin syystä, että halusin nähdä saanko samat fiilikset mitä silloin ensi-illassa. Olin nimittäin silloin katsomassa samaisen leffan täpötäydessä leffateatterissa.
Titanic oli yhtä hyvä kuin ennenkin ja 3D toimi erittäin hyvin. Koska en oikein huvipuistolaitteita kestä, niin voin sanoa, että tässä tuli välillä aika paha vuoristorata fiilis ja leffan lopussa en tosiaan meinannut jaloillani pysyä. Sen verran oli kova meno loppua kohden. Nautin todella leffasta, en kyllä uudelleen menisi. Ihan tuosta syystä, että olo oli kuin olisi ollut vuoristoradassa sen kolme tuntia.
*****
Koska Konepaja on yksi suosikkialueestamme, niin sieltä me varasimme jo viime vuoden puolella hotellihuoneen. Koska oli hääpäivämme, niin saimme pienen onnittelun henkilökunnalta, suklaata ja kuohuvaa. Oli oikein mukava leffan jälkeen istahtaa huoneeseen hetkeksi ja kilisyttää laseja. Huone oli aivan ihana ja hotellin yhteiset oleskelutilat olivat kyllä juuri sellaisia, joissa viihtyisi pidempäänkin. Kiitos Folksille vieraanvaraisuudesta. Folksiin oli kiva tulla ja respan työntekijät olivat iloisia ja auttavaisia. Hotellissa on myös sauna sekä kuntosali, emme kuitenkaan tällä reissulla hyödyntäneet tätä mahdollisuutta. Sauna olisi kyllä sitten kuitenkin sopinut kun tulimme pitkältä kävelyltä illalla.
Ravintola Albina & Alexis sijaitsee Hotelli Folksin kellarikerroksessa. Käytännössä ravintola ei kuulu hotelliin, mutta kuitenkin hotellista on suora yhteys ravintolaan sekä aamiainen tarjoillaan samassa paikassa. Valitsimme heidän menuun, jossa oli makua ja paljon. Pääruokana oli kalaa ja bataattia. Se kyllä kruunasi koko päivällisen. Valitettavasti jossakin kohtaa vain unohdin ottaa kuvia, joten saatte jälleen kerran nauttia myös tyhjistä lautasista.
Aamupala oli pieni mutta monipuolinen. Vatsan sai hyvin täyteen ja moni itse tehty herkku kruunasi aamiaisen. En ole aikoihin syönyt näin hyvin aamiaista hotellissa kuin nyt. Olen siis enemmän kuin tyytyväinen siitä, miten hyvin meistä pidettiin huolta Konepajalla vierailun ajan.
Ensi vuodeksi jää jotain, mitä piti tänä vuonna jo olla päivässä mukana
Meidän piti mennä oopperaan. Mieheni ei ole koskaan oopperassa ollut, joten se oli meidän suunnitelma. Liput jäivät kuitenkin ostamatta ja sitten tuli Titanic. Tästä syystä ooppera jäi tällä kertaa. Ensi vuonna sitten. Seuraavaa hotellia ei olla vielä mietitty, mutta yleensä valita tehdään vasta tuossa marraskuussa, ennen joulua. Ennen me unohdimme aina hääpäivän mutta nyt tästä hotelliyöstä on tullut niin perinne, että sitä ei unohda. Kun on ihan eri asia viettää yö hotellissa kuin tulla kotiin.
17 hääpäivä kulki siis vanhan kaavan mukaan. Hotelli, ravintola ja jokin tietty tekeminen. Yleensä sellaista erilaista, mitä ei muutoin mennä tekemään. Toki leffassa käydään muutoinkin mutta ei juurikaan noita 3D juttuja ja varsinkaan pitkiä elokuvia. Kun on traditio niin tulee juhlittuakin myös. En usko, että muistaisimme koko hääpäivää, jos ei tällaista olisi jossakin kohtaa päätetty järjestää. Mutta kun 20 vuotta tulee täyteen, lähdemme ulkomaille. Se on jo päätetty, silloin ei riitä enää yksi hotelliyö Helsingissä, vaan pitää mennä viikonlopuksi jonnekin kauemmas. Se kohde on jo valittu, mutta sitä ei julkaista, kun tulevaisuudesta ei tiedä.
Ihanan rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Meidän uusi vuosi meni plörinäksi
Meidän uusi vuosi ei mennyt niin kuin suunniteltiin. Siihen ilmestyi pieni jännitysmomentti, luonnon voima iski vasten kasvoja ja joutui hivenen miettimään, että miten tästä nyt mennään eteen päin. Joskus ei asiat onnistu ja suunnitelmat toteudu, vaikka miten suunnittelisi valmiiksi. Me ei nimittäin voida mitään luontoäidille ja sen voimakkaille tuntemuksille. Marina del Rey oli alue, johon meidän piti tutustua jo aikaisemmin, mutta aikaa ei siihen hommaan sitten jäänyt ollenkaan.
Meidän uusi vuosi meni plörinäksi
Suunnitelmissa oli, että vietämme uuden vuoden Marina del Reyssa, jossa syömme ja ja katselemme ilotulituksen, ensimmäisen ilotulituksen. Toinen katsellaan sitten meidän hotellin kattoterassilta. Jo aamusta kun lähdimme kiertämään Hollywoodia, satoi vettä, ei mitään kovaa, mutta satoi. Sateinen päivä oli siis tulossa ja sen mukaan mekin sitten mentiin. Mutta emme vielä osanneet kuvitella, että mitä tuo sadepäivä tuo iltaa kohden.
Hyvissä ajoin palasimme hotelliin ja valmistauduimme iltaa varten. Olin ostanut viime vuonna Uffin tasarahapäiviltä ihanan juhlavan puhvihihaisen paidan, jonka hihoissa oli myös kultakirjailuja ja nyt syksyllä ostin kulta-mustan tyllihameen, jonka korjasin itselleni sopivaksi. Hame oli koossa 34 eikä se tietenkään minulle sellaisenaan enää mahdu, joten leikkasin hameen vyötäröä reilusti ja näin sain hameesta myös pituudelta minulle sopivamman hameen. Hameen ostin Tapiolan Fidasta, josta löysin myös kengät kultaisine koristeineen. Lämmikkeeksi laitoin farkkutakin, jonka olen aikaa sitten tehnyt vanhoista farkuista. Valitettavasti asukuvia ette siis saa ja kohta ymmärrätte, että miksi.
Marina del Rey ja El Torito
Oltiin varattu pöytä jo Suomesta käsin tälle päivälle El Toritosta, meksikolaista ruokaa saatiin siis syödä uutena vuotena. Vesisade ei loppunut koko päivänä mutta se ei haitannut meitä ollenkaan. Suunniteltiin, että syödään hitaasti ja kulutetaan aikaa siemaillen ja nauttien. Sitten siirrymme rauhassa Marina del Rayn perhetapahtumaan ja katsellaan ilotulituksia vaikka vähän sataa. Tällä ajatuksella tilattiin ruoka pöytään ja söimme rauhassa nauttien erittäin hyvästä ruuasta ja juomasta.
Linkit:
Jossakin kohtaa iltaa huomasin, että vesisade oli yltynyt ja tuuli yltyi myös ja mietimme siinä istuessa, että mitä teemme. Henkilökunta sanoi, että saamme olla ravintolassa ihan niin pitkään kuin haluamme ja ilotulituksenkin saa katsoa heiltä sisätiloissa. Ravintola alkoi täyttyä lapsiperheistä ja ilma alkoi pahenemaan. Päätimme sitten, että maksamme laskun ja lähdemme hotelliin takaisin. Kello oli noin 19.30 paikallista aikaa. Ilotulitukset olisi olleet 21.00 paikallista aikaa.
Ei muuta kuin varovasti autolle ja autossakin tunsi tuulen voiman. Vesisade paheni matkan aikana. Jätimme auton parkkihalliin ja valmistauduimme juoksuun hotelliin tuiskussa ja erittäin voimakkaassa vesisateessa. Onneksi olin ottanut lenkkarit mukaani ihan varoiksi, jos joudun juoksemaan tai seisomaan vesisateessa. Hotellin ja parkkihallin välissä oli yksi talo, joten se väli juostiin lujaa ja kovaa mutta olimme kaikki kolme siitä huolimatta läpimärkiä. Koko kävelytie lainehti vedestä kun juoksimme. Kylmä vesi loiskui kainaloihin asti.
Tällainen oli meidän uusi vuosi
Hotelliin päästyämme kuoriuduimme märistä vaatteista ja laitoimme ne kuivumaan, jokainen meni vuorotellen lämpimään suihkuun ja piilouduimme peittojen alle. Noin kello 22.00 myrsky riepotteli taloa niin, että joka nurkassa ulisi ja kun katsoi ulos ikkunasta näki miten palmut notkui tuulen voimasta. Aloimme miettimään, että miten päästäisiin kotiin jos tämä myräkkä jatkuu vielä aamulla, jolloin olisi tarkoitus lentää Suomeen. Mutta aamulla aurinko paistoi ja oli hyvä sää lähteä. Vasta Suomessa saimme kuulla, että se todellinen myrsky alkoi sitten meidän lähdön jälkeen…Näin ne luonnonvoimat saattaa muuttaa suunnitelmia, mutta onneksi pääsimme Suomeen ehjin nahoin ja pienin vaurioin.
Pumpulin pehmeää sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: Kaikki meidän Kalifornia matkan postaukset!