Asukokeilu
2
Taannoin meikäläisellä oli asukokeilu, jonka bongasin meidän alueen tapahtumasta erään henkilön päällä. Joskus siis nään jollakin aivan ihanan asun päällä ja sitä on pakko testata, joskus hyvin lopputuloksin, joskus taas vähemmän hyvin. Täytyy sanoa, että kyseisen henkilön päällä tämä asu toimi niin hyvin.
Asukokeilu
Tästä kokeilusta on siis jo aika paljon aikaa, myös meidän Hyväntoivonpuiston festareista on aikaa hyvä tovi. Istuimme siis kahvilla nauttimassa lämmöstä sekä herkuista, kun kaksi ystäväperhettä tuli jonottamaan kahvilaan omia herkkujaan. Jonossa oli nuori äiti, joka oli pukeutunut mustiin leggareihin, pitkiin urheilusukkiin ja sinivalkoraitaiseen over size kauluspaitaan. Kävin mielessäni vaatekaappia läpi ja ajattelin, että pakko minunkin on koekilla tuota asua.
Asu oli niin rento ja mukavan näköinen, täydellinen lötköpötköpäivään. Joten kun tulimme festareilta takaisin kotiin, niin päätimme lähteä vielä kävelylle. Minä tietenkin sonnustauduin tuohon kivaan asuun, jonka näin. Minulla ei nyt ihan sellaista paitaa ole kuin tuon henkilön päällä oli, mutta valitsin niistä mitä kaapissa nyt sattui olemaan. Noh, eipä se minun päälläni näyttänyt yhtään niin kivalle, mitä se oli sen naisen päällä. Happamia sanoi kettu, joten olkoot tämä nyt tämmöinen testi ja unohtukoon jonnekkin kauas muistoihin. Oli kiva kokeilla, muttei ole mun juttu.
Lauantai iltapäivän kävely
Tämä on yksi niistä lukemattomista syistä, miksi halusin ehdottomasti muuttaa Helsingin kantakaupunkiin, nimittäin kävelylle meneminen on mielenkiintoista. Ei tokikaan luonnossakaan mitään vikaa ole, mutta siellä ei ole samalla tavoin sellaista mitä kaupungissa, nimittäin voit sukeltaa mihin tahansa ravintolan ovesta sisään tuosta noin vain, jos kävelyllä alkaa huikomaan. Ja jos sinne luontoon haluaa, niin menee vain toiseen suuntaan, niin on metsikössä.
Tosiaan nautin asua enemmän kaupungissa, kaikki ihanat kaupungin äänet tulvii asunnon ikkunasta sisään kun avaa ikkunan. Täällä on kaikki mitä tarvitsee. Monet sanoo, että täällä on niin kiire tahti, itse annan muiden kiirehtiä ja menen omaan tahtiini, en siis välitä muista tuon taivaallista. Juoskoot niin lujaa kuin juoksee, minulla ei ole kiire mihinkään. Minä olen tässä ja nyt.
Bulevardi on meikäläisen lempikatu.
Piipahdettiin kävelyllä myös nauttimaan Ravintola Pamelassa herkkuja.
Aurinkoista lauantaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Joskus käykin niin ettei lehdestä tai kadulla bongattu asu toimi itsellään. Kaikki me ollaan sen verran erilaisia.
Tää on juuri näin, mutta aina kannattaa silti kokeilla.