Vuoden 2026 toiveet ja suunnitelmat
4
Vuosi 2026 ei ole vain uusi luku kalenterissa, vaan se on tunne. Se on sellainen hiljainen lupaus itselle: tänä vuonna aion tehdä asioita, jotka oikeasti tuntuvat omilta, joista saan voimaa ja joihin haluan panostaa. Haluan muuttaa arkea pienin, mutta merkityksellisin tavoin ja kirjoittaa niistä tänne blogiin enemmän ajatuksella kuin kiireellä. Vuoden 2026 toiveet ja suunnitelmat eivät ole mitään maailmaa mullistavia, mutta ne ovat juuri minulle tärkeitä.
Vuoden 2026 toiveet ja suunnitelmat
Vuoden 2026 tärkein teema on selkeys ja suunta. Sen sijaan, että poukkoilen sinne tänne, haluan keskittyä siihen, mikä oikeasti tekee onnelliseksi: käsityöt, kotimaan seikkailut, luonto, pienet matkat ja hetkien kerääminen, ei tavaran. Haluan, että tämä vuosi tuntuu omalta, rauhallisemmalta, mutta silti seikkailunmakuiselta.
Söpön haalarin kaava löytyy: Ompele koiralle -kirjasta.
Vähemmän kirppareita, enemmän itse tehtyä
Olen aina rakastanut kirppareita ja second hand -löytöjä, mutta vuonna 2026 toivon tekeväni tietoisempia valintoja. En halua ostaa vaatteita vain siksi, että ne ovat edullisia tai ”ihan kivoja”. Sen sijaan haluan ommella, neuloa ja tuunata enemmän itse.
Haluaisin myös tuoda blogiin takaisin sen alkuperäisen hengen: käsityöideoita, tekemistä, inspiraatiota, ohjeita ja niitä kuuluisia “tästä tuli sattumalta ihana” projekteja. Ei pelkkää hömpänpömppää, vaan enemmän asiaa, luovuutta ja oikeaa tekemistä. Toivon, että 2026 on vuosi, jolloin saan taas käsityöfiiliksen kunnolla takaisin.
Yyteriin ja yöpyminen autossa
Kesälle minulla on yksi asia, joka on roikkunut mielessä jo pitkään: Yyteri ja yöpyminen autossa. Ei hotellia, ei mökkiä, vaan ihan vain muutama yö omassa pienessä liikkuvassa pesässä. Se ajatus tuntuu jotenkin vapauttavalta, rennolta, seikkailulliselta ja hiukan hullulta juuri sopivalla tavalla. Haluan kokeilla, millaista on pysähtyä, olla yksinkertaisesti, kuunnella merta ja nauttia siitä, ettei ole aikatauluja. Uskon, että tästä tulee yksi kesän tärkeimmistä muistoista.
Haalari: Torstai A Club haalari on ostettu UFFista. Pipo sekä lapaset on Tallinnan reissuilta hankittuja. Kauluri itse tehty ja saapikkaat synttärilahja.
Kotimaan matkailua, ei pakkoa lentää minnekään
Vuoden 2026 matkahaaveet suuntautuvat aika vahvasti Suomeen. En tunne tarvetta lähteä ulkomaille vain siksi, että ”pitäisi”. Jos lähden, lähden, mutta tällä hetkellä sydän vetää kotimaan maisemiin.
Suomessa riittää nähtävää ja koettavaa enemmän kuin muistaa. Haluan kierrellä pieniä paikkoja, merenrantaa, järvimaisemia, metsiä, kyliä ja kaupunkeja. Haluan nähdä Suomea vähän eri kulmista kuin ennen. Se tuntuu oikealta.
Laskettelemaan, edes lähelle
Talvelle toivon yhtä asiaa: pääsyä rinteeseen. Ei tarvitse lähteä Lappiin, ei tarvitse lähteä Zakopaneen, ei tarvitse olla viikon reissu, mutta haluan tuntea sen fiiliksen edes kerran, kun lumi pöllyää, posket punottaa ja mieli tyhjenee kaikesta muusta. Se on yksi niistä asioista, joka palauttaa hetkeen. Talven pieni mutta tärkeä unelma.
Kesällä mökille, rauhaa ja yksinkertaista elämää
Kesään toivon myös mökkeilyä. Ei suorittamista, vaan olemista. Saunaa, järveä, kahvia ulkona, ehkä vähän grilliruokaa ja iltoja, jotka tuntuvat loputtomilta. Mökki on aina ollut paikka, jossa mieli rauhoittuu ja aika hidastuu. Haluan kesällä nauttia siitä enemmän, en vain ohimennen.
Haluan löytää flow-tilan Suomessa, omassa elämässäni
Yksi iso toive vuodelle 2026 on flow-tila. Sellainen tunne, kun tekeminen vie mukanaan, eikä tarvitse miettiä koko ajan, mitä seuraavaksi. Haluan tuntea sen käsitöissä. Haluan tuntea sen kirjoittaessa. Haluan tuntea sen matkoilla Suomessa. Haluan, että tämä vuosi tuntuu siltä, että olen paikassa, jossa minun kuuluu olla, enkä koko ajan matkalla jonnekin muualle.
Vuosi 2026 rauhallista rohkeutta
Vuoden 2026 toiveet ja suunnitelmat eivät ole huutavia tavoitteita vaan lempeitä suuntaviivoja. En halua suorittaa niitä listana, vaan elää niitä todeksi pikkuhiljaa.
Haluan tästä vuodesta sellaisen, jossa teen tietoisia valintoja, nautin enemmän pienistä asioista, annan käsille töitä ja mielelle tilaa hengittää.
Jos vuosi 2026 antaa minulle käsityöiloa, pari pientä matkaa Suomessa, Yyterin, mökkikesän, yhden laskettelupäivän ja flow-tilan, olen enemmän kuin tyytyväinen. Tämä vuosi saa tulla, minä olen valmis.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
Välillä pitää suunnitella elämäänsä, lisää erilaisia suunnitelmia alla:
Hiljaisen vihreän kaulurin tarina
Hiljaisen vihreän kaulurin tarina kertoo käsityöstä, joka syntyi luonnon sävyistä ja rauhasta. Tämä Talvimarja-kauluri on pehmeä, lämmin ja ajaton, täydellinen kumppani syksyn ja talven pukeutumiseen. Hiljaisen vihreän kaulurin tarina on myös muistutus hitaasta, kauniista tekemisestä.
Hiljaisen vihreän kaulurin tarina
Kaikki alkoi langasta, joka ei ollut suunnitelmissa. Se jäi käsiin sattumalta, mutta sen lempeä vihertävänharmaa sävy vangitsi heti. Värissä oli jotain levollista ja luonnollista, kuin metsä sateen jälkeen. Kun aloin neuloa Talvimarja-kauluria tästä langasta, huomasin, miten paljon väri voi muuttaa tunnelmaa.
Siinä missä edellinen Talvimarja oli marjainen ja talvinen, tämä vihreä versio on kuin hengähdys luonnossa. Se ei korosta itseään, vaan sulautuu pehmeästi kaikkeen ympärillä olevaan. Vihreä on väri, joka rauhoittaa ja antaa tilaa, myös pukeutumisessa.
Talvimarja-kauluri uudessa valossa
Ohje on sama kuin aiemmassa postauksessani: Lea Petäjän suunnittelema Talvimarja-kauluri, jonka ohje löytyy Novitan sivuilta. Tämä versio on kuitenkin täysin oma maailmansa. Langan paksuus ja pehmeys tekevät neuleesta napakan, mutta samalla joustavan ja miellyttävän.
Kauluri on neulottu paksusta Hygge-langasta, ja palmikkokuvio antaa sille käsintehdyn luonteen. Vihreä sävy tuo siihen uudenlaisen herkkyyden, sellaisen, joka sopii yhteen sekä luonnonvalon että valkoisten puuvillapaitojen kanssa. Pienet puiset napit sivuilla tekevät kokonaisuudesta viimeistellyn ja aidosti VillaNanna-henkisen.
Yhdistä ja kerrosta pehmeästi
Kauluri on kuin lämmin halaus. Se toimii niin yksinkertaisen valkoisen paidan päällä kuin paksumman neuleen tai takin alla. Pehmeä vihreä väri yhdistyy kauniisti luonnonsävyihin, beigen, ruskean ja harmaan rinnalla se korostaa materiaalien lämpöä.
Kokeile myös vastapareja: musta nahkatakki ja tämä pehmeä vihreä kauluri luovat täydellisen kontrastin, jossa urbaani ja luonnollinen kohtaavat. Kauluri tuo asuun käsityön tuntua ja rauhallista kauneutta, juuri sitä, mitä moderni pukeutuminen kaipaa.
Hitaan tekemisen kauneus
Tämän kaulurin neulominen oli kuin meditaatio. Paksu lanka kulki hitaasti sormien läpi, ja palmikot syntyivät omassa rytmissään. Jokainen silmukka tuntui painolta, mutta myös lämmöltä. Hitaus on osa prosessia, se tekee valmiista työstä merkityksellisen. Kun pukeudun tähän vihertävään Talvimarjaan, tunnen sen rauhan, joka syntyy käsillä tekemisestä. Se ei ole vain asuste, vaan pieni pala omaa aikaa, omaa tarinaa.
Talvimarja-kauluri tuo lämpöä, myös mieleen
Tämä vihertävä Talvimarja-kauluri on enemmän kuin neule. Se on lämmin kerros arjessa, kaunis osa vaatekaappia ja muistutus siitä, että käsityö voi olla samalla esteettinen ja syvästi lohduttava. Jos haluat tehdä oman Talvimarjasi, löydät ohjeen Novitan sivuilta ja jos haluat nähdä edellisen version, löydät sen aiemmasta postauksestani täältä: Talvimarja-kauluri tuo lämpöä
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua: