Collegepaita ja villakangashame
4
Tänään yhdistetään collegepaita ja villakangashame. Tehdään se pikkuisen toisella tavoin mitä yleensä teen. Tässä hommassa on valittava se over size paita, jotta saa lopputuloksen sopivaksi. Pieni paita tulee aivan liian kittanaksi, joten valitse se isompi vaihtoehto tähän hommaan.
Collegepaita ja villakangashame
Jotenkin innostuin todella paljon tästä tuunauksesta ja on kaikesta huolimatta aivan minun juttuni. Tässä kun availin pahvilaatikoita ja etsin erilaisille materiaaleille paikkaansa, niin satuin nappaamaan yhdestä laatikosta villakangashameen ja collegepaidan. Näin heti, että nämä kaksi laitetaan yhteen, mutta eri tavalla kuin yleensä.
Tarvikkeet:
- villakangashame
- collegepaita
Tee näin:
- Pura paidasta hihat sekä sivusaumat.
- Leikkaa paidan takakappale irti noin 5-10 cm niskasta alaspäin.
- Pura villakangashame kahteen osaan (etu-ja takakappaleet)
- Prässää villakangashameeseen uudet prässit (pliseeraa)
- Asettele villakankaan uusi osa paidan takakappaleelle ja ompele kiinni.
- Ompele villakankaan helma nurjalle.
- Ompele sivusaumat.
- Ompele hihat.
Yli jääneestä hameesta voi ommella söpön kassin olkapäälle roikkumaan. Pyrin aina siihen, että mahdollisimman vähän jäisi yli. Loput tilkut lahjoitin nuorille töihin. Toki tilkuista voi tehdä vielä vaikka hiusdonitseja, rintanappeja yms. Mitä ikinä keksii, jos ei ole paikkaa mihin jämiä lahjoittaa.
Muovin kutistelua ja kestokassien valmistamista
Koska toimin kädentaidon ohjaajana, on minun kokeiltava ja testattava erilaisia juttuja ja tällä kertaa testailin muovin kutistelua. Muoveja on kolme erilaista päällekäin, silitys ei nyt ihan onnistunut niin kuin olisin halunnut, mutta yritys hyvä kymmenen. Kun olin saanut kutistettua muovin, leikkasin ylijääneen osan pois ja leikkasin vuorikankaan sisäpuolelle. Näin lopulta sain vahvan muovipussin, joka toimii pienten ostosten kantamisessa. Kassi kun ei ole mikään suuren suuri, mutta mahtuu sinne hyvin jotakin pientä.
Muovin kutistaminen on hauskaa puuhaa ja sitä on kiva tehdä myös nuorten kanssa. Tosin pitää tosi tarkkana olla sen kanssa, että ei sytytä koko huushollia tuleen. Itse en nyt ihan joka päivä lähtisi tähän hommaan, mutta kivaa tekemistä kuitenkin. Jotain pieniä juttuja on helppo tehdä ja sulatetusta muovista voi tehdä esiemrkiksi vaikka koruja tai sitten ommella jotakin pientä, esimerkiksi penaaleja. Keväällä olisi tarkoitus alkaa sulattamaan muovia nuorten kanssa.
Mukavaa sunnuntaita!
Seuraa minua:
Kaksi juhla-asua
Kaksi juhlaa, kaksi juhla-asua. Molemmat itse tehtyjä. Olen ollut kaksi viikkoa kovassa flunsassa tai oikeammin jouluviikon olin flunsassa, sen jälkeen minireissu valitettavasti aiheutti flunssan päälle vatsataudin ja voidaan sanoa, että eilen oli ensimmäinen sellainen päivä, että jaksoin käydä ostamassa pari tärkeää asiaa hiuksiini. Sen lisäksi kävin Redin Second hand marketissa shoppailemassa itselleni parit ihanat korvikset. Sen jälkeen olinkin niin väsynyt, että pelkäsin saavani taas jonkin pöpön.
Kaksi juhla-asua
Tämä ihana tummansininen asu, on ollut päälläni ensimmäisen kerran isäni hautajaisissa. Ja tosiaan minulla ei ollut mustaa asua, vaan nimenomaan tummansininen. Alunperin asu on ommeltu juhlia varten, sillä paidan kangas on pitsiä ja hame taas säämiskän ja ohuen, hieman karhean sametin sekoitus. Molemmat materiaalit ovat Kierrätyskeskuksen Näprä -osaston materiaalitukusta. Kaava taas löytyi, kuinkas ollakkaan Japanilaisen suunnittelijan kirjasta.
Kaava:
- Stylish party dresses: Yoshiko Tsukiori
Asut tässä kirjassa ovat kaikki kauniita ja hyvin japanilaisia. Kaavat sopii hyvin tällaiselle lyhyelle, mutta vaikeuksia tuo minun muotoni. Koska tämä malli on sellainen, että vartalon mallia ei tule esille, niin uskalsin lähteä ompelemaan asua ihan suoraan sellaisenaan, ilman mitään muokkauksia kaavoihin. Näen paljon samaa suomalaisessa sekä japanilaisessa muotoilussa, mutta ero löytyy siinä, että minun kroppa tipahtaa näiden eri kaavoitusten väliin. Suomalaiset kaavat ovat minulle aivan liian suuria ja leveitä kun taas japanilaiset ovat liian pieniä, varsinkin rinnoista ja lantiosta. Mutta tästä huolimatta teen paljon japanilaisten kaavojen kanssa itselleni vaatteita.
Hopeaa kimallusta
Toinen asuni valmistui hopeankiiltävästä lycrasta, jonka olen ostanut joskus 2007-2008 välillä. Ostin silloin aika ison määrän erilaisia kullan ja hopean värisiä lycrakankaita. Näistä olen vuosien saatossa valmistanut yhtä jos toista. Muistaakseni siinä samaisessa kassissa oli myös erilaisia paljettikankaita, joista kaksi keikkuu kaapissa edelleen. En ole varma teenkä niistä koskaan mitään. Osottautui nimittäin hyvin huonolaatuisiksi kankaiksi. Mutta mennään iste asiaan. Paita on tehty ilman kaavaa, tai oikeastaan kyseessä on tunika, joka on aikanaan ollut minulle hyvin iso, ei enää.
Tunika on siis tehty joskus tuolloin 2007-2008 mutta ei ole oikeastaan koskaan ollut minun käytössä, sillä tyttäreni nappasi sen aikanaan mennessään. Nyt tunika on sitten ollut kaapissani viimeiset kahdeksan vuotta. Nyt oli aika kaivaa se esille ja antaa sen vihdoin loistaa. Tunikan kaveriksi laitoin leggarit, jotka ovat noin 10 vuotta vanhat ja ohuen ohuet. Koruja en nyt laittanut, sillä väsyneenä ja puolikuntoisena en oikein jaksanut miettiä asiaa. Mutta jos olisin mennyt juhlimaan, niin silloin olisin laittanut jotakin suurta ja loistavaa.
Näistä on hyvä aloittaa vuosi 2024!
Mukavaa maanantaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: