Farkusta jumpsuit
6
Farkusta tekeminen on minun juttu. Olen tehnyt sitten vanhoista farkuista tai farkkukankaasta jotakin, mutta suosikki se minulle on materiaalina. Siitä syystä minulla on kaikenlaisia farkkuvaatteita kaapit pullollaan. Olen myös yhdistänyt lempivaatteitani farkkuun, kuten nyt vaikka tämä ihana päivän asuni, jumpsuit. Olen tehnyt pukuni joskus 2000 -luvun alussa. En muista siis kaavaa ollenkaan, mutta lisään sen heti kunhan löytyy lehti.
Farkusta jumpsuit
Niin kuin huomaatte, niin minä käytän näitä vaatteitani vuosia ja vuosia. Vaikka se ei täällä blogissa aina siltä näytä ja vaikuta. Ja jos kyllästyn joihinkin, niin ennen kuin niille tehdään mitään, ne saa maustua rauhassa. Sillä useasti kaivan vanhatkin vaatteet esille ja yhdistelen uudella tavalla päälleni. Myös tämän haalarin voin pukea talvellakin päälleni halutessani. Mutta useimmiten puen tämän päälle vain näin ja erilaisten kenkien kanssa. Tällä kertaa jalkaan sujahti urheilullisesti lenkkarit. Farkusta tehdyt vaatteet ja lenkkarit sopivat todella hyvin yhteen.
Tämän haalarin farkkukangas on aika tummaa ja kiiltäväpintaista farkkua. Kangas oli minulla aika kauan ennen kuin löysin kaavan, joka sopi tähän kankaaseen hyvin. Sen muistan, että kaava on italialaisesta kaavalehdestä, joita käytin lähes yksinomaan tuolloin 2000 -luvun alussa. En nyt löytänyt hyllystä juuri tätä lehteä, josta kaava on. Lehtiäkin on aika paljon hyllyllä. Olen nimittäin kerännyt niitä.
Kaava: La Mia Boutique
Kiasma
Koska meidän reissu keskeytyi, niin olemme pyrkineet luomaan rennon Helsinkiloman meille. Tosiaan yleensä meillä on kaikenlaista puuhaa pitkin kesää Helsingissä, mutta nyt jotenkin tuntuu ettei kelit ole ihan sitä mitä aikaisemmin. Emme siis ihan olla päästy siihen fiilikseen mitä aikaisempina vuosina. Pyörätkin ovat edelleen pyöräkellarissa. Se harmittaa todella paljon, sillä pyörräillessä tuntee olonsa vapaaksi kaikesta.
Palataan kuitenkin itse asiaan, siis Kiasmaan eksyttiin ja kun meillä on museokortit, niin ei tarvitse miettiä yhtään pääsymaksuja. Tokikaan joka paikkaan ei pääse museokortilla, mutta koko ajan useampaan pääsee ja se on parasta. Kiasmassa on nyt nähtävillä Tom of Finland, joka on minulle ollut pitkään sellainen näyttely, jonka olen halunnut nähdä. Ja nyt näin ja olen tyytyväinen. Muut näyttelyt olivat Daniel Seegmann Mangrané sekä Dreamy.
Linkki Kiasmaan.
Ravintola Vltava
Tämä vierailu Kiasmaan oli mun ihan ensimmäinen. En ole koskaan ennen ollut, mutta kannatti. Pelkästään jo rakennus oli sisältä näkemisen arvoinen paikka. Museoinnin jälkeen nälkä kurni sen verran, että singahdimme Elielinaukiolle syömään, valitsimme ravintola Vltavan ja sukelsimme tšekkiravintolan maailmaan. Suosittelen lämpimästi paikkaa, jos et ole vielä siellä syönyt.
Ravintolan sivuille linkki.
Ravintolaan voi tulla syömään tai sitten vain nauttimaan yhden lasin viiniä tai olutta. Mikä ikinä itselle sopii. Tunnelma ravintolassa on aika ihana. On kuin matkustaisi jonnekin toisaalle, ei olisi Suomessa ollenkaan. Kun istuimme ylhäällä ravintolassa, oli hieno näkymä suoraan Rautatieasemalle ja oli mielenkiintoista seurata mitä ulkopuolella oikein tapahtuu. Sillä hetkellä meistä muodostui ikkunakyttääjiä…
Ihanaa kesäpäivää kaikille!
Seuraa minua:
Keväisen Tallinnan aurinkoinen päivä
Keväisen Tallinnan kadut kiilsi auringon loisteessa kun vatsat täynnä kävelimme hotellilta kohti satamaa, jonne veimme matkalaukut säilytykseen. Meitä ei haitannut edestakainen kävely, vaan nautimme jokaisesta hetkestä, jokaisesta auringon säteestä, joka kutitti nenää. Siitäkin huolimatta, että minulla oli iso vesikello varpaassa edellisen päivän rapputreenistä. Onneksi sain varpaaseen laastarin, joka helpotti menoa.
Keväisen tallinnan aurinkoinen päivä
Saatiin matkalaukut säilytykseen satamaan ja varpaani laastaroitua ja ei kun kohti Telliskiveä. Mieheni halusi ehdottomasti päästä katsomaan Tallinnan yhtä kummallista betonihökötystä, joka kuuluu myös suojeltuihin rakennuksiin, nimittäin Linnahalliin. Siinä sitten satamasta käveltiin ja mentiin vähän siihen suuntaan mistä yleensä ei kuljeta, juuri sitten tuon Linnahallin alle.
Linnahall
Tämä erikoinen bunkkerin näköinen rakennus on kulttuuri -ja urheilukeskus, entinen sellainen. Rakennus valmistui vuonna 1980 Moskovan kesäolympialaisiin. Nykyään se seisoo ihan raatona upeassa paikassa Tallinnan rantaviivalla. Rakennus on tarkoitus korjata sinne on kaavailtu matkustussatama- aluetta laivoille, ostoskeskusta, kokouskeskus ja hotelli. Saa nähdä koska homma alkaa kun sopimus on tehty kuitenkin jo 2020, itse odotan kovasti jo millaiseksi paikka muodostuu. Upeaksi kyllä, sillä nuo näkymät ovat upeat. Tosin mieheni kun ei saanut rapuista tarpeekseen edellisenä päivänä, niin ei muuta kuin töppöstä toisen eteen ja ei muuta kuin kohti yläilmoja.
*****
Humana ja Balti Jaama Turgin vintage liikkeet
Tuon kapuamisen jälkeen lähdettiin kävelemään sellaista reittiä kohti Balti Jaama Turgia, mitä ei aikaisemmin olla menty, eli sukellettiin Telliskiven puutaloalueelle. Oli muuten upeita rakennuksia, myös toki uudet rannan tuntumassa. Ja taas tietenkin noustiin raput ylös, että päästiin kunnolla puutalojen keskelle. Oli ihanan rauhallista kävellä, katsella pihoja ja taloja ja nauttia rauhasta, mikään liikenneääni ei päässyt sinne.
Halusin siis ehdottomasti käydä ostoksilla Humanassa sekä vintageliikkeissä, koska jalkani olivat kipeät (rakoilla), vaikka jalassa oli hyvät kengät, jotka eivät ole koskaan ennen aiheuttaneet rakkoja, niin nyt aiheuttivat. Humanasta ostin monta ihanaa juttua kesäksi ja Svetasta löytyi kahdet kengät, joita ei voinut jättää sinne. Parasta on se, että oma jalkani on hyvin pieni ja Suomesta on vaikea löytää kivoja naisten kenkiä sellaisessa koossa, nyt löytyi kahdet.
Peatus
Olin tämän jälkeen sitten jo niin väsy, että päätimme rojahtaa Pietuksen pihalle syömään hamppareita. Itse valitsin tryffelihampparin ja mies otti muistaakseni ihan tavallisen. Istuttiin ja nautittiin rauhassa olemisesta. Mikään kiire ei ollut. Ruokailun jälkeen aikaa oli vielä reilusti, joten laitoimme töppöstä toisen eteen ja singahdimme vanhaan kaupunkiin. Tarkoituksena oli rentoutua Suklaa kahvila Pierressä. Mies otti kahvia ja minä taas nautin samppanjapirtelöstä. Pieni kävely Rottermannissa, tarkoitus oli hakea herkkuja Cafe Rubysta, mutta valitettavasti kahvila on suljettu pysyvästi. Harmi, sillä se oli kyllä paras kahvila.
Linkki: Ravintoal Peatus
MY Starin sviitti, Keväisen Tallinnan päivä siirtyy iltaan
Oltiin noin kolme varttia ennen laivaan pääsyä hakemassa matkalaukkuja ja menimme kahvilaan odottelemaan. Humalaisia alkoi valua, tosiaan heitä valui pikku hiljaa odotustilaan. Yksi humalainen oksensi kukkaruukkuun ja melkein konttasi laivaan. Tuli hivenen puistattava fiilis. Mutta onneksi ei kohdattu häntä laivassa. Suuntasimme kohti kerrosta 10 ja taistelimme ensin oven kanssa, emme meinanneet saada ovea millään auki ja olinkin miehelleni, että ollaan varmaan väärässä hytissä. Kun vihdoin ovi aukesi, niin todellakin sanoin, että nyt ollaan ihan väärässä hytissä, mieskin oli, että tässä on tarvinnut tulla jokin väärinkäsitys…Mutta ollaan ihan hiljaa. Olin ihan, että ei, nyt mene tuonne infoon, lopulta mies oli, että ei hän on varannut tämän hytin meille.
Hytti täytti kyllä kaikki odotukset. Hytin hintaan kuului nopea Wi-Fi, kuohuviini, suklaata, kylpytakit ja tohvelit. Oli muuten yleelliset tohvelit. Ihan sivuhuomautuksena. Hytin seinässä oli jättikokoinen telkkari ja vessa oli valtava. Mies halusi testata suihkua, joka kuulemma oli mahtava. Itse en testannut, sillä olisin väsähtänyt täydellisesti. Parisänky oli ihana ja oli kiva maata ja rentoutua sängyllä. Ikkunat olivat hyvässä paikassa, eikä ihmisvilinää ollut ikkunan takana. Saatiin olla siis ihan rauhassa. Käytiin tekemässä ostokset kaupassa ja sen jälkeen rentouduttiin hytissä nauttien suklaasta ja viinistä. Näin päättyi Keväisen tallinnan aurinkoinen päivä ja saavuimme kotiin Helsinkiin.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: