Isoäidinneliö liivi
Isoäidinneliö liivi valmistui tässä ihan hetki sitten. Opettelin nimittäin tekemään yksivärisiä isoäidinneliöitä myöskin. Ja tietenkin pienempiä, mitä tein balaclavaan. Olen todella innoissani nyt näistä virkkauksista. Mutta tietenkin kun aloitin projektin, en vielä ihan tiennyt, mitä niistä teen. Mutta tehokkaasti sain langanjämiä toiseen muotoon.
Isoäidinneliö liivi
Minulla on ollut tässä jo koko syksyn ajatuksena, että saisin nurkissa olevat lankakasat johonkin järkevämpään muotoon. On lankoja, jotka on hankittu tiettyä asiaa varten ja on kaikenlaisia jämiä siellä täällä. Kekseneräisiä töitä on joka toisessa pussukassa ja näitä pitäisi alkaa nyt vääntämään kovalla innolla. Sen lisäksi tyttären häämatkalle pitäisi saada valmiiksi hänen pyytämä mekko. En ole koko mekkoa edes aloittanut vielä. Hyi miten ilkeä äiti olen.
Isoäidinneliöt ovat nyt vallaanneet tilaa, ne ovat ihan paras tapa saada langanjämät pois nurkista, mutta sitten on vaikeuksia keksiä niistä jotakin järkevää. Koska neliöitä ei tullut niin paljon, että niistä olisi tullut neuletakkia tai mekkoa, niin lopulta lähdin tekemään liiviä. Lopputulos voisi olla parempikin, mutta hyvin toimii näinkin ja sopii niin hyvin tuon minun Globe hope -mekon kanssa.
Kaikkea pitää kokeilla, ainakin kerran elämässä
Tuota mieltä tosiaan olen ja aika paljon on tullut kokeiltua asioita. Ihan kaikkeen en lähde, kun tiedän, ettei se sovi minulle. Mutta kädentaidoissa taivas on rajana. Minusta on ollut kiva opetella virkkaamsita ja saada kaikenlaista kivaa valmiiksi. Ja uskon, että kun nyt näitä isoäidinneliöitä olen oppinut tekemään, niin teen kaikkea muutakin niistä. En malta odottaa. Mutta nyt välillä muita juttuja, palataan tähän myöhemmin.
Liivi toimii varmasti muidenkin vaatteiden kanssa kuin vain Globe hope -mekon kanssa, en vain vielä ole tämän enempää kokeillut. Farkut ainakin sopii ja poolopaita. Liivi on hyvin hippimäinen, joten sopii vaatekaappini hyvin ihan tuollaisenaan ja varmasti tulen yhdistelemään sitä miten vain. Ensimmäinen asu loi toivoa liiville. Oli aika ihme miten paljon näinkin pieniin lappuihin menee lankaa ja tosiaan kaikki lanka mitä näihin laitoin käytettiin ja se olikin se tarkoitus. Mietin vain, että mitä keksin tilalle kun alkaa tulla tyhjiä laatikoita sinne tänne.
Ihanaa lauantaita!
Seuraa minua:
Suomen Kädentaidot -messut
Suomen kädentaidot -messut olivat viikko sitten ja me matkasimme kohti Tamperetta nuuorten kanssa. Nähtävää ja koettavaa oli paljon ja täytyy sanoa, että vaikka oli kivaa, niin väsymys oli todella raju kun pääsin vihdoin illalla kotiin. En jaksanut kättä liikuttaa. Tänään vähän fiilistellään ja viime viikonlopun tunnelmia.
Suomen Kädentaidot -messut
Nämä olivat siis minun elämäni toiset käsityömessut ja täytyy kyllä sanoa, kun kyseessä on Suomen suurimmat messut, että viimeistään nyt ymmärrän miksi en tällaisissä yleensä käy. Ihmismäärä oli valtava ja se voima millä ihmiset tunkee joka paikkaan on uuvuttava. Tunti ennen tapaamista Infopisteellä, jolloin suuntasimme kohti rautatieasemaa, olin jo niin uupunut ihmisistä, että istuin lavan edessä katsomassa mitä siellä nyt ikinä esitettiinkään. Siitäkin huolimatta, että sielläkin oli ihmisiä valtavasti ja minun piti pinnistellä, että pääsen lopulta pois sieltä keskeltä, minne olin joutunut itseni lykkimään, kun kaikki reunapaikat olivat jo menneet.
Koska paikka vilisteli ihmisiä, niin ihan kaikkea en päässyt näkemään enkä kokemaan. Ostoksia toki tein paljonkin, sillä tällä reissulla oli pakko taistella uutta tatuointia vastaan. Nyt kuitenkin olen niin innoissani ottamassa uutta, että pitää katsoa tuossa joululomien jälkeen jos ottaisi yhden lisää. Mutta tosiaan.
Ostokset:
- tiibetinspanieli magneetti
- amigurumi virkkaussetti
- Neulottu Kalevala -kirja
- Koru
- Vintage -kaava
En siis tosiaan kauheasti päässyt ns. nauttimaan, koska en pidä ihmisistä, enkä näin ollen myöskään välitä messuista. Työn puolesta siis mentiin ja vilinä imi kaikki voimat, senkin vähän mitä oli jäljellä kun piti ponnistella junaan jo ennen kahdeksaa. Mutta se niistä valituksista.
Mitä sitten näin?
Mihin sitten väkisin tungin nokkani? Jukka RIntalan pisteessä pistäydyin muutaman kerran ja itse herrankin ohimennen tapasin. Toinen missä viivyin pidempään oli tietenkin tatuointipiste. Sielläkin piipahdin pariin otteeseen, mutta sain kuin sainkin itseni pois sieltä ilman tatuointia. Paljon tuli vain käveltyä pisteiden ja loosien ohi pelkästään silmäillen. Ihan hirmuisesti ei mitään uutta, mitä ei ole vielä nähty ollut. Paljon sellaista kyllä mitä on monen vuoden aikana nähnyt täällä somessa. Toki tärkeintä oli, että nuoret saivat ideoita ja tehdä hankintoja.
Istuskelin paljon näytöksissä ja kiinnostavin oli Neulottu Kalevala ja koska minulta löytyy ensimmäinen kirja, niin oli sitten lopulta ostettava täm1ä toinenkin. Paljon puhutaan suomalaisista perinneneuleista ja minusta yhdet neuleet kuuluisi ehdottomasti olla mukana niissä ja se on nimenomaan Kalevalan runot ja niistä kumpuavat neuleet. Se onkin yksi iso syy sille, miksi minulta löytyy kirjat.
Toinen iso juttu oli nuo amigurumit. Oli ihan pakko ostaa tuollanen paketti, josta löytyy kaikki tavikkeet ja ohjeet. Jos vaikka oppisi tekemään tuollaisia pehmoja. Varsinkin kun olen nyt innostunut virkkaamaan. Jos vaikka oppisi vihdoin lukemaan myös ohjeita.
Tällainen reissu siis oli.
Mukavaa viikonloppua!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


2
















