Virkkasin sitten paidan
2
Jaaha, virkkasin sitten paidan. Kyllä, kokeilin miten sellainen onnistuu ja näköjään ihan hyvin onnistui. Lanka on hankittu joskus 2013 Karnaluksista Tallinnasta, kun silloin siellä kävin ensimmäistä kertaa elämässäni. Myös vanhempi poika oli mukana ja se oli hänen ensimmäinen varsinainen ulkomaan reissu. Langoille on siis jo muodostunut tarina ja oli kiva myös virkata tarina paidaksi.
Virkkasin sitten paidan
Tähän paitaan ei ole olemassa mitään ohjetta, virkkasin vain pylväitä (kolme pylvästä yhteen silmukka väliin, aina kahden silmukan yli). Reunoihin virkkasin pelkkää pylvästä. Koukku on 5mm eli langalla numeron suurempi mitä langan vyöteessä oli merkattu. Kaikki on vain laatikkoa, joten aika helppo virkata, vain etukappaleen pääntiehen tein vähän kaarevuutta, jotta kaulus asettuisi kivemmin paikalleen. Vain etu- ja takakappaleet on virkattu erillisiksi paloiksi. Hihat on siis virkattu suoraan paikalleen ja myös hohat ovat virkattu ilman kavennuksia laatikon mallisiksi kappaleiksi.
Lopulta tämä työn tekeminen ei ollut niin kovin vaikeaa, vaikka ensin epäilin. Tosin nuo kaikki lisäykset ja kavennukset virkatessa on minulle täyttä hepreaa. En osaa niitä ollenkaan. En ymmärrä miten saadaan kavennukset tai lisäykset kauniisti työhön. Mutta onneksi minun räpellyksiä ei niin hyvin huomaa kauluksesta. Täytyy sanoa, että onnituin hyvin, vaikka tuo koukun käyttö on vielä pahasti hakusessa. Toiveena on oppia virkkaamaan niin hyvin, että voisi virkata pitsimekon.
Matkatarina takautuvasti
Tosiaan langalle on tullut tarina, 2013 oli minun ensimmäinen matka Tallinnaan ja vanhemman poikani ensimmäinen ulkomaan matka. Karnaluks oli minulle taivas, jossa kulutin aikaani aika pitkään. Miesväki olivat pelaamassa Karnaluksin alakerrassa bilistä. Tuota paikkaa ei enää ole, ei ole ollut vuosiin, jossa he kävi pelaamassa. Tuon jälkeen me lähdimme tepastelemaan ostoskeskukseen, ülemiste keskus siis. Poika halusi ostaa tietyn lippiksen ja siellä niitä taisi olla, sen vuoksi sinne asti aloimme tallustaa. Kun olimme shoppailut tehneet, lähdimme kulkemaan takaisin kohti Tallinnan keskustaa. Lämmin päivä ja hiki valui noroina. Päätettiin pysähtyä bussipysäkille juomaan hiukan vettä.
Olin ostanut laivalta vettä, ihan tavallista vettä siis ja aukaisin korkin huolettomasti ja kaikki vedet lensi minun ja pojan päälle. Olin ostanut vahingossa kuplavettä. Tämä sitten nauratti meitä kaikkia. Mutta kivan viilentävä olo saatiin pojan kanssa kun vesi oli vielä viileää. Tallustelu jatkui ja nälkäkin kurni vatsassa. Nähtävinä oli vielä vanhakaupunki ja tietenkin herkullinen ruoka. Kyseistä ravintolaa ei enää ole.
Langan oma tarina
Vielä en kuitenkaan kertonut itse langasta. Jotenkin tämä tarina vaan suurenee koko ajan. Mutta lanka itsessään on myös tarina, sillä se on ollut vuosia ja vuosia arkussa odottamassa parempia aikoja. En ole sitä halunnut laittaa pois. Lanka on kokonaan keinokuitua. Sellaista, jota en ole enää vuosiin ostanut. Lanka on ihanan pehmeää ja huokoista. Sopii hyvin herkkäihoiselle kuin minä. Lanka kuuluu projektiini, jonka tarkoitus on saada tehtyä kaikki varastossa olevat langat joksikin tarpeelliseksi asiaksi, kuten vaatteeksi.
Lanka:
- Cewec marino soft
- 100g/kerä
- 100% akryylia
- puikot: 4-4,2mm
- pesu 30 asteessa
Ostin silloin viisi kerää ja lankaa jäi sellainen pieni keränen jäljelle. Sen voi piilottaa johonkin jämäkerä juttuun hyvin. Joten lähes kaikki 500g meni tähän neuleeseen. Näin monta vuotta kesti ennen kuin keksin mitä tarvitsen tästä langasta, joten virkkasin sitten paidan. Tulipahan tehtyä, en usko, että teen toista. En ainakaan hetkeen. Mulla on sellainen viha-rakkaussuhde virkkaamiseen ja tämä on toinen virkattu talveksi tarkoitettu asia. Ensimmäinen on isoäidin neliöistä tehty koiran viitta. Neliöt virkkasin 90 -luvulla, mutta 2007 ne päätyi Nupun viitaksi. On varmaan aika esitellä sekin työ.
Nautinnollista lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
Lue myös:
Ranta-asu on tärkeää valita itselle sopivista materiaaleista
Esittelyssä käsityöpussukka
Esittelyssä käsityöpussukka, joka on ommeltu tilkuista. Se tulikin heti käyttöön käsityöpussukkana. Toki saatan matkalle tyhjentää pussukan käsitöistä ja pakata siihen pesutarvikkeet. Tai sitten en. Mutta se on nyt tällä hetkellä tässä käytössä ja onkin ollut tosi hyvä. Tässä on kulkenut hyvin langat ja puikot mukana ja on helppo neuloa metrossa tai kävellessä kun pussukka roikkuu kivasti käsivarressa.
Esittelyssä käsityöpussukka
Tämän pussukan materiaalit ovat samoista tilkkupusseista mitä tein tässä ennen joulua kovalla tohinalla. Yksi työ on vielä esittelemättä tästä projektista. Loput laitoinkin nuorten tilkkulaatikkoon, koska tämä homma riitti meikäläiselle. Mutta tekniikka, jolla olen ommellut nämä työni on hauska ja varmasti tulen tulevaisuudessa vielä jotakin samanlaista tekemään. En välttämättä pussukoita, mutta jotakin muuta ehdottomasti.
Kaava ja ohje:
- Burdan erikoisnumero joulu 2021
Ohje alapuolella
Kaava on siis sama minkä tein tytölleni lahjaksi, jonka sisällä oli pesuaineita. Heti perään päätin valmistaa tämän pussukan käyttämällä tilkkujani, joita olin kerännyt kahteen pussukkaan. Tekniikka on hauska, jossa ommellaan tilkkuja suoraan lakanakankaalle. Löysin tekniikan videon YouTubesta, kannattaa kokeilla tätä. Hauska tapa saada tilkkuja pois, niitä ihan pieniäkin. Kova työ mutta mahtava lopputulos. Itse pidän tästä pussukasta kovasti.
Pussukan sisältö vaihtuu työn mukaan
Pussukka on tosi tilava, sinne mahtuu lankaa reippaasti sekä myös pieni työkalupussukka, jossa on lankamerkkejä, pikkuruiset sakset sekä muita neulonnassa tarvittavia pieniä apuvälineitä. Sekä tietenkin mittanauha. Kantokahva on sen verran iso, että käsi mahtuu kivasti siitä läpi ja pussukka roikkuu kuitenkin tukevasti käsivarella. Vetoketjun voi hivenen avata jotta lanka kulkee esteettömästi ja voin tikuttaa missä ikinä olenkin, vaikka kävellessä. Koska otan langan pään kerän sisältä, niin ei haittaa vaikka kerä on tuolla pussukan sisällä.
Tilkkuja kerääntyy ihan koko ajan laatikoiden ja pussien sisälle ja välillä ne kaikkein pienimmät palaset jäävät pyörimään pohjille. Tämä tapa työstää tilkkuja onkin aika kiva tapa kun saa aika helposti ja kivasti pienetkin palaset käyttöön. Ja tilkuista voi tehdä ihan mitä vaan. Vaatteita, sisustustavaraa, kattaukseen kaikenlaista, ja vaikka pussukoita. Ihan mitä ikinä keksiikään. Kaikki on mahdollista. Itse olen kuitenkin niin laiska, etten ihan niitä upeita ja kauniita peittoja tee. Jätän sen homman heille, jotka ovat tilkkuhommissa paljon taitavampia. Tai mene ja tiedä mitä innostun sitten eläkkeellä tekemään…
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
Lue myös: