Pitkät mekot eivät tee mummoksi
0
Joskus tuntuu, että naisten pukeutumisessa on vain kaksi hyväksyttyä vaihtoehtoa: joko pitää näyttää mahdollisimman nuorelta tai sitten joutuu “mummomainen”-lokeroon. Pitkät mekot, mukavat kengät, kerrospukeutuminen ja väljyys nostetaan jatkuvasti listoille asioista, joita pitäisi välttää. Siksi halusin kirjoittaa tästä ilmiöstä. Pitkät mekot eivät tee mummoksi, eikä persoonallinen tyyli vanhene vain siksi, että joku lifestylemedia niin väittää. Minun eilinen asuni oli UFFilta löytynyt valkoinen paita ja Fidasta hankittu täyspitkä pinkki mekko. Juuri sellainen yhdistelmä, jossa tunnen oloni eniten omaksi itsekseni.
Pitkät mekot eivät tee mummoksi
Törmäsin artikkeliin, jossa listattiin peräti 25 pukeutumisvirhettä, jotka saavat näyttämään “mummomaiselta”. Jo sana itsessään särähtää korvaan. Miksi naisen suurin pelko pitäisi olla se, että hän näyttää ikäiseltään? Tai vielä pahempaa: mukavalta, rennolta ja itsevarmalta?
Artikkelissa toistuivat tutut varoitukset. Liian pitkät mekot. Liian väljät vaatteet. Käytännölliset kengät. Kerrospukeutuminen. Klassisuus. Mukavuus. Kaikki ne asiat, joista monet oikeasti rakentavat oman tyylinsä.
Minä seisoin samaan aikaan täyspitkässä pinkissä mekossani, Crocseissa ja UFFilta löydetyssä valkoisessa paidassa, enkä kokenut näyttäväni “mummolta”. Koin näyttäväni ihmiseltä, joka pukeutuu omaksi ilokseen. Ja ehkä juuri se tässä häiritseekin.
“Nuorekkuus” on loputon projekti
Naisten pukeutumista ohjataan yllättävän paljon ajatuksella siitä, miltä pitäisi näyttää muiden silmissä. Ei liian vanha. Ei liian nuori. Ei liian näkyvä. Ei liian peittävä. Ei liian kiinnostunut muodista, mutta ei myöskään liian välinpitämätön. Silti kaikkein kiinnostavimmat tyylit syntyvät yleensä ihmisille, jotka lakkaavat kyselemästä lupaa.
Olen aina rakastanut pitkiä mekkoja. Käyttänyt niitä lyhyiden rinnalla vuosikausia, riippumatta siitä, ovatko ne juuri sillä hetkellä muodissa vai eivät. Pitkä mekko ei ole minulle “vanhemman naisen vaate”, vaan vaate, jossa viihdyn. Sellainen, jossa voi liikkua, istua rantakalliolla, kävellä kaupungissa ja tuntea olonsa samaan aikaan sekä näyttäväksi että mukavaksi.
On myös kiinnostavaa, miten “mummomaiseksi” leimataan usein juuri sellainen pukeutuminen, joka ei korosta vartaloa mahdollisimman seksikkäällä tavalla. Heti kun siluetti muuttuu rennommaksi tai käytännöllisemmäksi, alkaa varoittelu.
Mutta miksi?
Miksi naisella pitäisi olla jatkuva velvollisuus näyttää mahdollisimman nuorekkaalta ja trendikkäältä? Miksi pitkä mekko muuttuu ongelmaksi vasta tietyn iän tai tietyn vartalon kohdalla? Todellisuudessa pitkät mekot eivät ole katoamassa mihinkään. Päinvastoin. Boheemi estetiikka, vintagehenkisyys, luonnolliset materiaalit ja kerrospukeutuminen näkyvät jatkuvasti muodissa. Erona on vain se, kenelle niitä “saa” käyttää ilman arvostelua.
Nuorella influensserilla pitkä röyhelömekko on boho chic. Keski-ikäisellä naisella sama asu muuttuu joidenkin silmissä “mummomaiseksi”. Kyse ei siis oikeasti ole vaatteesta. Kyse on siitä, kenellä ajatellaan olevan oikeus näkyä ilman, että yrittää näyttää ikuisesti kaksikymppiseltä.
Second hand -tyyli ei pyydä lupaa
Minä rakastan second hand -löytöjä juuri siksi, että niissä tyyli ei rakennu algoritmien ehdoilla. UFFin ja Fidan vaatteissa on jotain vapauttavaa. Niissä ei tarvitse pukeutua trendiraportin mukaan. Voi yhdistellä värejä, kerroksia, vanhaa ja uutta juuri niin kuin haluaa.
Ja ehkä juuri siksi tällaiset “vältä näitä jos et halua näyttää vanhalta” -artikkelit tuntuvat niin väsyttäviltä. Ne rakentuvat ajatukselle, että naisen ulkonäkö on jatkuva projekti, jossa tärkeintä on piilottaa ikä, peittää mukavuus ja silottaa persoonallisuus.
Minä en halua pukeutua niin. Haluan käyttää pitkiä mekkoja myös siksi, että ne tekevät minut iloiseksi. Haluan yhdistää niihin isoja korvakoruja, kirppislöytöjä, outoja värejä ja käytännöllisiä kenkiä. Haluan näyttää siltä, että olen elänyt, kokenut ja löytänyt oman tyylini, en siltä, että yrittäisin epätoivoisesti päästä takaisin johonkin vuoden 2009 nuoruusihanteeseen.
Ja ehkä kaikkein ironisinta on tämä: moni “nuorekkuutta” tavoitteleva tyyli vanhenee lopulta paljon nopeammin kuin persoonallinen pukeutuminen. Trendit vaihtuvat jatkuvasti. Oma tyyli jää. Siksi en aio lopettaa pitkiä mekkoja. En siksi, että ne olisivat täydellisiä kaikille, vaan siksi, että ne ovat täydellisiä minulle. Ja ehkä siinä onkin koko pukeutumisen tärkein asia, jota nämä listaukset eivät koskaan ymmärrä.
Vaate ei tee ihmisestä vanhaa. Mutta jatkuva pelko näyttää vääränlaiselta tekee tyylistä helposti varovaista, hajutonta ja unohtuvaa.
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
Lisää samankaltaisia artikkeleita:
Meille on opetettu tyytymättömyys-Tyhjän vaatekaapin syndrooma
Näin vietimme juhannusaaton keskellä kaupunkia
Meillä juhannus vietetään aina kaupungissa, emme mene mökille, emme suunnittele mitä teemme, vaan fiiliksen mukaan tehdään asioita. Näin vietimme juhannusaaton keskellä kaupunkia tänä vuonna ja tänäkin vuonna minulla oli juhannusmekko, mutta tällä kertaa en erikseen tehnyt mekkoa, vaan valitsin mekon kaapin perukoilta.
Näin vietimme juhannusaaton keskellä kaupunkia
Meille juhannus on grillailua ja yhdessäoloa, ei sen kummempaa. Joka vuosi olemme viettäneet juhannusta eri tavoin. Mutta tällä kertaa päätimme mennä Eiranrantaan ihmettelemään, ehkä lasillisille, ehkä vain kävelylle katselemaan iloisia ihmisiä. Kun pääsimme alueelle, niin halusimme mennä Cafe Caruselliin istahtamaan, kuuntelemaan musiikkia ja nauttimaan virvokkeista. Muuta ei tarvittu.
Ihana kesäpäivä, rento meno. Vaikka paikka oli täynnä ihmisiä ja kaikki meni ja tuli miten sattui, saimme olla rauhassa omassa nurkassamme. Siinä istuessamme mietimme, hyppäämmekö vesibussiin vai dösään. Valitsimme lopulta dösän. Koska lapsi lähti kavereiden kanssa huputtelemaan, niin emme halunneet jättää koiraa kauhean pitkäksi aikaa yksin, joten emme siksi lähteneet vesibussi -seikkailuun.
Grilliruokaa ja kesäinen marjakakku
Vaikka nyt on uutisissa ollut paljon asuntopaloja ja varsinkin grillit ovat nyt syynissä, me grillailimme kaikessa rauhassa parvekkeella. Meillä on ihan vaan pikkuinen sähkögrilli. Eihän se tietenkään sama asia ole kuin muut grillit, mutta toimii siinä missä sitä halutaan käyttää. Eli grillaamiseen. Ennen kuin lähdimme Eiraan, teimme ruokaa yhdessä ja söimme yhdessä. Arkena ei niin tuo yhdessä syöminen onnistu, niin lomilla ja viikonloppuisin sen on erittäin tärkeää meidän perheessä.
Parasta tässä kaupunkijuhannuksessa on tosiaan se, ettei mitään suunnitelmia tarvitse tehdä, ollaan vaan ja rentoudutaan. Jos mieli tekee tehdä jotain, niin sitten mennään johonkin ihmettelemään. Lapsikin menee omia menojaan, niin on vain me kaksi enää. Helpointa olla suunnittelematta mitään ja näin voimme tehdä mitä vain tai olla tekemättä.
Juhannusmekko omasta kaapista
Yksi juttu on mikä joka juhannus tapahtuu ja se on minun juhannusmekkoni. Yleensä teen mekon, mutta tänä vuonna en tehnyt, vaan kaivoin kaappiani ja löysin mekon, jonka olen tehnyt muutama vuosi sitten. Se tuo juhannusfiilistä, joten valitsin kyseisen mekon edustamaan tätä juhannusmekko aateliaa. Perinne, joka ei muutu, mutta voi muokkautua.
On pakko myöntää, että juuri tämä mekko on jostain syystä jäänyt hyvin vähälle käytölle, mutta lupaan, että tästä lähtien pääsee käyttöön useammin. Ehkä olen vierastanut mekon väriä aikaisemmin tai jotain. Mene ja tiedä, mikä syy siihen on ollut. Jos jokin syy on, niin olen sen unohtanut kokonaan. Onneksi kaivelin kaappiani ja päätin, että en enää juhannukseksi ompele erikseen juhannusmekkoa, vaan hyödynnän mekoikseni niitä mitä olen vähemmän käyttänyt jostakin syystä. Näin saan mekot uudelleen esille. Ei aina tarvitse hankkia uutta mekkoa tunnelman luomiseen.
Mukavaa juhannuspäivää kaikille!
Seuraa minua:
Lisää juhannusmekkoja:
Juhannusmekko vuosimallia 2025 vintagekangasta ja neonvärejä