Valtakunnallinen blogiperjantai
8
Tänään on valtakunnallinen blogiperjantai ja aiheena on jakaa omat blogivinkit lukijoille. Jännittävä aihe, sillä se on niin blogin sisällöstä poikkeava juttu, etten välttämättä osaa edes sitä kirjoittaa tänne, mikä on vinkkini tai olenko tipahtanut sudenkuoppaan. Mutta katsotaan mihin kummaan tämä kirjoitus johtaa. Osallistun siis tällä kirjoituksella #blogiperjantai22 -päivään.
Valtakunnallinen blogiperjantai
Olen aloittanut bloggaamisen jo vuonna 2007-2008 ja silloin blogimaailma oli aivan toinen, kuvat olivat vähän mitä sattuu ja tekstitkin tuntui olevan mitä sattuu. Paljon on tuosta ajasta muuttunut ja itsekin muuttunut paljon. Blogin sisältö on muodostunut ajan saatossa tietynlaiseksi ja vakiintunut. Enää ei ole sitä sun tätä ja vähän tätä sun sitä. Jos siis harkitsee perustaa blogin, niin kannattaa miettiä se punainen lanka, mikä on sen blogin sisältö.
Minulla on alun perinkin blogin sisältö liittynyt vaatteisiin, aluksi tyylitaivaan mukana tuomaa asukuvia mutta vähitellen käsitöitä ja siitä refashioniin ja kierrätysmuotiin. Olin siis jo aika monta vuotta ehtinyt blogata ennen kuin löysin sen oman tyylini. Olisikin joku heti alussa sanonut minulle, että kirjoita sellaista sisältöä mikä minua itseäni kiinnostaa, ei ajatella mitä lukijoita kiinnostaa. Tämä onkin pysynyt minulla sisältönä. Kirjoitan siitä mikä minua kiinnostaa.
Minun suurin kompastuskivi on ollut siis se, että en ole aluksi oikein tiennyt mitä bloggaaminen on ja mitä haluan sillä kertoa. Siksi olen oikeastaan kolme kertaa aloittanut ihan kokonaan uudelleen, tavallaan. Pysähtynyt miettimään mitä haluan kertoa lukijoilleni. Toki se on selvää, että blogi tulee aina olemaan käsityöläisen blogi, vaikka joukossa on välillä vähän muutakin.
Minun vinkkini
Minun vinkkini ovat siis hyvin yksinkertaiset:
- Punainen lanka
- Kiinnostava sisältö
- Hakuoptimointi
Minulla on kauhukuvia tuosta hakuoptimoinnista. Sen opettelu oli äärimmäisen hankalaa aluksi, mutta nyt se menee ilman sen suurempia mietteitä. Vähän kuin vahingossa kaikki loksahtaa oikeaan paikkaan, harvoin joutuu miettimään mikä on väärin kirjoituksessa. Hakuoptimointi tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan siihen, että blogi löytyy paremmin eri hakukoneissa. Siksi SEO-optimoinnin opettelu ja käyttö on tärkeää.
Kun on sen punaisen langan valinnut itselleen ja löytänyt itselle sopivan aiheen, josta kirjoittaa, niin ei muuta kuin pitämään hauskaa vain. Blogi on hauskaa tekemistä, josta voi tulla myös työ. Joten koskaan ei kannata aliarvioida omaa sisältöä ja omaa osaamista. Hiljaa hyvää tulee sanotaan!
Mahtavaa blogiperjantaita kaikille!
Seuraa minua:
Ihanat pastellisävyt – vanha neule uuteen uskoon
Kesän ihanat värit loistaa jos ei vielä maassa, niin vaatekauppojen hyllyillä. Hempeät pastellivärit sulostuttavat katunäkymää, eivätkä kalpene kirkkaampien värien joukossa. Minulle pastellivärit tuovat mieleen oman nuoruuteni, jolloin kirkkaiden neon värien joukossa hempeili kauniit pastellivärit. Kyllä, minun nuoruuteni aika oli 80 -luku.
Ihanat pastellisävyt
Vaikka muoti saa tänä vuonna vaikutteita 1920 -luvulta, 1970 -luvulta sekä 2000-luvulta, niin minä sonnustaudun edelleen siihen 1980 -luvun muotiin. En osaa päästää siitä irti. Mutta jos katselemme muotia noin yleisesti, niin päälle voikin pukea ihan mitä vain. Kaikki riippuu omasta tyylistä ja siitä, miten kaiken pukee päälleen. Itselle pastellit eivät ole ihan ensimmäinen väri, jonka valitsen mutta koska niiden hempeys kuitenkin ihastuttaa minua, niin muutamia pastellisävyisiä vaatteita kuitenkin löytyy kaapista.
Onko se muoti sitten tärkeää?
Ei ole, tärkeää on se, miltä vaate tuntuu päällä, miltä itsestä tuntuu kun vaate on päällä. Jaksan aina sanoa samat viisaat sanat, jotka oma vaatetusalan opettajani hoki meille: Muoti ei luo tyyliä, vaan tyyli muodin. Ja tästä olen pitänyt kiinni. Mutta toki sitä saa katsella mitä muotimaailma touhuaa ja innostua joistain trendeistä, kuten nyt vaikka pastelliväreistä. Itselläni tosin pastellivärejä on kaapissa ollut jo pidempään, kirpparit ovat tällä tavoin hyvin monipuolisia ostospaikkoja, koska siellä on ihan kaikkea. Aivan kaikkea.
vanha neule uuteen uskoon
Koska kirppareilla on kaikkea maan ja taivaan välissä, niin sen vuoksi satuin tämänkin härpäkkeen löytämään Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. En tiedä onko kyseessä jokin keskeneräinen työ vai valmis, enempää osia en löytänyt. Löysin nimittäin söpön hempeän keltaisen kasarineuleen, hihattoman ja laatikkomallisen. Minä niin rakastan näitä kasarilankoja, jotka olivat epätasaisia ja loivat kivan elävän pinnan vaatteisiin, eikä kuvioita tarvinnut tehdä. Se olikin se ensimmäinen syy miksi halusin napata tällaisen itselleni täysin sopimattoman vaatteen.
Toinen syy oli tietenkin väri, minulla ei juuri ole tuollaista ihanan hempeää keltaista kaapissani ja minusta se toimii hyvin mintun vihreän värin kanssa. Mintun vihreää minulla on kaksi vaatetta ja mietin näitä kahta kun nappasin vaatteen mukaani. Kotiin päästyäni, pesin vaatteen ja purin langan, sillä tarkoitukseni oli virkata siitä itselleni toppi. Kyllä, kuulit oikein! Minä halusin topin, mitä 50v vatsakas täti-ihminen. Ohjeen löysin kivasti Novita kesä 2/2020 -lehdestä.
Langan jämistä virkkasin kännykkäpussukan, vuosiksi hyödynsin tilkkuja. Lankaa on vielä reilusti jäljellä ja mietin, että teenkö päähän huivin vaiko pannan. Mitä mieltä olette, kumman virkkaisin? Saattaa toki olla, että lanka riittäisi molempiinkin. Onhan sitä sen verran jäänyt yli. Mutta saatte nyt sanoa kumman tekisin.
Ihanat pastellisävyt – vanha neule uuteen uskoon
Tähän asuun sopii hyvin myös iki-ihana junk journal muistilehtiö, jonka kansi on valmistettu itse tehdystä paperista. Näiden kirjojen ja vihkojen teko on oikeasti aivan ihanaa puuhaa.
Junk journal
Kuvissa vilahtaa yksi muistikirja, jonka olen tehnyt kokonaan itse. Kansi on valmistettu paperiroskasta. Paperimassan valmistus on helppoa ja itse tehtyä paperia voi käyttää lähes mihin tahansa. Meidän paperi on aika jämäkkää ja paksua, joten se kelpaa hyvin juuri kansiksi päiväkirjaan. Tämä versio on lähinnä muistikirja, jonka sivuille laitan muistiin joitain tärkeitä asioita. Mutta se ei ole päiväkirja, sivuja on sen verran vähän.
Mutta kannattaa tosiaan kokeilla tehdä itse paperia lasten kanssa. Se on hauskaa puuhaa ja lapset tykkää tehdä paperista kaikenlaista kivaa. Antaa mielikuvituksen vain lentää. Artikkelini: Ihanat pastellisävyt – vanha neule uuteen uskoon päättyy siis tähän askarteluun ja toivottelen suloista sadepäivää kaikille, joilla sade kopsuttelee ikkunan takana!
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua: