Pikavisiitti Turussa
Pikavisiitti on aina vähän raskas juttu. Toki olin Turussa kaksi yötä, mutta siinä ajassa en ehtinyt muuta kuin moikata tenaviani ja äitiäni, sitten olikin lähdettävä kotiin. Oli oikein mukavaa nähdä vanhimmat lapset ja olla ihan kolmistaan, vuosien jälkeen ihan vain me kolme. Mehän olemme vetäneet yhtä köyttä monta vuotta ennen kuin menin tuosta noin vain naimisiin ja elämä mullistui kokonaan.
Pikavisiitti Turussa
Lähdin Turkuun ihan siitä syystä, että olin virkannut tytölle pyynnöstä topin, joka olikin sen verran iso, että lähdin pienentämään sen. Ennen toppihommia nähtiin Vaakahuoneen Paviljongissa, joka on meidän lemppari ravintola Turussa. Aikanaan kun asuimme alajuoksulla, samoissa kohdin missä Vaakahuonekin, niin siellä tuli istuskeltua kesäisin paljonkin. Paikka oli meidän vieressä ja elävä musiikki kantautui joka ilta meille asti. Se oli mahtavaa.
Ruokailun jälkeen lähdettiin tytölle miettimään miten toppi korjataan ja aloin tehdä sitä hommaa siinä. Oli kiva istua ja jutella ”aikuisten” juttuja ja siemailla viiniä. Alkuillasta siirryin kaupan kautta pojalleni yöksi, jossa vietin molemmat yöt. Tarkoitus oli seuraavana päivänä käydä moikkaamassa äitiäni porukalla ja syödä siellä päivällinen. Oli ihanaa nähdä äiti pitkästä aikaa.

Juon edelleen alkoholittomia juomia, koska pelkään saavani taas kohtauksia. Mansikkainen mocktail oli muuten hyvää.
Kun lapset asuu kaukana ja nähdään harvoin
Ikävä on aina läsnä, kun lapset asuvat kaukana eikä niitä näe samalla tavoin kuin silloin kun asuttiin samassa kaupungissa. Toki en näe myöskään äitiäni samalla tavoin kuin ennen. En kuitenkaan ole muuttamassa paikkakuntaa, sillä minulla on kaikki tarpeellinen täällä Helsingissä ja täällä on myös tilaa hengittää. Sitä ei ole Turussa. Olisi kyllä kiva nähdä näitä kolmea tärkeää ihmistä enemmänkin, mutta se ei vain ole mahdollista.
Oli kuitenkin ihanaa nyt nähdä ja tytön toppikin korjaantui hetkessä ja taitaa nyt olla sopivan toimiva hänelle. Toivottavasti ainakin. Kotona olikin mukava vastaanotto, kun tytöt piiritti meikäläisen, enkä meinannut päästä sisälle ovesta. Ei mennyt kauaa kun Söpö tajusi, että hänen pitäisi kiukutella minulle kun olin niin kauan poissa ja nyt sitten tyttö kiukuttelee. Menee mieheni perässä örähtelee meikäläiselle kun koitan silitellä. Hetki vielä menee ennen kuin pimu heltii, viimeistään silloin kun nappaan sen mun syliin ja piiloudun hänen kanssaan kahden jonnekin.
Tämmöinen kummallinen pikareissu tuli tehtyä ja nyt on kiva olla kotona taas. Mitäpä se ei äiti ei tekisi lastensa eteen?
Kun introvertti matkustaa
En tiedä mitään niin kamalaa kuin täyteen ahdettu juna, jossa ei ole minkäänlaista tilaa liikkua. Ahdistavaa ja voimia vievää. Menomatkalla Turkuun juna oli aivan täynnä, ei sitä asiaa mies huomioinut ollenkaan kun varasi minulle liput, että se voi olla minulle järkytys, tosin ei osannut aavistaa, että juna tosiaan on aivan täynnä. Koko vaunussa ei ollut tyhjää tilaa, jokainen sentti oli varattu. Ihmiset pyöri ja hyöri ja lapsilla oli suuria hankaluuksia pysyä rauhassa. Räpätin miehelleni, että olen valmiiksi sitten aivan poikki kun pääsen Turkuun.
Paluumatkalla mies sitten huomioi sen, että juna voi olla täynnä ja sainkin sitten paremman paikan junan yläkerrasta, sain uppoutua virkkuuhommiini ja katsella sarjaa. Yläkerrassa oli väljää, ei juuri porukkaa. Joten paluu oli paljon helpompaa tällaiselle ihmisvihaajalle mikä olen. Toki takana istui vanhempi mies, joka ryysti pitkin matkaa, mutta onneksi en kuullut sitä kuin loppumatkasta vasta. Pikavisiitti voi olla mukavakin, kun sen tekee mukavaksi ja mahtavaa on se, että junassa on vaihtoehtoja hyteistä yksittäisiin penkkeihin.
Rakkaudella -Melissa
Seuraa minua:
Tilkkuvaatteet on mun aatteet
Tilkkuvaatteet ovat olleet minulla monena vuonna juttu, joita tykkään tehdä ja käyttää. Oli kyse sitten talvisista tai kesäisistä, niin tilkuista pitää tehdä aina jotakin. Minulta kyseltiin tuossa jokin aika sitten, että mitkä näistä minun tilkkutöistä on niitä kaikkein ihanimpia mielestäni ja ajattelin nyt esitellä yhden niistä.
Tilkkuvaatteet on mun aatteet
Tilkkuvaatteita minulle tulee siitä, että haluan hyödyntää kaikki jämät mitä minulta jää kun ompelen erilaisia juttuja. Zero waste -ajatuksella. Minä kun en niin välitä niistä zero waste vaatteista, joista ei leikkuussakaan jää mitään jämää yli, vaan kaikki käytetään siihen tulevaan vaatteeseen. Ne eivät vain minun päällä näytä niin kovin hyvältä, joten tämä tapa on ollut enemmän minun juttuni.
Esittelyssä oleva tilkkumekkoni on rakennettu virkattuun toppiin, jonka alun perin olin purkamassa, mutta lopulta purinkin vain alaosan pois ja kuppiosat jäivät pyörimään tuunauslaatikkoon pitkäksi aikaa. Näiden minun erilaisten projektien (lumppis, kasa yms.) vuoksi tuli ajankohtaiseksi tehdä tuosta virkatusta bikiniyläosasta jotakin. Laatikossa oli viskoosin paloja, joten ei muuta kuin hommiin ja ensin ompelemaan paloja yhteen, lopputuloksena oli hassu tilkkumekko, jonka olen itse asiassa tuunannut vielä hiukan tänä kesänä. Nimittäin virkkasin siihen etuosaan narun, jotta saan etumustani hiukan piiloon.
Onko tilkuista tehdyt vaatteet kauniita vai rumia?
Omasta mielestä tilkkuvaatteet ovat mielenkiintoisia, niissä on kerroksia ja ne kertovat tarinaa erilaisista vaatteista. Eli omaan silmääni tilkkuvaatteet ovat useasti kauniita. Ei vain ulkonäöllisesti vaan myös mitä ne vaatteet edustaa milloinkin. Esimerkiksi tässä mekossa on joukossa myös vanhoja vaatteita, ei vain tilkkuja, joita on jäänyt leikkuusta, vaan vanhojen vaatteiden osia, joita olen hyödyntänyt tässä mekossa.
Mekosta voit lukea enemmän alla olevasta linkistä.
Linkissä enemmän teknistä tietoa mitä ja miten tuon mekon sain valmiiksi. Kaavoja tuohon ei ole, koska kaikki tehtiin lopulta tuon virkatun yläosan ympärille. Osa sieltä ja osa täältä. Näin rakentui tämä mekko. En myöskään miettinyt sitä, että sointuuko värit toisiinsa vai ei. Kaikki kuviot ja värit länttäsin yhteen vain. Ilman miettimistä ja hyvä tuli. Romanttinen, rönsyilevä, hippi ja hauska. Siinä adjektiivit, jotka kuvaavat hyvin tuota mekkoa. Tuleeko lisää tilkkuvaatteita? Kyllä, talvelta on yksi neulekassi vielä rakentamatta ja puuvillapaloja on kasaantunut nurkkiin sen verran, että niistä on kohta alettava rakentaa jotakin mielenkiintoista. Katsotaan mitä saan lomalla aikaan.
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua:


6













